Suomessa on lennetty tänä vuonna noin 350 maastopalojen tähystyslentoa. Ilmasta käsin lennoilla on havaittu toistaiseksi vain 11 paloa, muita savuhavaintoja on lähes 100. Vaikka lennoista on ollut tänä vuonna vähän hyötyä, pelastusviranomaiset kokevat ne hyödyllisiksi.
– Tämän vuoden tilastojen perusteella voi ajatella, että lennoista ei ole paljon hyötyä, mutta viime vuosina neljää lentoa kohden on tehty keskimäärin yksi maastopalohavainto. Mitä pohjoisempana ja harvaan asutummalla alueella ollaan, sitä enemmän pelastuslaitokset turvaavat lentokoneisiin, toteaa pelastustoimi ja varautuminen vastuualueen johtaja Pasi Ryynänen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.
Suomessa on 26 tähystysaluetta. Tähystysalue 10:ä, joka ulottuu Sysmä-Haukivuori-Anttola-Asikkala-alueelle, lentämisestä vastaa Heinolan ilmailukerho. Se on tänä kesänä lentänyt toistakymmentä lentoa. Ilmaan lähdetään kun ilmatieteen laitoksen maastopaloindeksi nousee tarpeeksi korkealle.
– Lentoja on toistaiseksi ollut suhteellisen vähän. Monesti indeksi on noussut yli raja-arvon ja olemme jo tehneet lähtoä, mutta se on laskenut nopeasti kun on tullut sateita ja jälleen on jääty odottamaan, kertoo lentäjä Heikki Mäkikuutti.
Mikäli vuosi jatkuu samanlaisena, aluehallintovirasto aikoo analysoida kannattaako lentoja jatkaa entiseen tapaan.
– Täytyy miettiä tarkasti millä säällä lennetään ja onko lentoonlähtöjen indeksirajat kohdallaan. Mutta täytyy muistaa, että viime vuonna olivat samat indeksit käytössä, ja silloin tulokset olivat parempia, muistuttaa johtaja Pasi Ryynänen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.
Maastopalojen tähystyslentoihin on varattu tälle vuodelle 600 000 euroa. Toistaiseksi budjetista on käytetty noin 250 000.
– Vielä on täysin mahdoton sanoa miten rahat riittävät, loppukesän ja alkusyksyn säät ratkaisevat sen. Tämä vuosihan on ollut muutoinkin ihmeellinen, ensimmäiset lennot tehtiin jo huhtikuussa, kun taas kesäkuussa lentoja oli hyvin vähän, toteaa Ryynänen.