Asunnon ovi aukeaa pian ovikellon soiton jälkeen. Ovensuussa seisoo terävästi katsova, hieman kumarassa oleva mies. Jos joku väittäisi, että avaaja on 100-vuotias, väitettä ei uskoisi heti eikä välttämättä toisellakaan kertaa.
- Tervetuloa. Olenkin saunapuhdas poika, sanoo mies ja pyytää toimittajan sisälle kävellen hitain mutta varmoin askelin edellä.
Kun miehellä on ikää enemmän kuin itsenäisellä Suomen valtiolla, voidaan puhua elämänkokemuksesta.
Kalervo "Kali" Huttunen on nähnyt omin silmin maan kehittymisen maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta kaupunkien vauraiksi yhteisöiksi. Vaikka nykyajan kiire ihmetyttää, Huttunen pitää näkemästään ja katsoo maailmaa ennemmin lempeästi kuin arvostellen.
- Kehityshän on ollut hurjaa, mutta pääosin ollaan menty hyvään suuntaan. Onhan noita autoja vähän liikaa, ettei tunnu sekaan mahtuvan. Muuten ei ole valittamista. Suomi on loistava maa.
Lahtelaisessa Johanna-kodissa asuva Huttunen puhuu itsenäisyydestä arvostaen, mutta maltilla. Tärkeintä on muistaminen, ei juhlinta.
- Nuorille on toki hyvä muistuttaa, miten itsenäisyys saavutettiin. Mutta aikahan menee eteenpäin ja asiat unohtuvat. Eihän kukaan enää muistele Suomen sotia 1800-luvulla.
100-vuotias seuraa aikaansa lehtien välityksellä
Kuulo ja näkö on luonnollisesti jo heikentynyt 100-vuotiaalla. Lukeminen onnistuu ison suurennuslaitteen avulla ja tv:n katselu on työlästä. Itsenäisyyspäivän vastaanoton seuraaminen jääkin luultavimmin väliin.
- Nykyään kun tupataan puhua niin nopeasti, aivot ei enää oikein ehdi rekisteröidä, mitä ne selostajat selostavat.
Aikaa ja yhteiskuntaa Kali seuraa tarkasti lehtien välityksellä. Hänellä on selkeä mielipide itsenäisyysjuhlien siirtämisestä Helsingistä Tampereelle.
- Ihmiset eivät pidä muutoksista, mutta jos Tampereella juhlimisesta tulisi perinne, pian valitukset loppuisivat. Ei kai sillä ole mitään merkitystä missä juhlat pidetään, kunhan pidetään.
Johanna-kodissa ei Huttusen mukaan ole luvassa suurempia juhlallisuuksia. Lippu nostetaan salkoon ja joku voi pitää puheen.
- Arkivaatteissa minä ainakin aion olla. Enkä minä niitä prenikoita laita rinnuksille, ne sodat on jo sodittu, sanoo Kali.