Olen opinnoissani samassa tilanteessa tuhansien muiden yliopisto-opiskelijoiden kanssa: gradua vaille valmis. Monella yliopisto-opiskelijalla opiskelu jumiutuu juuri tuohon vaiheeseen.
Lopputyötä kirjoitellaan silloin tällöin. Säännöllisen epäsäännöllisesti suoritetaan ylimääräisiä kursseja, jotta Kelan kanssa ei tarvitsisi riidellä.
Opintoja ja valmistumista luulisi vauhdittavan juuri tuo Kelan maksama, surkealla tasolla oleva, opintotuki. Näin ei kuitenkaan ole.
Opiskelijoiden valmistuminen viivästyy entisestään, kun työssäkäynti on elämisen ehto.
Koulutusta vastaavaan työhön pääsee opintojen aikana vain ani harva. Hampurilaisravintolan kassa kelpaa monelle, jos vaihtoehtona on leipäjono. Suomen köyhistä köyhimpiä ovat kokopäiväopiskelijat.
Onko opiskeluaikojen venymisen syy laiskuus, yliopistojen opiskelijoilleen tarjoaman avun puute tai vaikka paljon viime aikoina esillä olleet mielenterveysongelmat? Varmasti, joissakin tapauksissa.
Suurin ongelma liittyy kuitenkin näköalattomuuteen. Julkisuudessa meuhkataan tutkijoiden, poliitikkojen ja talousviisaiden suilla, kuinka opiskelijat pitäisi saada mahdollisimman nopeasti ulos oppilaitoksista osaksi työelämää. Samaan aikaan valmistuminen ei kuitenkaan takaa mitään.
Pelko työttömyydestä on monen opiskelijan suurin syy olla valmistumatta, ainakaan ylempien tahojen asettamassa aikaikkunassa. Yliopisto on monelle turvasatama, joka antaa elämälle sisältöä ja rytmin.
Valmistumisen pelkoon liittyy myös yhteiskunnallisen statuksen muutos. Kuka haluaisi kirjoittaa deittipalstalle tai mielipidekirjoituksen alle tittelikseen ”työtön”, jos vaihtoehtona on valita komealta kalskahtava ”opiskelija”.
Opiskelija tarkoittaa ihmisten mielissä jotain tärkeää, tulevaisuuteen tähtäävää. Työtöntä pidetään usein yhteiskunnan pudokkaana, ulkopuolisena.
Jos valmistuu yliopistosta ja jää vaille pestiä työpaikka-arpajaisissa, ei ole mahdollista edes palata kampukselle kirjapinojen joukkoon. Työttömänä maisterina hampurilaisten myynti voi alkaa tuntua puulta.
Jokainen työttömyysloukkuun jäänyt – koulutettu tai kouluttamaton – nuori on liikaa.
Suomi on rikki, jos se ei pysty tarjoamaan nuorilleen töitä. Siitä on turha opiskelijoita tai nuoria työttömiä syyttää. Vanhemman sukupolven päättäjät ja talousviisastelijat voivat etsiä syyllisiä jostain muualta.
Esimerkiksi peilistä.
