Artjärven maamiesseurantalo seisoo kunniapaikalla, mäen päällä, tervehtimässä Orimattilan suunnasta Artjärvelle saapuvia. 1880-luvulla rakennettua taloa on remontoitu jo usean vuoden ajan, tarkasti suunnitellen.
Talolla on värikäs menneisyys. Siellä ovat majailleet sotilaat Venäjän vallan aikana, ja se on pystytetty nykyiselle paikalleen arkkitehti Lars Sonckin piirustusten mukaan suojeluskuntataloksi vuonna 1925. Talo siirtyi maamiesseuralle 1944.
2000-luvulla kävi selväksi, että talo vaatii remonttia. Artjärven maatalousnaiset pistivät tuulemaan. Suomen Kotiseutuliitto myönsi hankkeelle Hyvän korjauksen palkinnon 2012.
Maamiesseurantalon remontointi on tuonut artjärveläisiä yhteen, sillä suuri osa remonteista on tehty talkoilla, joihin osallistui parhaimmillaan jopa 40 henkeä. Remonteissa mukana olleet ovat myös oppineet uusia taitoja, sillä ikkunat korjattiin maatalousnaisten järjestämällä korjauskurssilla ammattilaisen johdolla.
Yli 600 neliön projekti
Vanhan arvorakennuksen kunnostukseen ei ole syöksytty suin päin. Maatalousnaiset ovat tarpeen tullen kysyneet neuvoa ja opastusta eri tahoilta.
– Ensin tehtiin ikkunaremontti, sitten uusi kuisti ja invaluiska sekä wc. Sitten maalattiin katto ja ulkoseinät. Näiden jälkeen vuorossa oli sisätilojen maalaus ja lattioiden hiominen sekä lakkaaminen. Sitten kunnostettiin vielä ulkotilojakin, luettelee maatalousnaisten puheenjohtaja Kirsti Metso.
– Olemme kysyneet neuvoa esimerkiksi ulkokorjaukseen ja -maalaamiseen Museovirastosta, josta kerrottiin talon olleen alun perin punainen. Nyt päädyttiin sellaiseen 1950-luvun kuosiin, maatalousnaisten rahastonhoitaja Tiina Elttula sanoo.
Avustukset helpottivat urakkaa
Maatalousnaisten arvion mukaan korjausten kustannukset nousevat lähes sataan tuhanteen euroon. Kuluista puolet on katettu ulkopuolisilla avustuksilla.
– Lisäksi työkustannuksista on voitu vähentää talkoina tehdyt työt, millä on ollut ratkaisevan tärkeä vaikutus, sanoo Tiina Elttula.
Remontti on yhdistänyt alueen asukkaita merkittävästi. Maatalousnaiset ovat tietoisestikin tähdänneet yhteen hitsautumiseen.
– Seuraavaksi toteutamme keittiöremontin. Siinäkin kyläläiset saavat sanoa mielipiteensä, jotka välitetään remontin suunnittelijalle. Näin saamme ihmiset sitoutettua mukaan, Elttula sanoo.