Parhaillaan Hollolan puolelle Myllyojaan rakennetaan kosteikkojen ketjua usean tahon yhteishankkeena.
Myllyoja on typen ja fosforin suhteen yksi eniten Vesijärveä kuormittavista ojista. Lähiviikkojen aikana Vesijärven Paimelanlahteen laskevan Myllyojan uomaa laajennetaan altaiksi, jotka veden virtauman hidastumisen myötä keräävät lietettä ja hillitsevät ravinteiden kulkeutumista järveen.
- Puolentoista kilometrin matkalle tehdään viisi kosteikkoaluetta, joiden tarkoitus on ottaa talteen ravinteita ja valumaveden mukana tulevia maahiukkasia, kertoo riistasuunnittelija Marko Muutola Suomen riistakeskuksesta.
Kaivuutyöt ovat hyvässä vauhdissa, vaikka sää ei täysin suosikaan. Parasta töiden kannalta olisi pieni pakkanen.
- Nyt rapa roiskuu ja maa uhkaa pettää alta, Muuttola tuskailee.
Kokemuksetkin kiertoon
Riistakeskuksen ohella mukana hankeessa on Vesijärvisäätiö. Rahoitusta on saatu myös ELY-keskuksen EAKR-varoista. Maanomistajat on kutsuttu mukaan töihin. Juha Ruotsalainen kuljettaa maamassoja pellolle täyteaineeksi.
- Kyllähän se aina pikkupoikana harmitti, kun ei päässyt Paimelanlahteen sinilevän vuoksi uimaan. Toivottavasti tästä parannusta tilanteeseen saataisiin.
Maa-ainekset kuljetetaan pelloille maanparannusaineeksi, altaiden täyttymistä seurataan, ja ne tyhjennetään lietteestä säännöllisin väliajoin. Kosteikoissa viihtyvät niin kasvit kuin linnutkin.
- Ojaan jätetään kaistoja vesikasvillisuudelle. Ne hidastavat osaltaan virtaumaa ja ottavat talteen ravinteita. Ajan myötä lampereisiin kasvaa saraa, ruokoa, osmankäämiä ja varmasti myös lumpeita.
Hankkeesta toivotaan olevan hyötyä muillekin. Kokemuksia voidaan jakaa ja mallia soveltaa eri puolilla maata.
- Tämä on iso hanke, pinta-alaa on kaksi hehtaaria ja kaikki viisi allasta ovat rakenteiltaan erilaisia. Sieltä varmasti löytyy jokaiselle jotakin.