Taajamatulvien riskien ennakoidaan lisääntyvän tulevaisuudessa sekä ilmastonmuutoksen että entistä tiiviimmän kaupunkirakentamisen takia. Sitä tärkeämpää on kiinnittää huomiota hulevesien hallintaan.
Esimerkiksi Lahdessa hulevesiviemärijärjestelmä ei riittäisi valtavan rankkasateen iskiessä. Herkkiä alueita ovat muun muassa keskustan Vapaudenkatu ja Kauppakatu.
Lahdessa suurin osa hulevesistä johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöihin. Uusia asemakaavoja suunniteltaessa hulevesiasiat huomioidaan kuitenkin alusta asti. Tutkijan mukaan näin pitääkin olla.
- Kaikilla kaupunkialueilla tulisi jatkossa suunnitella uudet alueet niin, että luonnontilaista vedenkiertoa ja -laatua muutetaan rakentamisen aikana mahdollisimman vähän, sanoo tutkija Nora Sillanpää Aalto-yliopistosta.
Käytännössä kaupungeissa tulisi suosia mahdollisimman paljon vettä läpäisevää pinta-alaa: nurmea ja laattoja.
- Sen lisäksi voidaan käyttää erilaisia painanteita, vesikouruja ja imeytysrakenteita, Sillanpää luettelee.
"Meiltä puuttuu käytännön ohjeistus"
Vuosikymmenen aikana hulevesien hallintaan on kiinnitetty lisääntyvässä määrin huomiota. Esimerkiksi Kuntaliitto julkaisi muutama vuosi sitten hulevesioppaan, jossa tuotiin esiin, että hulevesien määrää on vähennettävä ja virtaamia viivytettävä ja ehkäistävä tulvia kaupunkialueella.
- Asia ei ole uusi, mutta meiltä puuttuu käytännön ohjeistus, miten järjestelmiä pitäisi suunnitella ja mitoittaa, jotta ne toimivat halutulla tavalla ja vaikuttavat tulviin, eroosioon ja vedenlaatuun, Sillanpää huomauttaa.
Valumakertoimet ovat olleet toistaiseksi suuntaa-antavia, joten lisää tutkimustyötä tarvitaan.
- Nyt meillä vasta alkaa olla tutkimustietoa. Esimerkiksi omassa väitöskirjassani tehtyjen tutkimusten avulla mitoitusta voidaan viedä eteenpäin.
Tarkat valumakertoimet ovat tärkeitä, jotta kaupunkialueen vesijärjestelmistä osataan rakentaa kustannustehokkaita.
- Eli emme ylimitoita tai toisaalta emme tee liian pieniä rakenteita, jotka eivät tehoa riittävästi, Sillanpää perustelee.
- Eihän kukaan siltojakaan lähden rakentamaan ilman, että lasketaan, mitä niiden pitää kantaa, komppaa tutkimusteknikko Juhani Järveläinen Helsingin yliopistolta.
Hän on laatinut Aalto-yliopistolle diplomityötä hulevesien kuormitusarvioinnista. Järveläisen mukaan kuormitusarviointi on kunnissa hyvin vähäistä, vaikka sen avulla selviäisi, mistä ja minkä verran kiintoaineita ja metalleja veteen kertyy.
Esimerkiksi Lahden alueen kokonaiskuormituksesta suurin osa on peräisin teolliselta maankäytöltä, kaupalliselta ja julkiselta alueelta sekä urbaaneilta viheralueilta.
Lakiuudistus sysännee vastuuta kunnille
Uusi vesihuoltolainmuutos tulee näillä näkymin voimaan syksyllä. Sen myötä vuotovesien määrää täytynee pienentää entisestään.
Lahdessa esimerkiksi torin alueen jätevedet ja sadevedet johdetaan samaan sekaviemäriin, vaikka tavoitteena on, että hulevedet johdettaisiin erilliseen huleviemäriin.
Lahti Aqualla erillisviemäröinnin tarve on tiedostettu, mutta muutokset eivät tapahdu silmänräpäyksessä. Vuotovesien määrää pyritään pienentämään ongelmakohta kerrallaan. Esimerkiksi Patomäen puutteellinen hulevesiverkosto saneerataan 2015–2016.
Lakimuutoksen myötä vastuu hulvesistä siirtynee entistä enemmän kunnille. Tutkijat näkevät uudistuksessa paljon mahdollisuuksia.
- Suurin mahdollisuus tässä on se, että saadaan luotua yhteistyötä eri toimijoiden välille ja siirrettyä tiedemaailman tuloksia käytäntöön, uskoo tutkimusteknikko Juhani Järveläinen.
- Vastuunjako selkeytyy ja eri toimijat uskaltavat alkaa panostaa paremmin hulevesiasiaan ja järjestelmien kehittämiseen, arvelee tutkija Nora Sillanpää.