Lahden kaupungintalolla julkistettiin tänään odotetut kuntaliitosaiesopimukset. Niiden mukaan vuoden 2016 alusta lukien Nastola sulautuisi Lahteen ja Hämeenkoskesta tulisi osa Hollolaa. Kuntajakoselvittävä Rolf Paqvalinin mukaan kaikki hyötyvät, mutta erityisesti Hämeekoskelle sopimus on elintärkeä.
– Hämeenkoski ei pienenä kuntana oikein kestä riskejä, ja Hollolan avulla Hämeenkosken palvelut voidaan turvata.
Hollola saisi liitoksella puolestaan suuremmat saappaat ja parantaisi neuvotteluasetelmiaan valtion kanssa tulevaisuudessa.
– Isompi asukasluku auttaa aina, kun ollaan neuvottelupöydässä. Hollolasta taas tulisi vahvempi Hämeenkosken avulla, sanoo Paqvalin.
Lahden ja Nastolan naimakauppa palvelisi kuntajakosopimuksen mukaan erityisesti junaradan alueen kehittymistä. Kunta raja kaatuisi, aluetta olisi helpompi kehittää ja kasvattaa.
– Voitaisiin tehdä lisää asuntoja, saada lisää työpaikkoja. Se taas toisi lisää kaupallisia sekä julkisia palveluja.
Nastola hyötyisi Paqvalinin mukaan Lahden huomattavasti suuremmista voimavaroista kehittää alueitaan, Lahti taas saisi kaipaamiaan lisämaita.
– Lahti on tiiviisti rakennettu, asukkaita on noin 700 nelilökilometrillä, joten varsinkin radanvarren alue olisi hyvä vaihtoehto etsiä kasvua.
Selvityksen mukaan Lahden ja Nastolan yhdistyminen turvaisi, että uuden Lahden kaupungin kunnallisvero pysyisi maltiillisena, 20,25 prosentissa ainakin vuoteen 2020 asti. Aiempaa suurempi Hollola pystyisi pitämään veroprosenttinsa 21:ssä.
– Myös sote-ratkaisu on tuomassa lisälaskua kunnille ja yhdistyminen helpottaisi näitäkin paineita, Paqvalin sanoo.
Nastola vaa'ankieliasemassa
Hollolan ja Hämeenkosken yhdistymistä pidetään lähes varmana, mutta Lahden ja Nastolan naimakauppa ei ole kirkossa kuulutettu. Nastolan valtuutetuissa on paljon epäilijöitä.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reijo Oksanen toteaa, että neuvoteltu sopimus suosii Nastolaa.
– Voi sanoa, että saimme sopimukseen kirjattua sen, mitä halusimme. Kannatan yhdistymistä, koska se on panostus tulevaisuuteen.
Oksasen mukaan nastolalaisten ei kannata olla huolissaan palveluista, ne on kirjattu tarkasti sopimukseen.
– Ja me pysymme edelleen nastolalaisina, vaikka olisimmekin osa Lahtea. Onhan Ahtialakin edelleen olemassa, vaikka se aikoinaan liitettiin Nastolasta Lahteen, Oksanen lisää.
Lahti ja Nastola saisivat yhdistymisavustuksena neljä miljoonaa euroa, Hollola ja Hämeenkoski puolestaan kolme miljoonaa. Kuntien valtuustot päättävät sopimusten hyväksymisestä tammikuun lopussa.
Vaikka Kärkölä jätettiin liitosneuvottelujen ulkopuolelle, kuntajakoselvittäjä esittää, että niin Kärkölän kuin Orimattilan ja Asikkalan kanssa lisättäisiin yhteistyötä, solmimalla yleiskaavatasoinen rakennesuunnitelma.
Paqvalin ehdottaa myös, että Hollola ja Lahti lisäisivät ja tehostaisivat yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelyjen osalta.
– Tällä tavalla vahvistettaisiin koko alueen kilpailukykyä.
Paqvalinin urakka alkaa olla päätöksessä. Hän toivoo, että valtuustoissa ymmärrettäisiin tulevaisuuden haasteet ja uskallettaisiin tehdä kauaskantoisia ratkaisuja.
– Täällä on tehty liitosselvityksiä kymmenen vuotta. Papereita on kilotolkulla, joten aika alkaisi olla kypsä liitoksille.