Moni suomalainen musiikkitapahtuma markkinoi itseään jazzilla, mutta samaan hengenvetoon todetaan, että jazz ei myy, eli jos ohjelmistossa olisi pelkkää jazzia, se voisi karkoittaa yleisön.
Lahden Jazztorin vastaava tuottaja Kim Heinonen on samaa, mutta kuitenkin hyvin eri mieltä.
– Kyse on siitä, mitä jazzilla oikein tarkoitetaan. Toisille se tarkoittaa esimerkiksi Erik Lindströmin hienoja jazziskelmiä, kuten Ranskalaiset korot ja toiselle se saattaa tarkoittaa vaikkapa Edward Vesalan avantgardistista freejazzia. Lindström on luonnollisesti helpommin lähestyttävää musiikkia ja juuri sellaista haluamme tarjota.
Moni suomalainen on unohtanut, että jazz oli alun perin melodista tanssimusiikkia, joka oli nimenomaan viihdyttävää. Jazzin kuvaa ovat saattaneet hämärtää esimerkiksi monet kokeellisen jazzin tyylisuunnat, joissa melodisuus jäi taka-alalle.
– Kaikki eivät aina muista, että esimerkiksi Toivo Kärki oli alun perin jazzmuusikko, joka ei olisi iskelmän puolelle siirtynytkään, jos jazzilla olisi voinut elää Suomessa mukavasti.
Jazzia laidasta laitaan
Lahden oman jazztapahtuman ohjelmisto tarjoaa laajan kattauksen kotimaista jazzia tapahtuman 25-vuotisjuhlien kunniaksi.
Yksi tämänvuotisen tapahtuman pääesiintyjistä on Lahti Big Band, jolla oli tärkeä rooli, kun Jazztoria aikoinaan rakennettiin. LBB täyttää tänä vuonna 30 vuotta.
Ohjelmistossa ovat myös lahtelaissyntyisen Panu Savolaisen luotsaama HERD & Aili Ikonen, jotka tarjoavat kotimaisen jazziskelmän parhaita paloja, sekä Ranskassa uraa rakentava näyttelijä-laulaja Irina Björklund.
Lahtelaisten oma jazzbändi, Miikka Kallio Band, viettää Jazztorilla 15-vuotisjuhliaan. Solisteina kuullaan Marko Haavistoa ja Kimmo Härmää. MKB vastaa myös tapahtumaan liittyvien jazzklubi-iltojen vetämisestä.
Aito jazz on venyvä käsite
Joku saattaisi kommentoida ironisesti sitä, että Paula Koivuniemi nousee lavalle Lahti Big Bandin solistiksi. Aikuinen nainen, Kuuntelen Tomppaa ja Hei Buona Notte, kun eivät millään muistuta jazzia.
– Jos Paul Anka levyttää Van Halenin biisin swing-sovituksena ja kaikki pitävät sitä hyvänä juttuna, Paula Koivuniemikin saa laulaa jazzia. Paulalla on hieno, savuinen ääni ja karismaa vaikka muille jakaa, Heinoinen vastaa epäilijöille.
– Tärkeintä on se, että on musiikkia, joka koskettaa ihmisiä. Jos musiikki jättää kylmäksi, se on yhdentekevää. Jos se herättää tunteita ja hyvää mieltä, on sama, mihin lokeroon sen laittaa, koska se on täyttänyt tehtävänsä ja osoittanut hyvyytensä.