Lumilautailun seuraaminen olympialaisissa voi osoittautua hankalaksi tehtäväksi, jos ei ymmärrä lainkaan lajin sanastoa. Temppujen nimet tulevat pitkälti englannin kielestä ja ovat usein lähtöisin sukulaislajista, rullalautailusta.
Pitkän linjan lumilautailija ja tapahtumajärjestäjä Mikko Kittelä kertoo, että tempun keksijällä on oikeus nimetä se haluamallaan tavalla. Tästä johtuu myös tempputermien kirjavuus.
- Historian aikana joku on laittanut oman nimensä, kun on keksinyt uuden tempun, ja joku toinen on nimennyt saman homman toisella tavalla. Temppujen nimiä tulee koko ajan lisää, etenkin, kun lautailussa on yleistynyt reililaskeminen eli käydään laskemassa käsikaiteita. Nimihirviöt ovat sellaisia, että kohta ei alallakaan tiedetä, mitä jengi laskee.
Goofy vai regular?
Muutamia perusasioita. Lautailija voi itse päättää, kumpi jalka edellä laskee. Jos laskee vasen jalka kohti menosuuntaa, puhutaan regular-laskijoista. Jos menosuuntaan osoittaa oikea jalka, laskijaa sanotaan goofyksi.
Lautailutempuissa toistuu usein sana grab tai tuttavallisemmin gräbi. Sana tulee englannin kielestä ja tarkoittaa otteen ottamista laudasta.
Jos lautailutempun yhteydessä mainitaan numeroita, niillä viitataan yleensä pyöritysasteisiin eli miten monta astetta laskija pyörii ilmalennon aikana. Esimerkiksi numero 720 kertoo lautailijan pyörivän kaksi täyttä kierrosta.
Käsitteet backside tai frontside viittaavat siihen, kumpaan suuntaan pyöritään, selän vai vatsan puolelle.
Kuten sanottu, temppuja ja nimiä on pitkä litannia, eivätkä ne tähän lopu.
Usein selostajien kuulee puhuvan esimerkiksi mellakasta, josta tulee lumilautailusta tietämättömälle ehkä mieleen aivan jotakin muuta kuin rinteessä tehtävä taidonnäyte.
- Mellakka on yksi gräbi. Jos on regular-laskija, joka laskee vasen jalka alaspäin, sitä ottaa vasemmalla kädellä jalkojen välistä takakantista kiinni, Kittelä kertoo.
Kokonaisuus ratkaisee
Eri lumilautailukisoissa tuomarit kiinnittävät huomiota eri asioihin. Mikko Kittelä uskoo, että olympialaisissa linja on kauttaaltaan tiukka eikä tasaisen varmalla laskulla yllä kärkiporukkaan.
- Toisaalta silläkään ei saa täysiä pisteitä, jos kädet osuvat maahan tai muuten vetää tempun huonosti, vaikka se olisi iso tai teknisesti vaikea. On päivästä ja tuomareista kiinni, millainen arvostelulinja on. Jos on vaikeat olosuhteet ja sataa lunta, on vaikeuksia saada vauhtia, tuomarilinjaa muutetaan sen mukaan. Jos olosuhteet ovat optimaaliset, suoritusten pitää olla melkein täydellisiä.
Kittelän mukaan tuomarit arvioivat lumilautailusuorituksissa yleensä kokonaisuutta. Siihen vaikuttavat tekninen vaikeustaso ja yleisilme.
- Esimerkiksi slopestylessä laskun tulee olla alusta loppuun jouhevaa. Välttämättä ei tarvitse olla kisan isoimpia ja pisimpiä hyppyjä, mutta jos kokonaisuus on teknisesti hyvä, siitä voi saada korkeat pisteet.