Asumisessa ja palveluissa syntyvää jätettä pitää kierrättää merkittävästi aiempaa enemmän. EU-direktiivin mukaan 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä pitää kierrättää vuonna 2025. Suomessa se tarkoittaa sitä, että kierrätysasteen on noustava 14 prosenttiyksikköä vuoden 2017 tasosta.
Tavoitetta on vaikea saavuttaa, sillä lajittelu ontuu yhä, ja jätteiden kuljetusjärjestelmästä ei ole päästy kunnissa sopuun.
Mutta onhan jätehuollossa ennenkin ihmeitä tehty. Suomalainen jätehuolto on ollut tähän asti menestystarina. Vielä 25 vuotta sitten kaatopaikoille kipattiin lähes kaikki.
Päijät-Hämeen jätehuollon äskettäin eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Tuula Honkanen kuopsuttaa jalallaan soraa korkean kukkulan päällä Kujalan jätekeskuksessa Lahdessa. Ylijäämämaan alla on kymmenen metriä jätettä. Kukkula tiivistyy ja painuu kasaan, minkä vuoksi jäteyhtiö tekee päälle uuden rakenteen. Vastuu ei silti pääty siihen.
– Nämä vanhat kaatopaikat ovat aikapommeja. Tätäkin on käytetty 50-luvulta vuoteen 2007 saakka. Täällä on vaikka mitä, teollisuuden jätteitä ja vaarallisia jätteitä. Meidän huolenamme on se, että ne pysyvät täällä, eivätkä lähde valumaan vesistöihin, selittää Honkanen.
Honkanen tuli jätehuoltoyhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 1993. Hänelle oli samantien selvää, että kaatopaikoille kippaaminen on tullut tiensä päähän. Jo vuonna 1995 aloitettiin ruokajätteen erilliskeräys.
– Tietysti siihenkin aikaan oli niitä ihmisiä, jotka pitivät sitä kaiken maailman viherhömpötyksenä ja sanoivat, että onhan siellä kaatopaikalla tilaa.
Honkanen myöntää, että jätehuoltoyhtiö tutki asukkaiden jätepussukoita. Kun lajittelu vielä laajeni biojätteistä kartonkeihin, metalliin ja lasiin, alkoivat kuljetusyhtiöt laittaa tarvittaessa kiinteistöjen seinille keltaisia lappuja, joissa luki "väärin lajiteltu".
Suoraa sanktiota väärästä lajittelusta ei tullut, mutta jätemaksut nousivat, jos biojätettä oli eksynyt väärään astiaan. Biojäte vaikutti astian tyhjennysväliin.
Biojätettä päätyy yhä väärään astiaan. Se pilaa ison määrän kierrätyskelpoista jätettä.
– Meidän lajittelulaitos pystyisi erottelemaan sekajätteestäkin kierrätyskelpoiset materiaalit, mutta siellä on niin paljon biojätettä, että kuormasta ei saada laadukkaita materiaaleja irti. On myös ravinteiden tuhlausta, jos biojäte päätyy polttoon.
Biojätteestä, haravointijätteestä ja puhdistamolietteistä tuotetaan Kujalassa raakabiokaasua liikennepolttoaineeksi.
Kierrätyksestä kiertotaloudeksi
Melko pian jätehuoltoyhtiön perustamisen jälkeen Kolavan kaatopaikasta alkoi muodostua Kujalan jätekeskus. Etenkin vuosituhannen alussa jätteiden hyödyntämisaste nousi merkittävästi.
Päijäthämäläiset asioivat nykyisin tottuneesti Kujalassa ja tuovat sinne kaiken sellaisen jätteen, mikä ei mahdu kotitalouksien jäteastioihin. Seuraavat kehitysaskeleet Kujalassa ovat tekstiilijätteen vastaanotto ja aukioloaikojen laajentaminen ympärivuorokautiseksi.
– 24/7-jäteasemia on jo kokeiltu jossain päin Suomea, ja me ehkä alamme harjoitella sitä myös jollakin pienemmällä jäteasemalla, arvelee Honkanen.
