– Tietyllä tavalla paheksun tätä itsekin. Mitä paheksuttavaa tässä on? Se, etten kiidä uraputkeen.
Lahtelainen miesopiskelija jäi kesälomalle, ja on sen jälkeen saanut vastata moniin kummastuneisiin kysymyksiin. Lähipiiri on ihmetellyt päätöstä lomailla koko kesä – siis elää ilman kesätyötä. Ihmettelyn mukana on paheksuntaa, minkä vuoksi opiskelija ei tohdi kertoa nimeään.
– Yhteiskunta toitottaa, että pitää tehdä töitä ja ostaa rivitalo. Nykyään on ihailtavaa, ettei ole aikaa kalenterissa. Lomalainen leimataan laiskaksi.
Korkeakouluissa opiskelijat käyvät keskustelua työelämäasiantuntijoiden kanssa lähinnä työttömäksi jäämisestä. Nuorilla ei yleensä ole varaa rahoittaa rentoa kesälomaa, sanoo Ylioppialaiden Terveydenhoitosäätiö, YTHS:n psykologi Rita Jähi Tampereelta.
– Minä ainakin korostan täällä usein sitä, että olisi hyvä pitää lomaa, edes osaa kesästä. Opiskelijat ovat aika työteliäitä, ja jos he saavat töitä, sitä tehdään opiskeluiden alkuun asti, Jähi toteaa.
Fiksu nuori tarkkailee jaksamistaan
– Nyt, kun on tilaisuus nostaa opintotukia kesälläkin, niin näin tämän vahvana vaihtoehtona. Ei tämä muutenkaan mikään maailman pisin loma ole, vain kaksi kuukautta. Jos olisi sellainen perinteinen korkeakoululoma, neljä kuukautta, niin olisin varmaankin harkinnut jotakin duunia, selittää omaa kesälomaansa turkulainen korkeakouluopiskelija.
Nimettömänä pysyttelevä nuori mies keräsi ensimmäisenä opiskeluvuotenaan niin paljon opintopisteitä, että Kelan opintotuet ja valtion takaama opintolaina rullaavat kesäkuukausinakin.
– Ei kukaan ole oikein mitään kommentoinut lomastani. En ole ainut meidän tiedekunnasta: osa tekee töitä, moni urakoi kesäopintoja.
Nuori aikuinen saattaa pelätä, millaisen kuvan vapaalla vietetty kesä jättää CV:hen. Turun yliopiston työelämänpalveluiden johtava suunnittelija Sanna Tuominen uskoo, että ansioluettelo on enemmänkin kokonaisuus, eikä yksi kesä tuhoa tulevaisuutta.
– Jos koko opiskeluaikanasi et ole ollut missään kontaktissa työelämään, niin saatetaanhan sitä kysyä, että mikä siinä on taustalla. Vaikka jotkut niitä tarkkaan lukevatkin, niin en usko, että yhden kesäloman takia jää mikään paikka koskaan saamatta, Tuominen arvioi.
Sekä Tampereen että Turun yliopistosta kommentoidaan, että nuori osoittaa kypsyyttä, kun tiedostaa itse, milloin on aika levätä.
– Se, että pitää huolta itsestään ja jaksamisestaan, on yksi työelämän taito. Pitää olla hereillä ja tunnistaa, milloin lepo tai vaihtelu on tarpeen, toteaa YTHS:n psykologi Jähi.
Ylivastuulliset nuoret eivät osaa pitää lomaa
Kesätyön etsiminen luo helposti paineita opiskelijan kevääseen. Tuominen ja Jähi kuitenkin muistuttavat, että jo opiskelu on nuorelle stressaavaa. Sen lisäksi töitä tehdään koulun ohessa enemmän, kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, sanoo Tuominen.
– Nuoret ovat enemmänkin ylivastuullisia ja joudutaan rohkaisemaan siihen, että loma on tärkeää. Opiskelu on kovaa työtä. Joskus kesätyö katkaisee opiskelun, kun se voi olla hyvinkin erilaista. Monet taas opiskelevat kesällä, kun eivät saa töitä. Se ei välttämättä ole hyvä, kun ei pääse katkaisemaan sitä opiskeluun liittyvää stressiä, sanoo psykologi Jähi.
Lahtelaislomailijalla on kokemusta työelämästä. Viime kesänä työnantaja oli tarkka työajoista, ja kellokortti seurasi kesätyöntekijää joka hetki. Tuntui, että elämä valuu hukkaan, mies perustelee.
– Osittain tämä on saamattomuutta, mutta todellakin enemmän tietoinen valinta. Onhan se rohkeaa ottaa aikaa itselleen. On ainutlaatuista, että pystyn olemaan isovanhempien kanssa mökillä ja auttamaan. Vietän aikaani pienten hommien parissa, joista oikeasti nautin.
Nuorimies tekee yhdistyksessä talkoohommia, josta saa nimellisen korvauksen. Päivisin ei turhaan tuhlata rahaa.
– Vanhempien suunnalta tulee hyvää painetta, että pitää tehdä jotain. Koulussa tulee ilmi se, että tukka putkella kohti uraa. Ainut, mistä jään paitsi, on työkaverit.