Kuntaselvitysten malli ja selvitysmiesten käyttö on historiasta tuttu.
- Kasvavien kaupunkien ympärille aikanaan syntyneillä esikaupunkialueilla oli usein sosiaalisia ongelmia, väkivaltaa, työttömyyttä ja heikot terveysolosuhteet. Ne haluttiin liittää kaupunkiin, jotta alueille saataisiin kunnallistekniikka ja olot paremmalle tolalle.
Samoin oli, kun Hollolasta liitettiin alueita Lahteen useaan otteeseen 1900-luvun aikana.
- Valtiovalta määräsi selvitysmiehen, joka teki selvityksen ja tutkimuksen. Nämä olivat usein toisen, vastaavassa tilanteessa olleen kaupungin johtajia tai muita korkeita virkamiehiä.
Vastaavia sosiaalisia ongelmia ei enää ole ja tilanne ydin- ja reuna-alueiden kesken saattaa olla jopa päinvastoin kuin aiemmin.
- Problematiikka on ehkä jopa päinvastainen eli velkaantuneisuus ja työttömyys saattavat olla nyt korkeampia ydin- kuin ympäristökunnissa, Peltola luotaa muutosta.
Luonteva liitos, ymmärrettävät pelot
Vaikka liitos sinällään olisi luonteva, kunnalliseen demokratian ja vaikutusmahdollisuuksien kaventumiseen liittyvät epäluulot ovat Peltolan mukaan suurempi este alueliitoksen syntymiselle.
- Pelätään, että Lahti ja lahtelaiset isompana väestömassana sanelee ympäristön asioita.
Hän uskoo, että Kärkölän ja Hämeenkosken ratkaisut ja aluepäätökset ovat pitkälti sidoksissa Hollolaan.
- Se on yhtenäinen kokonaisuus kartalla ja kunnilla on ollut paljon yhteisiä hankkeita varsinkin sosiaali- ja terveyspuolella. Ja jos olen oikein ymmärtänyt, Hollolassa ei tällä hetkellä uskota juurikaan mitään hyvää liitoksesta.
Peltola muistuttaa, että kunnallisdemokratiassa on aina joku toinen päättämässä joidenkin toisten asioista.
- On vähän yksiulotteista nähdä asioita Lahti – Hollola akselilla tai keskus – periferia asteikolla.
Hän myöntää kuitenkin, että liitosten jälkeen säästämispaineissa on ollut vaikea nähdä muita malleja kuin se, että pienempiä karsitaan ja isompi yksiköitä muodostetaan.
- Käytännössä liitokset ovat tarkoittaneet vähemmän terveyskeskuksia ja kouluja ja isompia yksiköitä.
Hallinto edellä kohti tuntematonta
Jarmo Peltolan mukaan kuntaliitoksia on lähdetty rakentamaan väärästä päästä, lopputuloksen kautta.
- Ensin lyödään nimikkeet ja hallinto yhteen ja sitten katsotaan, mitä siellä sisällä tapahtuu.
Tämä tuottaa outoja tilanteita ja päällekkäisyyksiä.
- Sen sijaan, että olisi ensin luotu yhtenäinen sosiaali- ja terveysalan organisaatio, yhtenäistetty koululaitos, edetty vähitellen ja mietitty, mitä muuta ehkä voitaisiin yhtenäistää, nyt rakennetaan outoja tilanteita niin, että on yksi kunta, mutta useita päällekkäisiä toimintoja ja iso liuta virkamiehiä.
Peltola ei usko, että kuntaliitos olisi lopulta vastaus julkisen sektorin kustannusten pienentämiseen.
- Todennäköisesti lääkkeet löytyisivät enemminkin terveystoimesta, hierarkisten rakenteiden purkamisesta. Sitä kautta saataisiin rakennettua kokonaisuuksia, jotka toimisivat joustavammin ja tehokkaammin.
Selvityksestä seuraavaan
Salpausselän kuntajakoselvityksen tavoitteena on luoda täysin uusi kunta vuonna 2017. Mukana ovat Lahti, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola ja Iitti.
Hallituksen pakkoliitospykälä ei vaikuta tekeillä olevaan selvitykseen, se vaatisi uudet toimet.
Edellisen kerran kuntaliitoksen mahdollisuutta tutkittiin vuonna 2010 yhdeksän kunnan alueella, silloin uutta kuntaa ei syntynyt.
Jarmo Peltola ei näe kovin järkevänä sitä, että vastaavia selvityksiä laaditaan kerta toisensa jälkeen, aina uudelleen.
- Siihen käytetyt voimavarat voisivat varmasti olla jossakin muualla. Mutta kai tässä joku kasvattava vaikutus voi olla niin, että ihmisten mielissä pidetään se, että säästettävä on ja kustannuksia pitää pienentää, hän naurahtaa.