Terveyspalvelujätit Terveystalo ja Mehiläinen tarjoavat asiakkailleen mobiilisovelluksen, jonka avulla pienimmät vaivat hoituvat lääkärin tai hoitajan kanssa chattaamalla ja ajanvaraus onnistuu kätevästi.
Mehiläinen on alkanut tarjota digiklinikkapalveluaan myös julkisessa terveydenhuollossa Lahdessa.
Digiklinikka halutaan tehdä lahtelaisille tutuksi ennen kuin Mehiläisen ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhteisyritys aloittaa toimintansa ensi vuonna. Yhteisyritys saa oman mobiilisovelluksensa, joka pohjautuu Mehiläisen digialustaan.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän mukaan sillä ei ole rahkeita kehittää vastaavia digipalveluita yksin.
Mistä julkisella puolella kiikastaa? Mikseivät sairaanhoitopiirit kehitä itse omia digipalveluitaan, vaan turvautuvat yksityisen kehittämiin palveluihin?
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Eksoten, entinen toimitusjohtaja Pentti Itkonen toimii nykyään senior advisorina ict-alan yrityksissä Avaintec oy:ssa ja sairaanhoitopiirien omistamassa M2-IT teknologiayrityksessä.
Itkonen on alan uranuurtaja. Hän on ollut mukana kehittämässä Suomeen sähköistä potilastietokantaa, Kanta-järjestelmää.
Yksityinen puoli on Itkosen mukaan ymmärtänyt erittäin hyvin mikä on asiakkaalle tärkeää – nopea yhteys palvelujärjestelmään.
– Mobiilisti toimiva mahdollisuus on ylivertainen, jos julkinen sektori samassa tilanteessa tarjoaa webbisivuja, pitkän listan puhelinnumeroita ja muita hiukan kökköisiä sähköisiä palveluita.
Yksityiset terveysjätit ovat jo vuosia kehittäneet palveluaan yksityisten ja työterveysasiakkaiden kanssa. Siksi niiden tarjoamat sovellukset ovat erityisen käyttäjälähtöisiä. Julkisella puolella samaa kehitystyötä ei ole tehty, joten toimivaa mobiilisovellusta ei ole.
– Julkinen puoli ei ole myöskään muuttanut toimintaansa niin, että tällaiset palvelut olisivat mahdollisia. Pitäydytään aika paljon virka-ajassa ja päivystysajan puhelinnumeropalveluissa.
Yksityisen puolen digiklinikat ovat auki ympäri vuorokauden.
Ainainen rahapula
Itkosen mukaan julkisellakin puolella on edetty. Esimerkkinä hän mainitsee Helsingin ja Uudenmaan alueen HUS:n yhteisen tietojärjestelmän Apotin.
– Kyllä julkisellakin puolella on testattu ja pilotoitu monenlaista, mutta toistaiseksi ne ovat olleet vähän hajanaisia ja siellä täällä. Ne eivät ole lähteneet lentoon koronavilkkua lukuunottamatta.
Itkosen mielestä julkisella puolella ongelmat yritetään aina ratkoa lisäämällä henkilökuntaa tai rakentamalla lisää tiloja. Kun digipalveluita pitäisi kehittää, sanotaan, ettei ole rahaa.
– Tämän selityksen olen kuullut vaikka kuinka kauan. Henkilökuntakaan ei ole kovin innostunut, kun potilaita riittää muutenkin. Ajattelu ei ole kypsynyt siihen, että uusia palveluita pitää tehdä.
Julkisella puolella on omiakin ict-alan yrityksiä, joissa on satoja työntekijöitä. Itkonen on itse mukana sellaisessa.
– Sairaanhoitopiirien omistamissa yhtiöissä työnteko on perinteistä. Ylläpidetään järjestelmiä, verkkoja ja palvelimia. Siellä ei ole sellaista osaamista, mitä nyt tarvittaisiin, tekoälyn tekijöitä.
Itkonen on huolissaan siitä, että uudenlaisten palvelumallien ja teknologioiden kehittäminen jää yksityisten yritysten käsiin. Kun tekoäly kehittyy, voidaan teknologian avulla välttää jopa sairaalakäyntejä. Puheentunnistus ja ääniohjaus vapauttavat ihmisiä puhelimen äärestä muihin töihin. Itkonen näkee valtavia säästömahdollisuuksia, jos teknologiaa hyödynnetään oikein.
– Johdossa pitäisi olla nyt ihmisiä, jotka vaativat enemmän. Nyt ei saisi tyytyä vain siihen, että onhan meillä webbisivuilla puhelinnumeroita.