Jo toistakymmentä pientä kuntaa harkitsee sosiaali- ja terveyspalveluidensa ulkoistamista. Taustalla on pelko siitä, että palvelut ja hinnat karkaavat käsistä tulevan sote-uudistuksen myötä.
– Ajatellaan, että tällä toimenpiteellä turvataan lähipalvelut. Kunnat ovat kritisoineet rahoitusratkaisuja kovasti. Rahoitusosuuksiin on tulossa isoja muutoksia sote-uudistuksen myötä ja lisäksi valtionosuuksia leikataan. Nämä luvut ovat monissa kunnissa aika tylyä luettavaa, myöntää sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.
Esimerkiksi Päijät-Hämeessä Sysmä ja Nastola ovat alustavien arvioiden mukaan sote-uudistuksen suurimpia taloudellisia häviäjiä. Sosiaali- ja terveysministeriö laskee, että Sysmässä kustannukset kasvaisivat asukasta kohden 342 eurolla.
Sysmän kunta harkitsee tosissaan kaikkien sote-palvelujensa kilpailuttamista ja ulkoistamista. Asialla on kiire, jos sopimukset halutaan tehdä ennen sote-lain voimaantuloa.
– Sysmässä puolustetaan lähipalveluita. Sitä, että meillä säilyy vuodeosasto ja lääkärin vastaanotto. Olemme hyvin huolissamme siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä mammuttimaisille kuntayhtymille. Vaikka sote-lain perusteissa puhutaan kauniisti yhdenvertaisista palveluista kaikille, taustalla voi nähdä, että keskittäminen on tulossa, kritisoi Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki.
Kuntaliiton mielestä kuntien pitäisi ajatella oman kunnan rajoja pidemmälle. Mitä useampi kunta yksityistää palvelunsa ennen sote-lain voimaan tuloa, sitä vaikeampaa uuden sote-alueen on toimia ja suunnitella koko alueen palveluita kustannustehokkaasti.
– Käytännöt ongelmat syntyvät siitä, että Sysmänkin kokoinen kunta muodostaa reiän Päijät-Hämeeseen. Uusissa palvelurakenteissa yritetään tehdä uusia rakenteita ja kulkea sujuvasti kuntarajojen yli, mutta tämä kunta, jolla on omat sopimukset täytyy kiertää, kritisoi Tarja Myllärinen.
Kilpailutuskaan ei suojele kasvavalta maksuosuudelta
Varsinaista maksuosuuttaan kunnat eivät voi jättää maksamatta, vaikka onnistuisivat kilpailuttamaan sote-palvelunsa ennen lain voimaantuloa. Yksityistäminen ei myöskään pienennä kunnan maksuosuutta, joka määritellään asukasluvun, ikärakenteen ja sairastavuuden mukaan.
Pienissä kunnissa kuitenkin katsotaan, että palvelut ulkoistamalla nouseville kustannuksille saadaan ainakin vastinetta.
– On käsittämätöntä, miksi meidän pitäisi panostaa palveluihin aiempaa enemmän, kun emme kuitenkaan saisi mitään lisää, Sysmän kunnanjohtaja moittii.
Hän huomauttaa, ettei Sysmän kunta ensisijaisesti etsi kilpailuttamalla säästöjä.
– Mutta olemme hyvin tyytyväisiä, jos kustannusten kasvua tulee hillittyä. Meille on kerrottu, että myös siihen voi vaikuttaa. Että kyllä tässä motiivi palvelujen kilpailuttamiseen on todella suuri, summaa Kitkiöjoki.
Hän arvioi, että ilman kilpailutusta pienet kunnat menettäisivät käytännössä kaiken vaikutusvaltansa sote-palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen.
– Siinä mielessä on täysin ymmärrettävää, että kunnat ovat lähteneet liikkeelle.
Kuntaliiton Tarja Myllärinen korostaa, ettei ostopalvelujen käyttäminen sinänsä ole hyvä tai paha asia. Valtaosa kunnista käyttää yksityisiä palveluita jo nyt harkitusti.
– Mutta nyt kun tehdään uutta kokonaisuutta, pitäisi ajatella laajemmin kuin vain omaa kuntaa. Se on vähän kuin toisten siivellä elämistä, jos tehdään nyt sopimus, josta uudet isännät joutuvat vastaamaan. Sopimuksissa pitäisi olla selkeät irtisanomispykälät, jotta sopimuksista pääsee irti, ohjeistaa Myllärinen.
Rampautuuko sote-uudistus lähtökuoppiinsa?
Kuntaliitto yrittää toppuutella kuntia ja kehottaa odottamaan lopullista rahoitusratkaisua.
– Viestimme kunnille malttia. Ratkaisu on keskeneräinen, joten yksittäisten kuntien tekemät ulkoistamiset voivat osoittautua hankaliksi, muistuttaa Myllärinen.
Kuntaliitto on erityisen huolissaan siitä, että tiukan aikataulun takia kunnat kiirehtivät kilpailutuksessa ja saattavat tehdä kohtalokkaita virheitä.
– Pienen kunnan omalla hankintaosaamisellaan on syytä olla todella varovainen kilpailutuksessa. Yleensä mitä kiireempi on, sitä enemmän tapahtuu virheitä – ja ne ovat todella kalliita virheitä, Myllärinen painottaa.
Myös Sysmässä tiedostetaan kiireen tuomat riskit.
– Tässä vaiheessa tarvitaan asiantuntemusta. Valitettavasti sote-lain aikataulua on kiirehditty. Mikäli me emme kiirehdi, meillä ei ole enää mitään mahdollisuutta määritellä näitä asioita, huomauttaa Kitkiöjoki.
– Tunnistamme hyvin sen, että vaaranpaikat ovat olemassa, jos emme huomaa kaikkea kilpailutuksessa. Mutta taitaapa olla suurempi vaara se, että jätämme oman etumme valvomatta, kunnanjohtaja lisää.
Jos saadut tarjoukset eivät ole kunnan etujen mukaisia, Sysmä jatkaa entiseen malliin. Mikäli kilpailutus tuottaa kunnalle arviolta hyvän tuloksen, tavoitteena on mahdollisimman pitkä sopimus, joka varmistaa palvelut myös tulevaisuudessa.
– On selvää, että herää kysymys, miten tämä rampa sote-uudistus saadaan vietyä läpi, jos kunnat jo nyt osoittavat epäluottamusta uudistusta kohtaan, Kitkiöjoki kuittaa.