Toissa vuonna jätehuoltoyhtiö otti käyttöön LATE-lajittelulaitoksen, joka alkoi täydentää kotitalouksissa tehtyä lajittelua. Hyödyntämiskelpoinen jäte napataan koneellisesti talteen. Jätteet lähtevät Kujalasta eteenpäin, kaikista kysytyin jäte on metalli.
– Metallilla on suurin arvo. Sähkö- ja elektroniikkajätteellä on myös hyvä järjestelmä, joka perustuu tuottajavastuuseen.
Sen sijaan huonekalujätteistä on perittävä maksua asiakkailta, sillä käsittelykustannukset ovat suuret.
– Huonekalujen käsittely on täällä todella kallista. Murskaaminen on kallista ja me joudumme maksamaan murskeen toimittamisesta energiakäyttöön.
Muovi ei ole jätehuoltoyhtiölle ainakaan vielä kannattava bisnes. Asumisesta syntyvä muovi on likaista ja se päätyy Fortumin muovin jalostuslaitokselle Riihimäelle. Se mitä ei pystytä erottelemaan, menee Kymijärvi II -kaasuvoimalaitokselle, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä.
Päijät-Hämeessä 41 prosenttia yhdyskuntajätteestä päätyy kiertoon ja 56 prosenttia energiaksi. EU:n tavoitteiden mukaan vuonna 2025 kiertoon pitäisi päätyä 55 prosenttia asumisessa ja palveluissa syntyvästä jätteestä. Tavoitteet kovenevat viiden vuoden välein. Vuonna 2035 yhdyskuntajätteestä 65 prosenttia on otettava uudelleen käyttöön.
– Meidän pitää edelleen motivoida asukkaita lajittelemaan entistä tehokkaammin ja tehostaa omia prosesseja, että saisimme jätteestä eroteltua laadukkaampia muovilaatuja, sanoo Honkanen.
Kiista kuljetusjärjestelmästä jatkuu
Jätelain uudistusta pohtinut työryhmä on etsinyt keinoja siihen, miten Suomi saavuttaisi kiristyvät jätteen kierrätystavoitteet. Työryhmä ehdottaa biojätteen ja pakkausjätteiden erilliskeräyksen laajentamista pienkiinteistöihin.
Työryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio myöntää, että EU:n tavoite on Suomelle tiukka.
– Pelkkä kierrätystavoite ei tuo ympäristöhyötyä. Jos pienen määrän takia tulee merkittävästi kuljetuksia, se ei ole ympäristönsuojelullisesti järkevää. Tämä on kyllä aika vaikea rasti, sanoo Pajukallio.
Työryhmän mietinnön mukaan jätteiden kuljetusjärjestelmää olisi selkeytettävä siten, että kunnat ottaisivat sen vastuulleen. Nyt myös kiinteistönhaltija voi tilata jätekuljetukset.
Työryhmä ei kuitenkaan ollut yksimielinen, vaan mietintöön jätettiin useita eriäviä mielipiteitä. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö haluaisi, että jätekuljetusten kaksoisjärjestelmä säilyisi edelleen. Työryhmän puheenjohtaja Anna-Maija Pajukallion mukaan asia on ratkaistava poliittisesti.
Päijät-Hämeen jätehuoltoyhtiö on vuosia riidellyt kuljetusjärjestelmästä kuntien kanssa.
– Siitä olisi päästävä yhteisymmärrykseen, jos me aiomme päästä korkeisiin kierrätystavoitteisiin. Riita on estänyt meitä kehittämästä toimintaa ja viemästä uusia keräysmalleja kotitalouksiin, sanoo entinen toimitusjohtaja Tuula Honkanen.
Honkanen on kuitenkin jättänyt nyt kiristyvät kierrätystavoitteet ja kädenväännön kuljetusjärjestelmästä taakseen. Hän kehottaa seuraajiaan noudattamaan vanhoja konsteja.
– Jatkuvaa neuvontaa ja valistusta, niin asiat menevät ihmisille perille. Myös raha on hyvä motivaattori. Täällä on tehty paljon hyvää työtä näillä keinoilla.
Kuuntele: Lähde vierailemaan Kujalan jätekeskukseen – oppaana alan pioneeeri Tuula Honkanen