SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen käväisi Lahdessa nostattamassa puolueen eurovaalihenkeä ja antamassa tukea hämäläisehdokkaille.
Samaan aikaan käynnissä on SDP:n puheenjohtajakisa.
– Nämä limittyvät ihan hyvin toistensa lomaan, Jutta Urpilainen hymähtää.
Urpilainen suhtautuu tyynesti siihen, että parin viikon päästä Seinäjoella tehdään ratkaisu tulevasta puheenjohtajasta. Hän ei halua tehdä vertailuja itsensä ja haastaja Antti Rinteen kesken.
Varasuunnitelmia Urpilaisella ei ole.
– Minulla on sellainen linjan, etten lähde arvioimaan vastaehdokasta. Olen kampanjoinut hyvillä mielin, kisa on jännä. Uskon johdatukseen ja siihen, että tässä käy niin kuin on tarkoitettu.
Eurokriisin hoidosta hallitukselle plussaa, työllisyydestä miinusta
Jutta Urpilainen ei tunnu olevan huolissaan edes alhaisista kannatuslukemista.
Puolueen kannatus on pysynyt pitkään alle 16 prosentissa, eikä istuvan puheenjohtajan kaudella ole voitettu yksiäkään vaaleja.
– Viimeisissä eduskuntavaaleissa oltiin hilkulla pääministeripaikasta ja kaksissa kuntavaaleissa SDP on ollut toiseksi suurin puolue eli hopealla. Myös neljä suurta kolmen sijaan syö vanhoja asetelmia. Urpilainen viittaa perussuomalaisten nosteeseen.
SDP:n suosion hiipumista Urpilainen selittää mm. hallitusvastuulla.
– Syitä on varmasti useita, yksi niistä on valtiovarainministeripuoleen rooli. Vastuuta on kannettu viimeiset kolme vuotta ja se näkyy kannatuksessa.
Valtiovarainministerinä Jutta Urpilainen katsoo onnistuneensa eurokriisin hoidossa.
– Katson, että olemme onnistuneet eurokriisin hoidossa puolustamaan suomalaisten veronmaksajien asemaa. Siitä todisteena ovat Kreikalta ja Espanjalta saadut vakuudet. Kreikan osuus on yli 900 miljoonaa.
Hän laskee, että hallitus on onnistunut hillitsemään velkaantumista. Työllisyyttä hallitus ei ole Urpilaisen mukaan sen sijaan ole kyennyt hoitamaan toivotulla tavalla.
– Velkaantuminen on saatu hallintaan niin, että tuloerot eivät ole Suomessa kasvaneet. Mutta työttömyys on liian korkea ja se on seurausta teollisuuden rakennemuutoksesta. Uusia työpaikkoja pitäisi löytää, tässä on vielä tekemistä yhdessä yritysten kanssa.
Kuntasäästöt rakenteista
Kipeiden kehysriihiratkaisujen kritiikiltä ei ole Urpilaisen mukaan voinut välttyä.
Esimerkiksi työeläkeindeksin jäädyttämistä ovat kummastelleet sekä SAK että Eläkkeensaajien keskusliitto. Sen on mm. katsottu heikentävän ostovoimaa ja leikkaavan kunnilta 100 miljoonan verotulot.
– Ymmärrän kansalaisten ärsyyntymisen, mutta Suomi elää yli varojen. Kaikki osallistuvat yhteisiin talkoisiin palkansaajia ja eläkeläisiä myöten, suurituloiset muita isommilla osuuksilla.
Kuntakentän ahdinkoon pitäisi Jutta Urpilaisen mielestään löytää lääkkeet ja säästöt rakenteista.
– Näen, että leikkaukset tulee tehdä enemmin rakenteista kuin palvelujen laadusta. Kouluverkkokysymys on tästä hyvä esimerkki. Mieluummin säästetään seinistä ja harvennetaan kouluverkkoa kuin tingitään laadusta eli opetuksen sisällöstä.