Vaikka kiinnostus aaseja kohtaan kasvaa, ne ovat Suomessa vielä harvinaisia. Suomen aasiyhdistyksen arvion mukaan maassa on nelisensataa aasia, joista rekisteröityjä on reilu puolet.
Suomen Hippoksen mukaan maahan tuotujen ja Suomessa syntyneiden aasien rekisteröinneissä huippuvuodet ovat parin vuoden takaa. Silloin rekisteriin kirjattiin enimmillään joitakin kymmeniä aaseja vuosittain.
– Suomalaiset tykkäävät myös harvinaisista koiraroduista. Luulen, että aasien kanssa on sama juttu. Ne ovat harvinaisia, mukavia ja sympaattisia eläimiä. Moni ajattelee, että sellainen olisi hauska omistaa, Suomen aasiyhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Määttänen sanoo.
Hänen mukaansa suomalaisten kiinnostus pitkäkorvia kohtaan on lisääntynyt jo useamman vuoden ajan. Aaseja kasvattavat sekä maahantuovat Annemari ja Sture Stenberg allekirjoittavat, että meneillään on jonkinlainen aasibuumi.
– Kiinnostus on lisääntynyt paljon. Ensin ajattelin taustalla olevan sen, että hevoset ja ponit ovat niin tuttuja, että pitää saada jotakin erikoista. Yhteen aikaa ratsastuskoulutkin halusivat jonkin vetonaulan. On ollut kiva huomata, että nykyään aasit eivät enää ole mitään näyttelyesineitä, Annemari Stenberg sanoo.
Aasi ei sovi kaikille
Stenbergien pihamaalla Loviisassa käyskentelee tällä hetkellä viitisentoista aasia. Vuodessa pariskunnan kautta uusiin koteihin lähtee parikymmentä eläintä.
Niistä suurin osa tuodaan Suomeen ulkomailta, Tunisiasta, Hollannista, Belgiasta ja Espanjasta, mistä milloinkin. Tilalla syntyy vuosittain muutamia aasivarsoja.
Kysyntää on, mutta jokaiselle kysyjälle pariskunta ei aasia myy.
– Pieni suodatin pitää olla eikä aasia voi kaikille myydä. Välillä siitä tulee sanomista. Olemme jättäneet myymättä, jos aasi tulisi vain navetan taakse seisomaan. Sellaiseen paikkaan aasi ei sovi, Annemari Stenberg sanoo.
Aasiyhdistys tekee töitä sen eteen, että mielikuvat aasien omistamisesta muuttuisivat.
– Aiemmin moni aasinomistaja on sanoi, että hanki vaan aasi, ei se tarvitse liikuntaa ja se voi vain olla tarhassa. Nykyään ostajat ovat hevostaustaisia ja tietävät, mitä aasin pitäminen vaatii, siis samat puitteet kuin hevonenkin. Kysymykset liittyvät aasin luonteeseen ja siihen, mitä kaikkea niiden kanssa voi tehdä, Kaisa Määttänen sanoo.
Hän huomauttaa, että aasi vaatii myös perehtymistä. Esimerkiksi oikeanlainen ruokinta on tärkeää.
– Aasit lihovat herkästi, Määttänen lisää.
"Itsepäisyys on käsittelyn puutetta"
Aasi-ihmiset kuvailevat pitkäkorvia uteliaiksi, älykkäiksi ja rauhallisiksi. Aasien sanotaan usein olevan itsepäisiä, mutta tätä väitettä Kaisa Määttänen ja Annemari Stenberg eivät allekirjoita.
– Eivät ne ole sen itsepäisempiä kuin muutkaan eläimet. Aasi tarvitsee oppiakseen ehkä hieman enemmän kertausta, mutta sillä on hyvä muisti, Stenberg sanoo.
– Itsepäisyys on vain käsittelyn puutetta. Aasit oppivat nopeasti, milloin ihmistä voi jallittaa ja käyttävät sitä hyväkseen. Jos ihminen vielä nauraa vieressä, että tässä tämä itsepäisyys taas näkyy, aasi seisoo paikoillaan vielä tiukemmin ja tykkää, kun ei tarvitse tehdä mitään, sanoo aasiyhdistyksen puheenjohtaja.
Ratsuksi, kärryajeluihin tai agilitykaveriksi
Yhdistys toivoo aasien harraste- ja hyötykäytön lisääntyvän. Kaisa Määttäsen mukaan aasit kaipaavat tekemistä siinä missä hevosetkin.
Aasia voi käyttää erilaisiin tarkoituksiin eläimen koon mukaan. Isoilla voi ratsastaa ja pienen kanssa harrastaa vaikka aasi-agilityä. Ulkomailla aasiharrastukseen liittyy myös esimerkiksi näyttelytoimintaa.
– Esimerkiksi Brittien aasiyhdistyksellä on näyttelyitä melkein joka viikonloppu. Lisäksi heillä on tapaamisia, aasipiknikejä, joissa aasinomistajat ottavat eväät sekä aasit mukaan ja käyvät yhdessä lenkillä aasien kanssa.
Suomessa aasit ovat vielä sen verran harvassa, että harrastustoimintaakin on vähän. Aasiyhdistys järjestää kesäleirejä ja tapaamisia, mutta niihin osallistuu vain kourallinen aasien ystäviä.
Annemari Stenbergin mukaan aasiharrastajat löytävät kuitenkin yhteisen sävelen helposti.
– Mitä me olemme myyneet aaseja, olemme saaneet myös hyviä kavereita. Tämä on tiivis yhteisö, samalla tavalla kuin hevosihmisillä. Ihmiset tuntevat toisensa ja pitävät yhteyttä. Meillä käy aika paljon aasi-ihmisiä kylässä, hän naurahtaa.