Sisäilma- ja pölyongelmat eivät ole ylipainehalleissa kovinkaan merkittäviä. Palloliitto oli mukana sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön johtamassa tutkimushankkeessa, jossa tutkittiin jalkapallohallien sisäilmaa.
– Sisäilman laatu on usein jopa parempi ylipainehalleissa kuin halleissa, joissa on kiinteät rakenteet, kertoo Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen.
Jalkapallohalleissa on erityyppisiä ilmanvaihtojärjestelmiä, riippuen niiden rakennustavoista.
– Ylipainehalleissa ilmanvaihto tapahtuu kenttätasossa, kun taas kiinteissä halleissa ilmanvaihtokanavat ovat katolla, Auvinen sanoo.
Tutkimushankkeessa mukana olleissa kuudessa hallissa ei ole havaittu terveydelle vaarallisia aineita.
– Monesti mittaustulokset hallin ulkoilmassa olivat huonompia kuin sisäilmassa, Auvinen huomauttaa.
Huolellinen huolto pitää pölyhaitat poissa
Pölyhaittojensa takia viime aikona paljon julkisuudessa esillä ollut Mukkulan kuplahalli Lahdessa ei ole ainoa laatuaan Suomessa.
Mukkulan hallin kanssa täysin samanlaisia halleja löytyy myös Seinäjoelta, Imatralta ja Turusta. Nuo hallit ovat vielä välttyneet Mukkulan kaltaisilta ongelmilta, eikä pöly- ja sisätilaongelmat ole yleisiä.
– Jalkapallohallien matot eivät juurikaan eroa muista ihan tavallisista matoista. Jos matto on likainen, niin se pitää imuroida. Mukkulassa ei ole ehkä tarpeeksi pidetty huolta ja siivottu, Auvinen sanoo.
Ylipainehalleja on Suomessa yhteensä 28. Pölyhaittoihin on törmätty Mukkulan hallin lisäksi ainakin Talin jalkapallohallissa Helsingissä.
– Tuolloin imurointi auttoi, eikä mattoa tarvinnut vaihtaa. Uskon, että Mukkulan hallinkin matto saadaan kuntoon huolellisella huollolla.
