Lahtelainen Saara Määttä asuu kuusikerroksisessa, hissillisessä talossa. Hän ei enää hissittömään taloon muuttaisi.
– Kerran asuin kolmikerroksisen, hissittömän talon kolmannessa kerroksessa ja jouduin lonkkaleikkaukseen. Sen jälkeen päätin, että enää ikinä en sellaiseen taloon muuta, jossa ei ole hissiä.
Saara Määtän mielestä hissi on kerrostalossa välttämätön.
– Tämän ikäiselle se on välttämätön. Ja koskaanhan ei tiedä, mitä muuten sattuu.
ARA avustaa
Hissien määrää Suomessa pyritään kasvattamaan Suomessa vaiheittain vähintään 500:llä vuositasolla. Tällä hetkellä määrä on noin puolet tavoitteesta.
– 42 000 porraskäytävää on ilman hissiä koko maassa. Tavoite on realistinen, uskoo hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta.
Hissien hankintaan ja korjausrakentamiseen on mahdollista saada tukea ARA:lta.
– Avustuksen määrä on jopa puolet kokonaiskustannuksista. Se sisältää rakennustekniset työt ja hissin rakentamisen.
Myös monet kaupungit tukevat hissihankintoja.
– Kaupunki tulee vastaan hankkeita esimerkiksi Helsingissä ja Turussa. Porissa ja Vaasassa. Tampere on tässä ehkä avokätisin 15 prosentin tuellaan, Tapio Kallioinen toteaa.
Tavoitteena esteetön liikkuminen
Vanhusten asumista kotona mahdollisimman pitkään tuetaan Valtakunnallinen Hissi – Esteetön Suomi 2017 -hankkeella.
Kuluneiden viiden vuoden aikana esimerkiksi Lahden seudulla päästiin hissiprojektissa 100 hissin tavoitteeseen juuri ja juuri.
– Kunnianhimoinen tavoite ei aivan täyttynyt, mutta projektia voi silti pitää menestystarinana. Olimme etujoukoissa valtakunnallisen hissihankkeen käynnistymisessä, sanoo asuntoasiainpäällikkö Ari Juhanila.
Paitsi hissien rakentaminen, tavoite on esteettömän asumisen edistäminen muutenkin.
– Hissien rakentaminen nähdään edelleen merkittävimmäksi esteetöntä asumista edistäväksi toimenpiteeksi, mutta tärkeää on myös lliikuntaesteiden poistaminen ja esteettömän liikkumisen parantaminen asunnossa sekä asuinympäristössä muutenkin.