Rakennusjätteiden kierrätyksessä ollaan Suomessa jo pitkällä, mutta kattohuoville ja kipsilevyille ei ole löytynyt uusiokäyttöä. Kierrätystä on tutkittu muutaman vuoden Lahden seudun kehittämisyhtiö Ladecissa. Tänä vuonna alkaa vihdoin tapahtua.
Lahteen houkuteltu tanskalainen Tarpaper Recycling rakentaa Kujalan jätekeskukseen 1,5 miljoonaa euroa maksavan laitoksen, jossa kattohuovat murskataan korvaamaan asvaltin teossa tarvittavaa bitumia.
- Suomi kiinnostaa markkina-alueena, koska täällä ei vielä organisoidusti kierrätetä kattohuopaa. Sen murskauksessahan on omat tekniset haasteensa mutta meillä on siihen tarvittava tekniikka, sanoo maajohtaja Kati Tuominen.
Lahteen saapuu myös toinen tanskalaisyritys, Gypsum Recycling, joka aikoo murskata kipsilevyjä uusien levyjen valmistukseen. Kujalaan ei kuitenkaan tule omaa murskainta vaan työ tapahtuu liikkuvalla kalustolla.
Kipsi on ollut erityinen murheenkryyni jätehuollolle.
- Kun kipsilevyt hajoavat sekajätteen sekaan, kipsissä alkaa muodostua rikkivetyä, joka aiheuttaa hajuhaittoja kaatopaikoilla, kertoo jäteprojektia vetänyt asiakkuuspäällikkö Esa Ekholm Ladecista.
Lajittelu- ja kuljetusketju avainasemassa
Suomessa on arvioitu syntyvän vuosittain 13–18 tonnia kattohuopajätetettä rakennusten purkutyömailta. Tanskalaisyhtiö tavoittelee kierrättävänsä vuosittain noin 12 tonnia kattohuopaa.
- Laitoksen kapasiteetti on 20 tonnia, joten voimme ottaa vastaan jätettä myös ulkomailta, sanoo maajohtaja Kati Tuominen.
Tavoitteena on luoda valtakunnallinen keräysketju, mutta ensi alkuun kipsiä ja kattohuopaa lajitellaan Päijät-Hämeessä ja Helsingin seudulla.
- Alussa tärkeää on saada lajittelu helpoksi purku-urakoitsijoille, sekä jätteistä perittävä hinta sellaiseksi, että kierrätys on kannattavaa kaikille osapuolille, toteaa Tuominen.
Kierrätyksen odotetaan vähentävän kipsin tuontia Suomeen sekä bitumiin tarvittavan raaka-öljyn käyttöä.
