Lasten omat lelut aiheuttavat ongelmia päiväkodeissa. Jotkin päiväkodit jopa kieltävät leikkikalujen ottamisen mukaan hoitopäivän ajaksi. Käytäntöön saatetaan päätyä esimerkiksi silloin, jos lelut alkavat aiheuttaa riitoja ja kateutta lasten kesken.
Myös vanhemmat voivat kokea lelujen viemisen päiväkotiin eräänlaisena kilpavarusteluna, jos lapsi vaatii jatkuvasti uusia leikkikaluja, koska muillakin on, Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anne Liimola kertoo.
Esimerkiksi lahtelaisessa Kanervan päiväkodissa lelujen tuomisesta on tehty tarkat pelisäännöt. Päiväkodin johtaja Merja Savolainen kertoo, että kun aiemmin käytössä ei ollut minkäänlaisia rajoituksia, tilanne kärjistyi.
– Lapset toivat mielettömiä määriä, jopa muovikassillisen omia leluja. Oli kilpavarustelua, kun jollain lapsella oli jonkinmerkkinen lelu, ja muut vaativat samaa. Oli itkua ja hampaiden kiristelyä.
Päiväkoti kielsi omien lelujen tuomisen päivittäin, mutta ryhtyi järjestämään lelupäiviä.
– Ongelma oli, että kaikkia leluja ei löytynyt päivän päätteeksi, eivätkä lapset enää muistaneet, mitä olivat tuoneet. Säännöllisestä lelupäivästäkin seurasi kateutta ja kilpavarustelua. Lapset vaativat vanhemmiltaan aina uusia leluja, mutta kaikilla vanhemmilla ei ole varaa. Emme halua, että lapset eriarvoistuvat jo päiväkodissa, Savolainen kertaa.
Sittemmin lelupäiviä on harvennettu. Unilelun lapset saavat kuitenkin ottaa tarhaan mukaansa aina.
Oppiiko lapsi jo päiväkodissa kuluttamiseen?
Nykyään Kanervan päiväkodissa pidetään lelupäivä sen mukaan, miten kussakin ryhmässä sovitaan, esimerkiksi kerran kuussa tai parissa viikossa. Lapsille oman lelun mukaan ottaminen on tärkeää – vaikkakaan lieveilmiöt eivät ole täysin kadonneet.
– Lapsi tuo jotain omasta maailmastaan. He esittelevät lelujaan silmät loistaen ja iloisina. Toisaalta kateus nostaa välillä päätään. Riistetään leluja toisen kädestä, itketään ja raivotaan, jos ei saa leikkiä toisen leluilla. Alle kolmivuotiaille oman jakaminen ei ole ominaista, mutta isompien lasten kanssa voi keskustella asiasta, päiväkodin johtaja Merja Savolainen kertoo.
Hänen mukaansa jotkut vanhemmat myös houkuttelevat leluilla lapsiaan lähtemään päiväkotiin. Omiin leikkikaluihin liittyy kuitenkin muitakin ongelmia kuin lasten keskinäistä eripuraa ja kilpavarustelua.
– Jos jollain on kallis lelu, joka menee rikki, kenellä on korvausvastuu? Tai jos lelu on siivottu vahingossa päiväkodin lelujen mukana pois, eikä sitä löydykään, kun vanhemmat tulevat hakemaan lasta, lapselle tulee itkua ja vanhemmille hermostusta. Kun päiväkotiin tuodaan kymmeniä leluja, ei voi muistaa, mikä on kenenkin.
Savolainen huomauttaa, että on myös pedagoginen ja arvokysymys, mihin lapsia opetetaan.
– Opetetaanko kulutukseen, että pitää olla mahdollisimman paljon ja uusia leluja? Päiväkotimme ajatusmaailma ei ole jatkuvaa kuluttamista. Kun asetetaan rajat, tulee tietysti purnausta. Mutta nyt eletään näillä säännöillä. Retkeilemme paljon ulkona, ja haluamme opettaa lapsille, että metsästäkin löytyy hyviä lelua, keppejä ja käpyjä. Lapset rakastavat niitä.
Oma lelu tuo turvallisuuden tunteen
Etenkin syksyllä, kun päivähoidossa aloittaa paljon uusia lapsia, henkilökunta pohtii lasten vanhempien kanssa, saako omia leluja tuoda hoitopaikkaan.
Lahden päivähoitojohtajan Mika Harjun mukaan mitään yleisohjeistusta omien lelujen tuomisesta kaupungin päiväkoteihin ei ole, vaan hoitopaikat päättävät käytännöistään yhdessä vanhempien kanssa.
Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anne Liimola sanoo, että näin sen pitäisikin mennä, keskustellen. Hyvät ja huonot puolet on syytä tuoda esiin.
– Etenkin pienelle lapselle oma lelu voi alkuvaiheessa tuoda turvallisuuden tunnetta. On tärkeää, että ainakin unilelun saa tuoda. Kannattaa käydä läpi, miksi oma lelu -päivä on käytössä, jos sellainen on. Siitä ei saa kuitenkaan tulla lapsille eriarvoisuutta ja kulutuskäytäntöä, jossa esitellään hienoja leluja ja kalastellaan suosiota.
Liimola ei ota kantaa siihen, pitäisikö omat lelut sallia päiväkodeissa ei vai. Hän muistuttaa, että parhaimmillaan lelut voivat opettaa lapsille tärkeitä vuorovaikutustaitoja. Lelut voivat myös viedä päiväkodin leikkejä eteenpäin.
– Leikkipäiviä voi teemoittaa. Omalle lelulle voidaan myös miettiä erilaista toimintaa.
Anne Liimola arvioi oma lelu -käytännöllä olevan vuosikymmenien perinteet suomalaisessa päivähoidossa. Mistä käytäntö on aikoinaan tullut, siihen hän ei osaa vastata.
– Pitkiä käytäntöjä kannattaa aina miettiä ja kyseenalaistaa, ovatko ne enää nykypäivää. Voi pohtia, voiko tapaa muuttaa. Päiväkodeissa kannattaa keskustella vanhempien kanssa ja ottaa asia lieveilmiöineen rohkeasti esille.