Lastensuojelussa täytyy tapahtua jotakin todella rajua ja kielteistä, jotta aihe nousee keskusteluun, harmittelee lastensuojelun päällikkö Eija Kallio Lahdesta.
Hän sanoo, että ihmisten mielikuva lastensuojelusta muotoutuu pitkälti kielteisten tapahtumien perusteella. Esimerkiksi hän mainitsee vastikään sosiaalisessa mediassa levinneen rajun videon, jossa huostaanotettiin kaksi pikkulasta.
Kallion mielestä uutisoinnissa korostuvat liiaksi huostaanotot ja annetaan ymmärtää, että lastensuojelu olisi yhtä kuin huostaanotto.
- Näin ei ole. Huostaanotto on äärimmäisin, viimeinen vaihtoehto, jos muut tukitoimet eivät riitä. En allekirjoita, että huostaanottoja tehtäisiin liikaa.
Varatuomari Leeni Ikonen on esittänyt, että huostaanottojen määrä putoaisi murto-osaan nykyisestä, jos lastensuojelu toimisi lakien ja ihmisoikeussopimusten mukaisesti. Kallion mielestä nykyinen, vuonna 2008 voimaan tullut lastensuojelulaki on kuitenkin moderni ja toimiva laki.
- Kunnittain eroja lain toteuttamisessa on varmasti. Mutta en saa kiinni ajatuksesta, että rikottaisiin lakia. Asian voisi kääntää niin päin, että jossakin voidaan rikkoa lakia siinä suhteessa, että lasta ei oteta huostaan, vaikka lain kriteerit täyttyisivät.
"Työntekijöitä kytätään ja syynätään"
Lastensuojeluviranomaisten toimia seurataan tarkasti ja arvostellaan herkästi. Heitä syytellään väärin perustein tehdyistä huostaanotoista ja toisaalta myös liian korkeasta kynnyksestä puuttua.
Paineet ovat kovat, lastensuojelupäällikkö Eija Kallio tietää.
- Virkamies tekee, mitä virassa pitää tehdä. Joskus ärsyttää, mutta asiat pitää hoitaa. Pitää noudattaa lakia ja huolehtia työntekijöiden jaksamisesta. He ovat kovassa paineessa, kun kytätään ja syynätään.
Huostaanottojen määrä vaihtelee, lastensuojeluilmoitukset lisääntyvät
Esimerkiksi Lahdessa uusien huostaanottojen määrä on vaihdellut vuosittain parista kymmenestä neljään kymmeneen. Lastensuojeluilmoitusten määrä sen sijaan on kasvanut, viime vuotta lukuunottamatta.
Vuodesta 2009 vuoteen 2012 ilmoitusten määrä lisääntyi lähes kolmanneksella. Taustalla arvioidaan olevan ilmoitusvelvollisuuden kynnyksen madaltuminen.
Ilmoitusvelvollisten tahojen kuten koulujen, sairaaloiden ja terveydenhuollon lisäksi ilmoituksen tekevät aiempaa useammin tavalliset ihmiset, jotka ovat huolissaan lähipiirin lasten hyvinvoinnista.
- Ilmoitusten määrän kasvu ei ole vain huono asia. Vuoden 2008 laki madalsi ilmoituskynnystä. Ihmisillä on huoli lapsista.
