Synkkä elämänasenne saattaa vaikuttaa terveyteen. Tekeillä oleva suomalaistutkimus antaa viitteitä siitä, että pessimistillä voi olla optimistia suurempi riski sairastua esimerkiksi kansansairauksiin.
- Kielteisesti ajattelevilla ihmisillä voi olla muita useammin ylipainoa ja korkea verenpaine sekä verensokeri. Lisäksi he harrastavat yleensä liikuntaa vain vähän, sanoo lääketieteen liseansiaatti Mikko Pänkäläinen.
Kielteisen ja myönteisen ajattelun vaikutusta terveyteen selvitetään parhaillaan käynnissä olevassa suomalaistutkimuksessa. Aineisto on kerätty 2000-luvun alkupuolella, kun päijäthämäläisiä haastateltiin Ikihyvä-tutkimukseen.
Ihmisiltä kysyttiin muun muassa, mitä he odottavat elämältään ja miten he uskovat pärjäävänsä. Vastauksista voidaan selvittää, onko ihminen enemmän optimisti vai pessimisti.
Psyakiatriaan erikoistuva lääketieteen Pänkäläinen kertoo, että ihmisessä voi olla sekä pessimistisiä että optimistisia piirteitä, mutta usein jompikumpi hallitsee.
- Maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan peruspiirre ihmisessä on muuttumaton. Psykoterapialla on saatu jonkinlaista liikehdintää aikaiseksi, mutta se ei ole pysyvää. Opitulla optimismilla ei ole samoja hyötyjä kuin syntyperäisellä toiveikkuudella.
Kansainvälisten tutkimuksten mukaan pessimistit toipuvat sairauksista muita hitaammin. Samoin riski sairastua on suurempi kuin elämään toiveikkaasti suhtautuvilla ihmisillä, summaa Pänkäläinen.
Ylioptimismikin voi olla vaarallista
Suomalaistutkimus on vasta alkumetreillä, mutta Pänkäläisen mukaan on vahvoja viitteitä siihen suuntaan, että kielteinen ajattelu todella altistaa sairauksille.
- Aika näyttää, mitä tutkimustulokset kertovat.
Hän huomauttaa, että myös ylioptimismi voi olla vaarallista.
- Voi syntyä harha, että kyllä minusta tuohon on. Ihminen voi vaikka ajatella, että järven jää kantaa, mutta ei se kanna optimistisesti ajateltuna yhtään enempää kuin pessimistisesti ajateltuna. Ihminen voi ottaa turhia riskejä, jos on liian optimistinen.
Pänkäläisen mukaan nyt tekeillä olevassa tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, millainen yhteys synkällä tai valoisalla elämänasenteella on sairauteen ja terveyteen ja miten tietoa voidaan hyödyntää terveydenhoidossa jatkossa.
- Kun ne todennäköisesti ovat yhteydessä ja pessimismin olemassaolo tiedostetaan, voitaisiinko tehdä jotakin, etteivät sairaudet kehittyisi. Jos pessimisti ottaa esimerkiksi hoito-ohjeet muita huonommin käyttöön, miten hänen terveyttään voidaan parantaa?
Tutkimusta tekevä lääketieteen lisensiaatti Mikko Pänkäläinen teki testin uteliaisuuttaan itselleenkin. Hän löysi hieman enemmän pessimistisiä kuin optimistisia piirteitä.
- Pessimistinä sanon, että tutkimustulosten valmistumiseen kuluu vielä jokunen vuosi.