Kuntosuunnistus kiinnostaa aikuisia vuosi vuodelta enemmän. Harrasterasteille lähtijöiden määrä on kasvanut 5–7 prosentin vuosivauhtia, vaikka kuntorasteja järjestävien seurojen määrä on vähentynyt.
Kun keskimäärin kuntorasteilla on Suomessa noin sata suunnistajaa, Hollolan Urheilijoiden sunnuntairasteilla ja Orimattilan Iltarasteilla maanantaisin ylletään yli 150 lähtijään. Lahden rasteilla käy säännöllisesti yli 200 kuntosuunnistajaa.
Viime vuonna Suomessa kirjattiin yli 380 000 kuntosuunnistuskertaa. Samalla kilpasuunnistuksen tv-näkyvyys ja suomalaismenestys ovat kasvattaneet lajin tunnettuutta kuntoilumuotona, samoin kuin aikuisten suunnistuskoulut, jotka ovat madaltaneet kynnystä lähteä maastoon yksin.
Lisää suosion syitä löytyy suunnistuksen hinnasta ja harrastusympäristöstä, sanoo Suomen Suunnistusliiton harrastepäällikkö Heikki Liimatainen.
– Nykyään vertaillaan harrastusten hintoja, ja rasteilla käyminen on varsin edullista. Suunnistus on myös luontoliikuntaa, joka kiinnostaa enemmän kuin aiemmin.
Rasteille vaikka viisi kertaa viikossa
Harrasterasteja järjestetään samoin periaattein ympäri maan. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä on niin monta kuntosuunnistusta järjestävää seuraa, että rasteille pääsee sunnuntaista torstaihin joka päivä. Useina iltoina on valinnanvaraakin järjestäjistä.
Hollolan Urheilijat järjestää kuntorastit sunnuntaisin. Aloittelijoille ja lapsille löytyy aina helppo reitti, jolla voi tukeutua maastossa oleviin teihin ja polkuihin.
– Vaikeinta reittiä ei kannata valita vaan oman osaamisen ja kunnon mukaan, vinkkaa sunnuntairastien vastaava Kari Tamminen.
Suomen Suunnistusliiton harrastepäällikkö Heikki Liimatainen kehuu aikuisten suunnistuskoulujen vetoapua harrastuksen suosion kasvussa.
– Yli 50 seuraa, muun muassa Lahden Suunnistajat, on järjestänyt viime vuosina suunnistuskouluja aikuisille. Ne ovat helpottaneet aikuisten aloittajien tai taitojen palauttajien tuloa rastiharrastuksen pariin.
Lahden Suunnistajat -37 pitää aikuisten suunnistuskoulu Oikopolkua. Sen rehtori Anna-Lea Rantalainen kertoo tyypillisen oppilaansa olevan ruuhkavuosien jälkeen lajin pariin tulevan naisen.
– Moni on suunnistanut lapsena tai koulussa viimeksi ja ruuhkavuosien jälkeen halua palata ulkoliikuntaharrastukseensa. Koulussa he huomaavat, että kuntorasteilla on oikeasti monentasoisia ja -ikäisiä suunnistajia ja sinne voi tulla, vaikkei olisi huippu-urheilija. Miehillä on monesti suunnistustaito hyppysissä armeijan peruina eikä heitä ole koulussa niin paljon, kertoo Rantalainen.
Hollolan Urheilijoiden Kari Tamminen arvioi, että iltarasteissa viehättää myös se, että ne eivät ole kilpailuja.
– Se on vapaa harrastus, saa liikkua metsässä, eikä tarvitse kilpailla kuin itseään vastaan. Näkee maisemia, marja- ja sienimaastoja, liikunta ja lenkki tulevat lähes huomaamatta. Mikäs sen parempaa!