Lahtelainen Jouko Alho kertoo, että hänen elämänsä mustui pitkäksi ajaksi vuonna 2006. Pitkä tutkimusjakso vahvisti epäilyksen Alzheimerin taudista.
- Olin jo aika pitkän tovin sairastellut. Minulle oli tehty muun muassa sydämen ohitusleikkaus ja diabeteskin oli todettu. Sydänlääkäri alkoi kysellä olenko huomannut muistissani jotain ongelmia, koska tällaisten operaatioiden jälkeen sellaistakin voi esiintyä, Alho muistelee.
Lääkäri teetti Alholla yksinkertaisen muistitestin. He kirjoittivat yhdessä kymmenen sanaa paperille, ja laittoivat lapun sivuun. Lääkäri ja Alho rupattelivat hetken muista aiheista sanojen kirjoittamisen jälkeen, jonka päätteeksi lääkäri kysyi, montako sanaa Alho muistaa paperilapulta.
- Muistin vain kolme sanaa. Se antoi osviittaa siitä, että minulla oli lyhytmuistissa vikaa.
Sydänlääkärin kehotteesta Alholla alkoi pitkä yli vuoden kestänyt tutkimuskierre. Tutkimusten lopputulos oli shokki Joukolle ja hänen vaimolleen.
- Masennus oli valtava ja sitä seurasi aika rankka alamäki, Alho summaa.
Joukon vaimo, Marja-Leena Alho kertoo ensimmäisten ajatusten olleen todella dramaattisia, koska Alzheimerin taudin oli sanottu olevan kuolemaan johtava vakava muistisairaus.
- Siinä vaiheessa ei tiedetty vielä mitään. Pitkän aikaa oli sellainen tunne, että siinä se elämä sitten oli, Marja-Leena muistelee.
Vertaistuki auttoi kiinni narun päästä
Alhot kertovat, että elämä helpottui, kun he löysivät Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksen vertaisryhmät. Näissä ryhmissä tuntemuksista kykeni keskustelemaan muiden samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Vertaisryhmän tuella he saivat uudelleen narun päästä kiinni. Moni asia piti kuitenkin tehdä toisin kuin ennen. Vaimo Marja-Leena otti hoitaakseen muun muassa kaikki miehensä lääke- ja kalenteriasiat, koska Joukon lähimuistiin ei ollut enää luottaminen.
Nyt vuosia Alzheimer-diagnoosin jälkeen Jouko summaa pariskunnan elävän elämänsä parasta aikaa – sairaudesta huolimatta.
- Olemme oppineet elämään tätä hetkeä. Emme kuormita toisiamme turhilla murheilla, Marja-Leena Alho pohtii.
- Se on myös auttanut, että olemme alusta asti puhuneet ääneen näistä asioista, emmekä ole hävenneet muistisairautta, Jouko lisää.
Onnellisuuteen on auttanut myös se, että sairaus on pysynyt kurissa.
- Minulla ei ole mitään hätää. Olen saanut olla hyvin stabiilissa olotilassa pitkän aikaa. Tämän päivän saan olla ihan samassa olotilassa. Huominen on sitten erikseen, Jouko Alho kuittaa.
Kansainvälistä Aivoviikkoa vietetään 10 - 16. maaliskuuta. Aivoviikon teema tänä vuonna on: "Aivot kuntoon kulttuurilla". Päijät-Hämeen Muistiyhdistys järjestää Aivoviikon aikana runsaasti erilaisia yleisötapahtumia.