Kylmä ja märkä kesä on aiheuttanut paljon pesätappioita. Hyönteisiä syöville linnuille ei ole riittänyt ravintoa, lisäksi kylmyys on koetellut poikasia.
– Tilanne on koko Suomessa hankala, jopa kokonaisia poikueita on kuollut. Hyönteisravintoa ei ole ollut saatavilla. Tällaista ei ole ollut moneen vuoteen, vaikka toisaalta vaihtelua onkin luonnossa säännöllisesti, kertoo Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos.
Pönttöjä kolunnut rengastaja on joutunut poistamaan pesistä kuolleita poikasia elävien seasta. Nastolalainen Ohto Oksanen on kulkenut rengastusretkillä mukana 1990-luvulta asti. Yhtä hankalaa vuotta kuin kuluva hän ei muista.
– Emoilla on ollut täysi työ löytää ruokaa itselleen sekä nälkäisille suille. Jos koko pesä on kuollut, niin otan pesämateriaalin kokonaan pöntöstä pois. Elävien poikasten sekaan ei olisi hyvä jättää kuolleita, niiden jääminen pesään voi aiheuttaa toisille poikasille vahinkoa.
Pesinnässä voi olla alueellisia eroja
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkija Markus Piha sanoo, että lopulliset tiedot kesän lintukannasta saadaan vasta myöhemmin. Rengastajat ovat vielä maastossa, mutta arviot kertovat jo hyvin tarkasti tilanteesta.
– Vuosi on ehdottomasti poikkeuksellinen. Esimerkiksi Turussa kirjosieppojen seuranta-alueella pesintä on ollut historian huonoin, vaikka tietoja on jo 70 vuodelta. Myös esimerkiksi Maaningassa telkällä on kolmen vuosikymmenen seurannan huonoin pesintävuosi.
– Kanalinnut ja avolinnut ovat kärsineet pahasti. Esimerkiksi pajulintu pesii maassa, kuvailee Piha hallaöiden ja sateen kurittamien lintujen olosuhteita.
Uusintapesinnästäkään ei ole välttämättä lohtua.
– Kaikkien emojen voimat eivät riitä uusintapesintöihin, ne voivat olla fysiologisesti liian huonossa kunnossa. Toisen aallon pesinnät jäävät normaalia vähäisemmäksi.
Vahvimmat yksilöt selviävät
Myös onnistuneita pesintöjä on tänäkin vuonna. Nastolalainen rengastaja Ohto Oksanen sanoo, että linnut selviytyvät ankarista olosuhteista yksilöllisesti.
– Toiset emot ovat taitavampia saalistajia kuin toiset. Myös hyönteisravinnon määrä on paikkakohtaista.
– Toukokuun lämpöaallon aikana pesinnän aloittaneiden lintujen poikaset ovat saattanet selviytyä parhaiten, arvioi Suomen ympäristökeskuksen Mikkola-Roos.
Markus Piha huomauttaa, että pohjoisessa elävillä maakotkilla ovat tänä vuonna menneet pesinnät hyvin.
– Myös ne linnut, jotka ovat saaneet poikueensa varhain liikkelle, ovat voineet pärjätä.
Lintukannat eivät huonosta pesintävuodesta huolimatta välttämättä putoa kovin rajusti.
– Pikkulinnuilla tämä vuosi voi vaikuttaa ensi vuoden populaatioon. Pitkäikäisillä linnuilla kannalle ei käy niin. Kannat kuitenkin palautuvat äkkiä kuopasta, sanoo Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkija Piha.