Lahden toriparkin rakentaminen on edennyt aikataulussaan. Urakka alkoi vuosi sitten.
Valmista odotetaan pysäköintilaitoksen harjakaisissa puhuneen kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran sanoin ”tasan vuoden ja kahden päivän kuluttua”. Päivämäärä on jo merkitty kaupunginjohtajan kalenteriin.
Myllyvirran mukaan hanke on ollut startti muillekin mittaville investoinneille ja rakennushankkeille. Lisää on tulossa.
– Siinä se on jo osoittanut voimansa. Keskustassa on käynnissä rinnalla useita rakennushankkeita, työmaita ja kiinteistöjen saneerauksia.
Samaan hengenvetoon kaupunginjohtaja muistuttaa, että vaikeina aikoina vaaditaan pitkäjänteistä työtä, jonka lopputuloksena syntyy Lahteen entistä ehompi keskusta.
Lahdessa velvotepaikat vielä pitkälti myymättä
Lahden Toriparkki Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kokoomusvaltuutettu Juha Rostedt hehkuttaa Myllyvirran tavoin uskoa toriparkin kaupunkia vireyttävää voimaa.
Toriparkkiin tulevista liki kuudestasadasta parkkipaikasta on myyty noin sata. Rostedtin mukaan se vastaa odotuksia.
– Kun ei ole vielä kulurakennetta, mittavaa tulorakennettakaan ei ole järkevää tässä vaiheessa rakentaa, hän perustelee.
Rostedt sanoo, että toriparkki ei ole kaupungin talouden kannalta ratkaisu, mutta se mahdollistaa entistä tiiviimmän kaupunkirakenteen ja on työkalu keskustan kehittämiselle.
Hän ei kuitenkaan epäile, etteikö keskellä kaupunkia sijaitsevasta toriparkista saataisi kannattavaa.
– En tunne tilannetta laajemmin muualla, mutta eikös esimerkiksi Vaasan Parkkiyhtiö ole kaupungin menestyksekkäimpiä yrityksiä. Ensimmäiset viisi vuotta menevät silti varmasti siihen, ettei suurta tuottoa tule.
Kotkassa seitsemän laihaa vuotta
Kotkassa 500-paikkaisen, vuonna 2006 rakennetun Toriparkin tulos nousi viime vuonna ensimmäistä kertaa plussalle.
– Poistojen vuoksi alkuvuodet mentiin pitkään miinuksella, vaikka pientä nousua olikin koko ajan. kertoo Kotkan Toriparkki Oy:n toimitusjohtaja Pekka Airaksinen.
Nyt parkkipaikkoja käytetään keskimäärin kolme kertaa päivässä.
Kotkan toriparkki on kiinteässä yhteydessä kauppakeskukseen.
– Ilman toista ei olisi toistakaan, Airaksinen toteaa.
Kuopio mittaa mieluummin muita hyötyjä
Kuopiossa toriparkin omistajana on Lahden ja Kotkan tavoin kaupungin oma yhtiö, Kuopion Toriparkki Oy.
Vuonna 1991 avattua 700-paikkasta toriparkkia laajennettiin vastikään liki 1 300 paikkaiseksi. Uusi parkkihalli avattiin vuosi sitten keväällä.
– Vanhan hallin käyttöasteeseen pääsemiseksi on tehtävä vielä töitä. Jos aiemmin jokaisella paikalla kävi kolme autoa päivän aikana, nyt niitä on keskimäärin yksi auto päivässä.
Ongelmat liittyvät Heikkisen mielestä paljolti myös suhdanteisiin.
– Kivijalkakaupoilla ei mene hyvin. Se näkyy tyhjinä kauppapaikkoina ja parkkihallissakin.
Kuopiolaiset ovat järjestäneet tempauksia parkkihallin ja keskustan kiinnostavuuden lisäämiseksi.
– Kampanjoita on viritelty ja tuotteita kehitelty. On ollut viikonloppu- sekä iltakortteja ja vastaavia. Pysäköintilaitosta voi käyttää myös muussa toiminnassa kuin parkkihallina. Meillä on ollut siellä kirpputoreja ja yksi suunnistuskisakin.
Kaupungininsinööri Ismo Heikkisen mielestä parkkihallin kannattavuutta pitää laskea muussakin kuin rahassa.
– Projekti kokonaisuudessaan on ollut hyvin kallis. Siihen sisältyy myös kävelykeskustan toteuttaminen. Koko keskusta myllättiin ja töitä tehdään edelleen. On vaikea arvioida, missä aikataulussa hanke maksaa itsensä takaisin.
Toriparkki on Heikkisen mukaan ensisijaisesti kaupungin palvelua asukkaille.
– Lisää keskustan viihtyisyyttä, kun autot saadaan kannen alle piiloon. Kiitostakin on tullut. Uskon, että myös paikallisliikenne on hyötynyt. Asiakkaiden houkutteleminen keskustaan on liike-elämän ja kauppojen tehtävä.
Opittavaa prosessissa on kaupungininsinöörin mukaan muun muassa siinä, että parkkihallia ja kävelykeskustaa olisi pitänyt viedä yhtä jalkaa eteenpäin.
– Näin jälkikäteen ajateltuna hanke olisi kannattanut yhdistää saman sateenvarjon alle.