Urpo Karjalainen on päässyt pääsi seuraamaan läheltä diskokulttuurin syntyä ja nousua. Hän toimi DJ:n ammatissa 1970-luvun puolivälistä lähtien noin kymmenen vuoden ajan, ensin ammattitiskijukkana ja myöhemmin freelancerina.
- Jo 60-luvun lopulla oli niin sanottuja diskoja. Varsinainen diskobuumi Suomessa ja kansainvälisesti ajoittuu 70-luvun puolivälin jälkeiseen aikaan.
Ravintoloiden ohella Karjalainen eli DJ Upi soitti singlejä, lp-levyjä ja maxisinglejä bändien keikoilla. Yleisölle tarjoiltiin yleensä normaaleja listahittejä ja sitä, mikä muutenkin oli suosittua.
Karjalainen otti jo nuorempana tuntumaa diskoon tanssilattian puolella.
- Kävin jonkin verran Catacombissa 14–15-kesäisenä ja olin varmaan silloin jonkin sortin diskohile. Catacombi oli Suomen suosituimpia ja tunnetuimpia nuorisodiskoja. Niitä perustettiin sitten muuallekin.
Diskopallo pyörii ja värivalot välkkyvät
Ammattiin kuuluvaa rekvisiittaa haettiin tarvittaessa kauempaakin.
- Liikuin kaupungilla näyttävän kasettisoittimen kanssa. Tolppakengät piti hakea Tukholmasta. Käytin niitä esiintyessä ja muutenkin. Korkeat kannat olivat varsinainen ihmettelyn aihe. Sen korkeampia ei miehillä näillä kulmilla nähty.
Tiskijukka-nimitys syntyi Karjalaisen mukaan sen seurauksena, että disc jockey oli kaupunkien ulkopuolella liian vaikea ääntää ja kirjoittaa.
- Luin jostain, että Pekka ”Takku” Kotilainen keksi termin, kun maaseudulla alkoi ilmestyä turhan monta versiota englanninkielisestä termistä.
Kolmioleipä, joka saattoi jäädä syömättä
Ravintolaelämä oli aikoinaan huomattavasti kontrolloidumpaa kuin nykyisin.
- Ravintolat aukenivat jo kello seitsemän ja menivät yöllä yhdeltä kiinni. Joka paikkaan oli pitkät jonot. Pöydissä oli valkoiset liinat ja alkoholia sai vain ruoan kanssa. Ruokana saattoi olla vaikka kolmioleipä. Jos vaihtoi pöytää, piti pyytää tarjoilijaa siirtämään juoma. Mutta tupakoida sai melkein missä vaan.
Musiikin volyyminappula piti pitää hallinnassa, eivätkä desibelit saaneet nousta liiaksi. Siitä pitivät huolen yllätyskäyntejä harrastaneet tarkastajat.
Tiskijukan tehtävä oli vastata paitsi musiikista myös paikan tunnelmasta.
- Diskopallo keksittiin melko myöhään, tunnelmaa luotiin värivaloilla ja kaiken maailman stroboilla.
Tiskijukat puhuivat alkuun paljon. Perinne katosi, kun musiikkia alettiin miksata yhteen.
- Ja hitaita soitettiin kerran tunnissa, siinä ihmiset pääsivät kontaktiin ja lähelle toisiaan. DJ:n tehtävähän oli aistia paikan tunnelmia ja sen mukaan laittaa juttua ja musiikkia tulemaan.