Tunnistatko tilanteen, kun olet liikenteessä ja edessäsi ajaa joku tuntuu matelevan hitaammalla nopeudella. Kun ohituskaista viimein koittaa ja lähdet ohittamaan, ohitettava autoilijakin kiihdyttää vauhtiaan.
Pahimmassa tapauksessa ohittaminen vaikeutuu, ja nopeus saattaa kohota suuremmaksi kuin rajoitus sallii.
Ilmiö tunnistetaan niin poliisissa, Liikenneturvassa kuin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafissakin. Aihetta ei ole ainakaan viime vuosina tutkittu, mutta asiantuntijat osaavat arvioida, mistä on kyse.
Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen sanoo ilmiön yleistyneen samalla, kun tieosuuksille on lisätty ohituskaistoja.
– On mahdollista, että joukossa on kurinpitäjiä ja kouluttajia, jotka kokevat ajavansa suurinta sallittua nopeutta eivätkä hyväksy ohittamista. He ovat varmasti vähemmistö. Toinen selitys on, että moni tavallista hitaampaa ajava kuljettaja on epävarma. Kun ohituskaista alkaa, tie levenee ja ajaminen käy helpommaksi, ajattelematta nostetaan nopeutta.
Ylikomisario Jouni Takala Hämeen poliisilaitokselta allekirjoittaa Pohjosen väitteen arkojen kuljettajien käyttäytymisestä ohituskaistateillä. Takalan mukaan kyse on myös psykologiasta.
– Kun joku tulee rinnalle, ihminen rupeaa automaattisesti kasvattamaan omaa nopeuttaa suhteessa vierellä olevaan. Ilmiö korostuu, kun ohitettava on vain lievästi ohittajaa hitaampi. Se on osittain tiedostamaton reaktio, osittain kiusantekoa.
Huomion herpaantuminen saa vauhdin seilaamaan
Ohitustilanteessa ohitettavan vauhdin kiihtymiselle on kolmaskin teoria. Sen esittää Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.
Hänen mukaansa ohitettavan keskittyminen ja tarkkaavaisuus voivat olla muualla kuin ajamisessa. Kuljettaja esimerkiksi puhuu puhelimeen, keskustelee matkustajan kanssa tai muuten vain ajatukset ovat muualla.
– Silloin nopeus seilaa ja ajetaan ehkä hiljempaa kuin muut. Kun sitten tulee ohitustilanne ja havahdutaan siihen, että nopeus on laskenut alle rajoituksen, tilannetta korjamaan lisäämällä vauhtia. Ohittajasta se melko aiheellisestikin tuntuu siltä, että toinen tekee kiusaa, vaikka kiusanteko ei perimmäinen tarkoitus ollutkaan.
Valtonen huomauttaa, että esimerkiksi kahdeksankympin nopeusrajoitusalueilla ylinopeutta ajavien osuus on liikennemittauksissa talviaikaankin 50 prosentin tuntumassa.
– Kyse ei ole useinkaan "alinopeutta" ajavien ohittamisesta vaan siitä, että ylinopeutta ajavilla on tarve ohittaa rajoituksen mukaan ajavia, hän sanoo.
Psykologiallakin merkitystä
Liikenneturvasta muistutetaan, että esimerkiksi satasen rajoitusalueella ei ole kielletty ajamasta rajoitusta pienempää nopeutta.
– Satasen alueella seitsemääkymppiä ajava ei automaattisesti riko lakia, kun taas sataakolmeakymppiä ajava kiistatta syyllistyy rikokseen. Tieliikennelaki sanoo ainoastaan, ettei liikennettä saa estää ajamalla tarpeettoman hitaasti, Juha Valtonen sanoo.
Hän heittää esimerkiksi, että peräkärryä vetävän henkilöauton maksiminopeus ei saa nousta 80:n yli, vaikka rajoitus alueella olisi 100 kilometriä tunnissa.
Hitaamman ajoneuvon on syytä muistaa huomaavaisuus: jos perään kertyy jonoa, muita on päästettävä ohi.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen ei usko, että ohitettavan nopeuden kiihtymisessä kesken ohituksen on useinkaan kyse provosoitumisesta.
– Joillekin ihmisille ohituskaista on kuin punainen vaate härälle. Aina on ohitettava riippumatta siitä, mitä nopeutta edessä oleva menee. Tuntuu silti vieraalta, että joku odottaisi maanteillä päästäkseen ajamaan kilpaa.
Poliisi tunnistaa myös kilpailutilanteet. Ylikomisario Jouni Takalan mielestä ohitustilanteissa psykologialla on suuri merkitys.
– Ei pidä loukkaantua siitä, jos joku menee ohi. Suomalaiset tulevat tässä jälkijunassa muihin eurooppalaisiin verrattuna.
Nopeusrajoitus pätee myös ohittaessa
Takala huomauttaa, että poliisi tietää ohituskaistat liikenteen vaaranpaikoiksi. Siksi silloin tällöin järjestetään nopeusvalvontoja. Etenkin ohituskaistan loppupuolella törkeitä lukemia mitataan usein.
– Moni autoilija selittää rikkomustaan hetkellisena rajoituksen ylityksenä ja pitää sitä siksi sallittuna.
Jos ohituskaistoilla nopeudet kiihtyvät sallitusta ja jokaisesta autoilijasta yritetään päästä ohitse, vaaratilanteita voi syntyä. Poliisin mukaan yksi hankala paikka on, kun kovaa vauhtia ohitellut palaa jonoon kaistan loppuessa.
Tästä seuraa haitariliikettä, mikä voi aiheuttaa vaaratilanteen jopa monen ajoneuvon päässä ohittelijasta.
– Poliisi puuttuu asiaan aina, jos ohittelu havaitaan kilpailutilanteeksi. Käräjäoikeuden tuomiot tapauksista ovat kovia. Esimerkkejä on lähiajoiltakin.
Peili paras liikenneturvallisuusvaruste
Toisinaan ohittaminen johtaa myös onnettomuuteen. Liikenneturvan mukaan vuosien 2010–2013 aikana henkilöautoissa ohituskohtaamisonnettomuuksissa kuoli vuosittain yhdestä 13:een ihmistä, mikä on muutama prosentti kaikissa kuolemaan johtaneista henkilöautojen onnettomuuksista.
Sekä kuolemantapaukset että loukkaantumiset ohitustilanteissa ovat kuitenkin vähentyneet.
Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen antaa tästä kiitosta ajoneuvotekniikalle. Yleistyneet ajonhallinnan vakausjärjestelmät ovat vähentäneet ohituksissa tapahtuneista hallinnan menetyksistä johtuneita onnettomuuksia, ja vakionopeudensäätimet pienentävät nopeuksien hajontaa sekä ohitustarvetta.
Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen suosittelee autoilijoita myös katsomaan peiliin, jos ohitustilanteissa muiden käyttäytyminen ärsyttää.
– Paras liikenneturvallisuusvaruste on peili. Siihen voi katsoa, jos liikenteessä menevät hermot. Emme kuitenkaan ole maanteillä köröttelevien terroristien vallassa vaan täällä on turvallista liikkua, Pohjonen sanoo.
– Liikennekulttuuri kehittyy ja tulee uusia sukupolvia, jotka ovat tottuneet ohituskaistoihin ja moottoriteihin, sanoo myös ylikomisario Jouni Takala.