Arkena ja työssään opettajana Ilona Parviainen pukeutuu tuiki tavallisiin vaatteisiin. Vapaa-ajallaan hän muuttaa muotoa.
Kun Ilona suuntaa anime- ja manga-tapahtumiin, hän muuntautuu milloin miksikin sarjakuvien ja elokuvien hahmoksi – vaatteita, hiuksia ja meikkiä myöten.
Harrastajien suurtapahtumassa Desuconissa Ilonalla on kirkuvan punainen peruukki, oranssi toppi, vihreät lyhyet housut ja säärystimet. Hänen cosplay-hahmonsa on Bellows-sarjan Gargantia on the Verdurous Planet (japaniksi Suisei no Gargantia).
– Valitsen hahmoja, joihin samaistun. Tässä oli kivoja yksityiskohtia, hän kertoo.
Cosplay tarkoittaa pukujäljitelmien tekemistä ja päällä pitämistä. Hahmojen esikuvat tulevat esimerkiksi elokuvista ja sarjakuvista.
Desuconissa cosplay-vastaavana toimiva Ilona Parviainen kertoo, että aikaa ja rahaa saa palamaan harrastukseen määrättömästi.
Populaarikulttuurin hahmoksi pukeutuminen kiehtoo, koska silloin tarinat heräävät tavallaan henkiin ja omaa luovuttaa voi hyödyntää.
– Pääsen itse tekemään ja tuomaan eloon hahmon, jonka näkee normaalisti vain telkkarissa tai sarjakuvan sivuilla. Sitä miettii, miltä hahmo näyttäisi oikeassa elämässä, miten vaatetuksen toteuttaisi, Ilona luettelee.
Hän on vienyt harrastuksensa niin pitkälle, että lähtee kesällä edustamaan Suomea Japaniin Nagoyaan World Cosplay Summitiin eli cosplayn maailmanmestaruuskisoihin.
Erilainen viihde viehättää
Ilona Parviainen ja lähes kolme tuhatta muuta japanilaiseen populaarikulttuuriin ihastunutta kohtaavat viikonvaihteessa Lahdessa. Tapahtuman pääjärjestäjä Jussi Kari arvioi aktiivisia harrastajia olevan Suomessa kymmenestä kahteenkymmeneen tuhatta.
Desuconissa ohjelmassa on luentoja, paneelikeskusteluja ja esimerkiksi karaokea. Jotain suosiosta kertoo sekin, että tapahtuma on loppuunmyyty.
Jussi Kari kertoo, että japanilaista popkulttuuria on suhteellisen helppo harrastaa Suomessa. Harrastajat seuraavat esimerkiksi animea eli piirrettyjä ja mangaa eli sarjakuvia.
Japanilaisia sarjakuvia on julkaistu suomeksi yli vuosikymmenen ajan, mutta edelleen moni harrastaja tilaa julkaisuja ulkomailta.
– Nykyään on myös striimauspalveluita netissä, mikä helpottaa länsimaisia harrastajia. Netti on iso osa harrastusta.
Eikä Jussi Kari järjestäisi tuhansien nuorten suosimaa tapahtumaa, jos aihepiiri ei viehättäisi häntä itseäänkin.
– Manga ja anime tulevat Japanista, joten kulttuuri taustalla on erilainen. Minäkin katsoin lapsena 1980–90-luvulla lähinnä amerikkalaista viihdettä, joten kun alkoi tulla japanilaista viihdettä ja kulttuuria, se oli niin erilaista, että se vei mukanaan.
Kari pitää raikkaana myös sitä, että japanilaisessä viihteessä kliseitä ei viljellä yhtä ahkeraan kuin amerikkalaisessa.
– Pahishahmojen motiivit ovat yleensä muutakin kuin että haluan olla mahdollisimman paha ja ilkeä. Se on klisee länsimaisessa viihteessä. Japanissa moraaliset ja eettiset näkökannat ovat omanlaisiaan, mikä vaikuttaa myös viihteeseen.
