Filosofian tohtori, mediatutkija Veijo Hietala pitää arkisten ilmiöiden ja esimerkiksi ihmisten hyvien tekojen leviämistä sosiaalisesta mediasta uutisiin ajalle tyypillisenä ilmiönä.
Hänen mukaansa etenkin pehmeät, myönteiset asiat kasvavat uutisiksi asti.
– Mediassa on ollut pitkään trendi, että kovat ja pehmeät uutiset sekoittuvat. Kovat uutiset tarkoittavat esimerkiksi politiikkaa, pehmeät henkilökohtaisia, yksilön tekemisiä ja tunnetason asioita. Raja on hälventynyt 1990-luvulta lähtien. Someaikana se on hälventynyt lopullisesti.
Hietalan mukaan sosiaalisessa mediassa vilahtee luontevasti koko elämän aiheiden kirjo.
– Siellä on kaikkea sekaisin liikkeiden mainoksista koviin poliittisiin uutisiin ja kommentointiin sekä ihmisten henkilökohtaisiin asioihin. Somesta asiat siirtyvät luontevasti perinteisiin viestimiin.
Mediatutkija arvioi sosiaalisen median muokanneen myös uutiskriteereitä. Tyypillisesti uutiseksi päätyy eli uutiskriteerit täyttää esimerkiksi suuria ihmisjoukkoja koskettava, yllättävä tai kielteinen asia.
– Nykyään myönteinen pehmeä uutinen voi ylittää uutiskynnyksen siinä missä perinteinenkin uutinen. Henkilökohtaiset asiat ovat tulleet sosiaalisen median ansiosta samanarvoisiksi niiden kanssa. Ja varsinkin myönteiset asiat päätyvät uutisiksi helposti.
Mediatutkija kertoo panneensa merkille, että esimerkiksi Facebookissa herättävät tykkäyshuomiota etenkin arjen pienet ja myönteiset ilmiöt.
– Ihmiset haluavat tukea asiaa tykkäämällä. Silloin siitä tulee äkkiä ilmiö.
"Some osoittaa voimansa hyvän mielen levittämisessä"
Hietala heittää esimerkin sosiaalisen median logiikasta: Eläinvideot. Harvalla on niistä kielteistä sanottavaa.
– Samalla tavalla, jos joku vaikka auttaa toista ihmistä, kukaan ei voi sanoa, että se olisi huono tai paha asia. Silloin tulee automaattisesti paljon tykkäyksiä. Tykkäyksillä myös pääsee usein uutiskynnyksen yli, Hietala sanoo ja viittaa mediassa usein oleviin ihmisten arkisiin hyviin tekoihin.
Hyville uutisille on myös tilausta. Mediatutkija huomauttaa, että usein perinteiset uutiset huolestuttavat ihmisiä ja herättävät kysymyksen siitä, vaikeuttaako uutisoitu asia omaa elämää tavalla tai toisella.
– Kun tulee uutisia, jotka eivät taatusti vaikuta omaan elämään ja päinvastoin tekevät hyvän mielen, se toimii vastalääkkeenä perinteiselle uutisoinnille.
Siksi mediatutkijan mielestä etenkin joulun alla ihmisten myönteiset tarinat nousevat esille.
– Some osoittaa voimansa hyvän mielen levittämisessä. Perinteisessä mediakulttuurissa esimerkiksi ihmisten hyvät teot tuskin olisivat nousseet julkisuuteen. Nämä uutiset ovat myös eräänlaista terapiaa. Niistä tulee mieleen, että ihmisiin voi vielä uskoa ja hyviä asioita tapahtuu. Tämä on hyvää kehitystä, Hietala innostuu selittämään.
Hän huomauttaa sosiaalisen median olevan myös eräänlainen demokratian uusi muoto.
– Se kiinnostaa monia enemmän kuin valtiollinen demokratia ja esimerkiksi äänestäminen vaaleissa. On tärkeää, että somesta ruohonjuuritaso ja pienen ihmisen ääni tulevat esille. Esimerkiksi arjen sankariteot ovat paljon kiinnostavampia kuin vaikka turhan julkkisen törttöilyt humalassa. Ihmisiä kannattaa rohkaista tekemään arjen sankaritekoja, koska se on sitä todellista sankaruutta.