Etenkin omakotitaloasukkaat lämmittävät kotejaan takkatulen voimin kovilla pakkasilla. Mitä kylmempää ulkona on, sitä enemmän kotia lämmitetään ja sitä suuremmaksi tulipalon riski kasvaa, sanoo Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Helena Metsä.
Huolellisella lämmittämisellä voi karsia riskejä, joita lämmittämiseen liittyy. Jos esimerkiksi menee käymään kesämökillä, jossa tulisijaa ei ole lämmitetty koko talvena, tulet kannattaa tehdä varovasti.
- Jos ruvetaan lämmittää tohottamaan oikein tosissaan, on vaara, että hormi halkeaa. Riski on olemassa etenkin, jos hormia ei ole nuohottu, Metsä sanoo.
Hänen mukaansa suomalaiset osaavat keskimäärin lämmittää kotejaan ja tulisijojaan hyvin. Poikkeuksiakin tosin löytyy eikä takankäyttö ole kaikille tuttua.
- Uunia ei pidä lämmittää jatkuvasti vaan sen annetaan tasaantua. Lämmön pitää antaa levitä varaaviin osiin. Uudet lämmittäjät eivät välttämättä tiedä, miten lämmittää vaan laittavat paljon pökköä pesään.
Palotarkastajan mukaan takkaa voi myös lämmittää liikaa.
- Voi, jos laittaa pesän toisensa jälkeen puita palamaan. Se ei ole tarkoituksenmukaista. Aikoinaan lapsenakin takkaa lämmitettiin aamuin illoin, mutta ei koskaan keskellä päivää.
Metsä muistuttaa, että jokaisesta kodista, jossa on tulisija, pitää löytyä myös palo- ja häkävaroitin.
- Lisäksi on pidettävä huolta, että savupiippu on nuohottu. Jos käytössä on kesämökille tarkoitettu kamina, jossa on poltettu tulia pienellä liekillä, se nokeaa. Noki taas laajenee kymmenkertaisesti hormissa. Jos syttyy nokipalo, hormi voi haljeta. Jos näin käy vaikka talon välipohjan kohdalla, tulee ikävää jälkeä.