Talven selkä on taittunut ja kirpeinäkin pakkaspäivinä on voinut olla aistivinaan auringon lämmittävän vaikutuksen. Jotkut puhuvat toiveikkaasti kevättalvesta.
Yle Uutisten meteorologi Anne Borgström kuittaa puheet ennenaikaisina.
- Helmikuu on Etelä-Suomen vuoden kylmin kuukausi, joten keväästä ei voi vielä puhua. Maaliskuuhun se menee.
Talvi tuli etenkin etelään myöhässä. Joulukuussa sade tuli vetenä ja lämpötilat olivat monin paikoin keskiarvon yläpuolella. Kun pakkanen sitten saapui eteläänkin tammikuussa, lämpötila oli muutaman viikon tavanomaista kylmempi. Lämpötilojen vaihtelut kuitenkin kuuluvat asiaan.
Borgströmin mukaan vaihtelevasta talvisäästä ei voi suoraan päätellä mitään siitä, millainen keväästä tulee.
- On tietysti niin, että jos lunta ei tule lopputalvenakaan paljon, kevät etenee nopeammin, kun ei ole niin paljon sulatettavaa.
Kylmä ilman valuu notkoihin
Pakkaslukemat voivat vaihdella talvella paljonkin pienen maantieteellisen alueen sisällä. Yhdellä puolella kaupunkia voi olla pakkasta monta astetta enemmän kuin toisella. Ilmiötä selittävät muun muassa maasto ja pilvisyys.
- Pilvisyydessä on se, että aurinko ei talvella juuri lämmitä. Heti kun pilvet kaikkoavat, maan pinnalta pääsee lämpöä avaruuteen, ja sää kylmenee. Muutokset tapahtuvat nopeasti ja voivat olla huimia, Borgström kertoo.
Maastossa puolestaan korkeuserot vaikuttavat lämpötilaan, sillä kylmä ilma valuu notkoihin. Parhaiten ilmiön huomaa esimerkiksi Lapissa: kylissä voi olla jopa 10–15 astetta kylmempää kuin tunturin huipulla.
Alueelliset lämpötilanvaihtelut ovat talvella suurempia kuin muina vuodenaikoina. Auringon lämmityksellä on tässä keskeinen rooli.
- Kesällä vuorokausivaihtelua on talvea enemmän, koska aurinko lämmittää tehokkaasti. Talvella aurinko paistaa niin matalalta, ettei se juuri lämmitä. Emme siis saa lämpöä päivällä. Auringon lämmitysteho on enintään muutamia asteita talvipäivinä. Heti maaliskuussa aurinko lämmittää tehokkaammin.
