Mehiläisten kannalta lauha talvi on ollut ihanteellinen. Talvipallossaan kylmän vuodenajan viettävät mehiläiset ovat selvinneet tavallista vähemmällä energiankulutuksella, kun pesää ei ole täytynyt lämmittää niin paljoa kuin kylmempinä talvina.
Suomen Mehiläishoitajain liiton Päijät-Hämeen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Tom Vilja kertoo, että mehiläisten pelastukseksi on koitunut se, että lämpötilat ovat pysyneet pitkiä aikoja samanlaisina eikä suurta vaihtelua ole ollut.
- Ainoa ongelma on ollut se, että syksy meni pitkälle lämpöisenä ja mehiläiset tuppasivat syömään talviruokansa jo alkusyksystä. Normaalisti mehiläiset ovat viimeistään joulukuussa talvipalloissa ja ruoan kulutus pienenee ja toiminta vähenee.
Talvella mehiläistiloilla vietetään hiljaiseloa. Esimerkiksi Valosen hunajatilalla Hollolassa on lähinnä pakattu ja purkitettu hunajaa sekä odoteltu kevään puhdistuslentojen alkamista ja sen jälkeistä ensimmäisten hoitokierrosta, jossa selvitetään, miten pesät ovat selvinneet talvesta.
1960-luvulta asti mehiläisiä hoitanut ja yli kolme vuosikymmentä omaa tilaa pyörittänyt entinen MTT:n mehiläistutkija Seppo Korpela kertoo, että kevään puhdistuslentojen jälkeen elämä mehiläispesissä vilkastuu.
- Kun lämpötilat nousevat viidestä seitsemään lämpöasteeseen, mehiläiset poistuvat pesistään puhdistuslennoille. Sitä parempi mitä aiemmin ne pääsevät lennolle, ettei tule tarvetta ulostaa pesään. Se saastuttaisi pesän. Nyt tilanne näyttää hyvältä, koska ruoan kulutus on pieni.
Heikot yksilöt jäävät lennolleen
Osa mehiläisistä on ottanut varaslähdön kevääseen. Suomen Mehiläishoitajain liiton Päijät-Hämeen paikallisyhdistyksen Tom Viljan mukaan yksittäisiä mehiläisiä on jo lennellyt ulos pesistä.
Kevään ensimmäisillä lentoreissuilla mehiläiset tyhjentävät suolensa pidäteltyään koko talven.
- Osa pesistä on jo puhdistellut itseään. Puhdistuslentoja on joskus ennenkin tehty helmikuussa, mutta on tämä poikkeuksellista. Mehiläiset pysyttelevät kuitenkin pesän lähettyvillä. Jos sää on liian kylmä, heikot jäävät sille tielleen.
Kotimaiselle hunajalle on kysyntää
Kotimainen hunajasato on viime vuosina vaihdellut. Kysyntää on, mutta esimerkiksi viime kesän sato oli paikoin keskimääräistä huonompi.
Tänä vuonna suomalaisen hunajan arvioidaan paikoin loppuvan kaupoista ennen kuin uutta saadaan purkkeihin.
- Kevätsäät ratkaisevat, miten mehiläiset pääsevät liikkeelle. Tulevasta hunajasadosta ei vielä tiedä. Pajun kukinta vaikuttaa asiaan ratkaisevasti, sillä se on ensimmäisiä kasveja, mistä mehiläiset saavat mettä ja siitepölyä, sanoo Korpelan mehiläistarhojen yrittäjä Seppo Korpela.
- Nyt hunajaa on niin vähän, että kotimainen hunaja varmaan loppuu ennen kuin alkaa tulla uutta. Monilla hunajavarastot ovat jo ehtyneet, hän jatkaa.
Myös Tom Vilja arvioi, että kesällä voi tulla aika, jolloin kuluttajat joutuvat tyytymään tuontihunajaan.
Suomalaista hunajaa kysytään paitsi kotimaassa myös ulkomailla.
- Hunajan markkinat ovat alkaneet aueta. Esimerkiksi Saksassa on kova suomalaisen hunajan hype. Siellä syödään hillasuolta otettua kukkahunajaa. Hunajalle on iso markkinarako, Vilja sanoo.