Päijät-Hämeen keskussairaala lainaa kuulovammaisille herätyskelloja, itkuhälyttimiä ja apuvälineitä radion- ja television kuunteluun. Puhelimeen tulevat lisälaitteet on kustannettava itse.
Korvauskäytännöt kuitenkin vaihtelevat Suomessa, ja Kuuloliito saa asiasta viikoittain yhteydenottoja.
- Eri sairaanhoitopiireissä on erilaisia käytäntöjä, kohtelu ei ole tasapuolista. Se johtuu osin tietämättömyydestä ja osin siitä, että resurssit ovat liian pienet: työvoiman puolelta ja ihan taloudelliset resurssit, sanoo Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu.
- Joissain sairaaloissa saa television kuunteluapuvälineitä myöten kaiken. Joissain on kuntakohtaisesti päätetty, että asiakas joutuu itse ostamaan apuvälineet. Kaikilla pitäisi olla samanlaiset käytännöt, Lapinleimu korostaa.
Marraskuussa kuulon erikoistunet lääkärit tapasivat ja ottivat epäkohdan ykkösasiakseen. Yhtenäiset menettelytavat työn alla.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on kiinnitetty huomiota tähän, että apuvälinepalvelut vaativat jatkuvaa kehitystä, lisää Lapinleimu.
Apuvälinepäätöksissä pitäisi huomioida kokonaisuus
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan apuvälineen tarve olisi arvioitava yksilöllisesti, asiakkaan elinympäristön vaatimukset huomioiden.
Lahdessa optiset hälytinlaitteet eli vilkkuvalot ovikelloa tai palohälytintä varten myönnetään yleensä sosiaalitoimen kautta vain vaikeasti kuulovammaisille. Toisinaan apuvälineelle olisi tarvetta, vaikka invalidiprosentti ei täyty.
- Usein teen sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa yhteisiä kotikäyntejä, niin he näkevät sen kokonaistilanteen - minkälainen asunto esimerkiksi on. Ovatko huoneet sellaiset, että ääni ei pysty kulkemaan perimmäiseen kamariin. Silloin tullaan yleensä vastaan, sanoo kuulovammaisten kuntoutusohjaaja Marjo Hiilinen-Heino Päijät-Hämeen keskussairaalasta.
Kuulokojeen käyttäjä voi jäädä ilman tukea
Vaikeasti syntymäkuurot saavat yleensä apuvälineiden ohella täyden vammaistuen. Kuulokojeen tai -implanttien käyttäjä voi jäädä tyystin ilman vammaistukea, vaikka pelkästään kuulolaitteiden paristoihin uppoaa kuukaudessa liki sata euroa.
- Laitoin kuitit ja tein selvitykset siitä, miten paljon menee paristoja ja tulee muita kuluja. Kelan mielestä en ole oikeutettu vammaistukeen: puuttui 1,80 euroa, kertoo Lahden Kuulo ry:n puheenjohtaja Sari Lindgren.
Kuulovammaisten kuntoutusohjaaja toivoo, että vammaistuen myöntämisperusteita tarkasteltaisiin kriittisemmin: kenellä on apuvälineille tai tukirahalle todella tarvetta.
- Toisinaan asiakkaalla, joka haluaa innokkaana kehittää itseään ja ostaa jonkun apuvälineen, ei ole siihen mahdollisuutta, kun ne maksavat aika paljon, eikä ole sitä tukea saatavilla, myöntää kuntoutusohjaaja Marjo Hiilinen-Heino.