Lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä kohdanneille aikuisille tukiryhmiä ja ammattiapua tarjoava Suomen Delfins -yhdistys toimii eri puolilla Suomea kahdeksassa kaupungissa. Vertaistuki tulee tarpeeseen, sillä harva tapauksista päätyy rikosoikeuteen.
Yksi uusimmista ryhmistä aloittaa Lahdessa kevään aikana.
- Yleensä on niin, että kun ihminen tiedostaa, mitä lapsuudessa on tapahtunut, se jo kertoo, että asialle pitäisi tehdä jotakin. Moni hyväksikäytetty tuntee, että hän on ainoa maailmassa, jolle näin on tapahtunut, kertovat lahtelaisryhmän ohjaajat Henna Kylmälä ja Sari Pärssinen.
Ohjaajat tietävät, että seksuaalinen hyväksikäyttö ja häirintä on usein piilorikollisuutta. Rikosilmoituksen tekeminen on äärimmäinen kynnys. Harva lähtee prosessiin, eikä se ketään paranna, toteaa ohjaajakaksikko totaa.
- On esitetty sellainen ajatus, ettei tekijöillä itsellään ole ollut kovin helppo lapsuus. He eivät välttämättä ole kokeneet itse seksuaalista hyväksikäyttöä, mutta jollakin tavalla he ovat joutuneet kaltoin kohdelluiksi. Taustoja on monenlaisia.
Pelko kalvaa aikuisenakin
Pärssinen ja Kylmälä uskovat, että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on pitkälti tabu. Kyseessä on suuri salaisuus, jolla ei ole silminnäkijöitä. Taakkaa kannetaan läpi elämän.
- Uhri saattaa vielä aikuisenakin pelätä, jos tekijä on uhannut vaikkapa tappavansa uhrin koiran tai perheen. Pelko on syvässä.
- Lapsi saattaa ajatella, että tämä on normaalia. Eihän lapsi voi tietää, mikä on oikein. Hän voi ajatella, että isän tai äidin kuuluu opettaa tyttärelle tiettyjä asioita. Osa taas tuntee voimakkaasti syyllisyyttä siitä, että on itse aiheuttanut teon.
Uhrit eivät kerro salaisuuttaan, mutta tunteet ovat moninaiset. Pelkoa, häpeää, vihaa ja kiukkua, luettelevat ohjaajat.
- Se, miten aikuisena sitten nauttii seksuaalisuudestaan naisena tai miehenä, useimmiten tuhoutuu. Uhrin on vaikea lähteä kehittämään itseään.
Keskustelyryhmien lisäksi yhdistyksellä on vuosittaista leiritoimintaa ja tukihenkilöitä, jotka auttavat sekä seksuaalisen hyväksikäytön uhreja että heidän omaisiaan. Moni kokee ryhmään päästyään helpotusta siitä, että tekee asian eteen jotakin.
- Taakka on raskas kantaa yksin. Vertaistuessa on tärkeää, että ymmärtää, ettei ole ainut, jolle näin on käynyt. Uhri pystyy toivottavasti jatkamaan elämäänsä edes vähän onnellisemmin.