Nelisen vuotta sitten lahtelainen Markku Oksanen katseli televisiosta ohjelmaa Santiago de Compostelan pyhiinvaelluksesta. Ohjelma jäi mieleen ja herätti mielenkiinnon: olisko minusta kävelemään sama matka?
Oksanen uhosi päähänpistostaan kavereilleen – kunnes uho muuttui toteuttamiseksi.
Äitienpäivän viikonloppuna Oksanen lähti kuin lähtikin Espanjaan mukanaan rinkka ja perusteellisesti sisäänajetut kengät.
Reitti kulkee Pohjois-Espanjasta Pamplonasta Santiago de Compostelan kylään. Patikoitavaa kertyy 700 kilometriä. Aikaa Oksanen on varannut urakkaan reilun kuukauden.
Tarkoitus on olla perillä 17. kesäkuuta, kun Oksanen täyttää 50 vuotta.
– Merkkipäivää edeltävänä iltana minun pitäisi olla viiden kilometrin päässä, niin että kohde näkyy jo. Aion kävellä aamuauringossa isolle kirkolle, vanhana miehenä, hän maalailee.
Oksasella on edessään aikamoinen rupeama. Hän on suunnitellut kävelevänsä kuutena päivänä viikosta. Yksi päivä on vapaapäivä, jolloin mies aikoo yöpyä matkan varrella olevissa hotelleissa, tankata ja pestä pyykkiä.
Hyvästit äidille
Oksanen on harjoitellut tavallista pitempiä kävelyitä puolen vuoden ajan. Hän on tallustellut rinkka selässään enimmillään 30 kilometrin lenkkejä, joten jää nähtäväksi, miten miehen kunto kestää, kun hän tekee saman lähes päivittäin.
– Iloisin mielin mennään ja siihen saakka, kun hyvältä tuntuu. Jos keho tekee stopit, on pakko pysähtyä.
Koepakkauksissa Oksasen kantamukset ovat painaneet kymmenkunta kiloa. Lisäksi hänellä on matkassaan kaulalaukku, jossa kulkevat tarpeellisimmat tavarat: kännykkä, kamera ja passi.
– Olen yrittänyt karsia tavaraa, mutta olen matkalle varautuja. Yritän muistaa, että kaikkea ei tarvitse raahata Suomesta, koska matkallakin on kauppoja.
Oksanen valmistautui reissuunsa myös lukemalla pyhiinvaellusta käsittelevää kirjallisuutta ja tutkimalla tietoja netistä.
Ennen lähtöään hän kertoi odottavansa matkasta itselleen ennen kaikkea eräänlaista siirtymäriittiä. Vaelluksessa yhdistyvät viidenkympin villitys ja surutyön tekeminen.
Kävellessään Oksanen aikoo jättää viimeiset hyvästit edesmenneelle äidilleen.
– Tulen takaisin puhtaana ja kaikkeni sinne jättäneenä. Siitä sitten voin lähteä kohti uutta elämää, kun vanha jää taakse. Moni on sanonut, että voisi lähteä mukaani, mutta olen helpottunut, että saan tehdä matkan yksin.