Leivän kulutus romahti pari vuotta sitten, kun karppausinto valtasi Suomen. Leipomot kehittivät hiilihydraatteja välttäville karppausleipiä.
Karppausleipä myi hetken hyvin, mutta suosio sammui nopeasti. Nyt uskotaan täysjyvään ja paikallisuuteen. Pienillä leipomoilla menee hyvin, ainakin Etelä-Suomessa.
Trendiä siis pukkaa, uskoo Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen
- Täysjyvä nousee Euroopassa. Esimerkiksi kauran terveellisyys on huomattu ja sen mukana myös kauraleipa, joka tehdään täysviljasta.
Suomalaisia kiinnostaa yhä enemmän leivän tuoreus ja alkuperä sekä tieto siitä, missä se on leivottu. Markkinointipuheen sijasta kaivataan enemmän faktoja. Näin kertoi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus marraskuussa.
- Olemme palaamassa juurille, Mensonen sanoo.
Kotimaisuus alkaa raaka-aineesta
Markkinointipuheissa kotimaisuus, rukiisuus tai täysviljaisuus selviävät usein vasta tarkan ja perusteellisen tuoteselostuksen tavaamisen jälkeen.
Kuluttajia saattaa hämätä myös se, mistä myymälöiden irtoleipä on peräisin. Onko se paikan päällä leivottua vai kenties tuontipakastetaikinasta paistettua?
Lahtelainen leipomoyrittäjä Teppo Ylä-Hemmilä myöntää, että kuluttajan on aika vaikea päästä perille, missä ja miten leipä on tehty.
- Kotimaisuus tarkoittaa mulle automaattisesti sitä, että leipä leivotaan kotimaisesta viljasta.
Suomalaisen leipäkulttuurin paluu
Tällä hetkellä näyttää siltä, että kuluttajien ostokäyttäytymistä ohjaa enemmän hinta kuin mikään muu. Silti myös Teppo Ylä-Hemmilä uskoo persoonallisiin yrityksiin ja omaleimaisiin tuotteisiin.
- Odotan leipäkulttuuriin samanlaista muutosta kuin ravintolakulttuurissa on jo tapahtunut. Leipä tulee vähän jäljessä. Paljon pitää kuitenkin vielä tehdä, jotta leipää arvostettaisiin. Haastetta riittää kaikille alan toimijoille.
Leipätiedotus suunnittelee ensi vuodesta suomalaisen leipäkulttuurin teemavuotta. Kampanja odottaa vielä rahoituspäätöstä.
