Lahtelaisen Pekka Virtasen muusikon ura alkoi 1980-luvun alussa Sleepy Sleepersistä. Matkan varrella tutuiksi ovat tulleet Suomen suurimpien nimien lisäksi muusikon uran huiput sekä aallonpohjat.
Sliipparit olivat 80-luvun alussa kova nimi. Bändin edesottamuksia seurattiin tarkasti, ja yhtyeelle oli kertynyt musiikillista uskottavuuttakin Dave Lindholmin, Albert Järvisen ja Sakari Kuosmasen oltua bändin kitaristeina.
Yhtäkkiä kokoonpanoon liittyi alle parikymppinen kundi, jonka soitossa oli sellaista tenhoa, että miehelle tuli liikanimeksi Devil, paholaismaisen taidokkaan soiton ansiosta.
- Se oli melkoinen oppi-, ammatti- ja korkeakoulu rock-bändissä soittamisesta monellakin eri tavalla. Sliippareita pidettiin melkoisina veijareina. Suurin osa kansan suussa kiertävistä tarinoista on varmaan tosia, muistelee kohta 50 vuotta täyttävä Devil Virtanen.
70- ja 80-lukujen Suomessa oltiin vielä sen verran viattomia ja vanhoillisia, että kansan kohahduttaminen ja pahennuksen herättäminen eivät vaatineet ihmeellisiä temppuja.
- Sliipparit oli showbändi. Show'hun saattoi kuulua mitä ihmeellisintä rekvisiittaa, niin kuin se kuuluisa ruumisarkku, jossa oli perämoottori. Maaseudulla kaikki kylähullut olivat meidän suurimpia ihailijoitamme. Jos muiden bändien keikkabussit saattoivat tulla kolhituiksi, meidän bussia ei kukaan uskaltanut rikkoa.
Freukkareista Lappareihin
80-luku Virtasella meni Sliippareissa. Jatkoa seurasi Leningrad Cowboysissa ja monissa muissa kokoonpanoissa. Freud, Marx, Engels & Jung oli ryhmä, jota Virtanen muistelee lämmöllä.
- Freukkareilla oli aika kostea maine, jolle löytyi katetta. Olimme olutfestivaalien suosikkibändejä, sillä meitä kuunnellessa kalja kävi kaupaksi, muistelee Virtanen.
Pesti Freukkareissa sai alkunsa kaverin suosituksesta.
- Olimme Hassisen koneen entisen basistin, Kinnusen Jussin kanssa kaljalla, kun häneltä alettiin kysellä sopivaa kitaristia ja siitä se sitten lähti, vaikkei kantrin soitto silloin ollutkaan sydäntä lähellä.
Freukkareista Virtasen matka vei Lapinlahden lintuihin Pelle Miljoona Rockersin kautta.
Hirvien kanssa ei pelleillä
30 vuotta tien päällä on tuonut vastaan monenlaisia kulkijoita ja öisiä taipaleita. Virtasen ura oli katkolla 90-luvun puolivälissä, kun Lahden ja Riihimäen välillä vastaan tuli hirvi.
- Olin tulossa kotiin Pelle Miljoona Rockersin keikalta, kun aamuyöllä Järvelän vaiheilla tietä tuli ylittämään hirvi vasoineen. Nissanista ei jäänyt montaa paikkaa ehjäksi, kun pelastuslaitos kaivoi minut autonraadosta esiin. Seurasi pitkä kuntoutus. Onneksi tällistä ei jäänyt pysyviä vammoja, kertoo Virtanen.
Pitkän linjan muusikkona hän on nähnyt monenlaisia kohtaloita. Devil oli mukana muun muassa Irwin Goodmanin viimeisellä keikkamatkalla.
- Reissun vaiheet on käyty läpi moneen kertaan. Irwin oli mukava mies etenkin selvin päin ollessaan, mutta välillä tuli valitettavia retkahduksia, jolloin meininki oli vähemmän valoisaa. Nykyään moiseen menoon ei ole mahdollisuuksia, sillä työt on hoidettava kunnolla, jos haluaa tehdä tämän alan töitä.
Vankka pohja tuo leivän pöytään
Moni rockmuusikko on vuosien varrella joutunut huomaamaan, että vanhalla maineella ja meriiteillä ei pitkälle ratsasteta. Virtanen on soittanut muun muassa Albert Järvisen, Dave Lindholmin, Frank Robsonin, Pepe Ahlqvistin ja monien muiden kanssa, mutta nykyään työt ovat kiven alla.
- Vielä 80-luvulla studiohommia teki pieni joukko. Nykyään Suomessa on niin paljon nuoria, taitavia ja lahjakkaita muusikoita, että kilpailu on kovaa. Oma ammattitaito on paras tae sille, että töitä riittää, muistuttaa Virtanen.
Hän sai musiikillista koulutusta Tiirismaan musiikkiluokilla Lahdessa. Kuorolaulustakin on ollut hyötyä rockmuusikon ammatissa, sillä siitä sai hyvä pohjan taustalaululle.
Erityskiitoksen Virtanen lähettää entiselle opettajalleen Paavo Kiiskelle, joka on toiminut yhden jos toisenkin tunnetun muusikon, muun muassa Jorma Kääriäisen opastajana vuosien kuluessa.
Musiikkiluokkien lisäksi Virtanen opiskeli viulunsoittoa liki kymmenen vuotta Lahden Konservatoriossa, josta tuloksena on poikkeuksellisen vahva kitaransoittotekniikka. Vankka pohja on mahdollistanut sen, että Virtanen on voinut tehdä musiikkia monipuolisesti.
- Tulihan sitä soitettua Teuvo Oinaksen kanssakin ja erilaisissa tv-produktioissa kuten Salkkareissa olen ollut mukana. Viime vuosina olen lisäksi kiinnostunut erilaisista teatteriprojekteista, jotka ovat tavattoman mielenkiintoisia.
Niinpä Devil Virtasen soittoa on kuultu myös Lahden kaupunginteattarin Hair-musikaalin lisäksi muun muassa Sliippareista kertovassa Kuka mitä häh? -musikaalissa. Devil täyttää viikonloppuna tasavuosia Lahdessa.