Henri Eskola on yksi monista viljanviljelijöistä, jotka ovat kasvattaneet kauran osuutta viljelysalastaan. Hollolalaisen nuoren isännän runsaan parin sadan hehtaarin peltomaista noin neljäsosa on kauravainiota.
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kauran viljelyala kasvoi viime vuodesta seitsemän prosenttia. Viime vuonna tosin kauran osuus viljelyalasta oli tilastohistorian alhaisin.
Viljelyalakaan ei kerro sadosta koko totuttaa, sillä nykyisillä lajikkeilla saadaan huomattavasti suurempia satoja hehtaarilta kuin vaikkapa parikymmentä vuotta sitten.
Kaura on kuitenkinkin ainoa viljalaji, jonka viljelyala on kasvanut. Kauran suosiota selittää osittain sen viljelemisen edullisuus. Tuotantokustannukset ovat kymmeniä prosentteja halvemmat kuin muilla viljoilla.
– Se on vähän helpompi viljellä ja toimii useammilla peltolohkoilla, kun ei tarvitse pelätä esimerkiksi märkyyttä, maanviljelijä Henri Eskola kuvailee kauran ominaisuuksia.
Kaurabuumi poikii investointeja
Mutta on kauralla kysyntääkin. Maailmalla sen suosio kasvaa hurjaa vauhtia.
Kasvu on jopa niin kovaa, että Lahdessa pari vuotta toiminut Fazerin kauramylly laajentaa parhaillaan tilojaan. Viiden miljoonan investoinnilla tuotanto kaksinkertaistetaan.
Tuotanto menee valtaosin vientiin, jopa kolmeenkymmeneen maahan.
Merkittävintä viennin kasvussa on se, että viennistä yhä suurempi osuus on jalosteita, ja raakaviljan osuus laskee.
Pitkään Suomi ja Ruotsi ovat olleet maailman suurimmat kauranjyvien viejät, mutta kanadalaisen kaura-alan tietopalvelun mukaan osuus on laskussa.
Elintarviketeollisuudelle aiempaa korkeampi jalostusaste on tärkeää, sillä jalostaminen tietää korkeampia vientituloja ja kaivattuja työpaikkoja.
– Uskomme vahvasti kauran kasvuun, ja nimenomaan maailmalla. Ja kasvun rajoja ei ole näköpiirissä, vakuuttaa Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka.
Terveellisyys myy
Kauran suosiota maailmalla kirittää terveysbuumi. Tuoreiden tutkimusten mukaan kauran käyttö edistää jopa sydänterveyttä.
Vastaavasti esimerkiksi vehnän maine on heikompi.
– Kauran terveysvaikutukset on tunnustettu tieteellisesti Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Se luo hyvää pohjaa kauran suosion kasvulle, Mäki-Reinikka sanoo.
Kysyntä kasvaa, tuottajahinta ei
Vienti siis vetää ja suomalaisia kaurahiutaleita syödään laajasti keskieurooppalaisissa aamiaispöydissä. Myös Aasiaan vienti kasvaa. Mutta näkyykö kauran suosion kasvu viljelijän kukkarossa?
Ei ainakaan kotimaahan myydyssä kaurassa. Esimerkiksi Fazerilta todetaan, että markkinat pitävät tuottajahinnan aisoissa. Samaan hengenvetoon tosin myönnetään hintojen olevan alhaalla.
Viljelijöitä onkin alettu houkutella uusille markkinoille. Uudehko suomalaisyritys on parin vuoden ajan onnistunut viemään kauraa jyvin Kiinaan. Hinta on tuottajalle paljon houkuttelevampi.
Kiinaan viedyistä kauranjyvistä viljelijä saa jopa viidenneksen korkeamman hinnan kuin Suomessa.
– Kyllä hinta ainakin itselleni ratkaisee. On uskomatonta ajatella, että Kiinaan vietävästä jyvätonnista saa melkein 25 euroa enemmän kuin että sen toimittaisi kymmenen kilometrin päässä kotoa sijiatsevaan lähimyllyyn, maanviljelijä Henri Eskola sanoo.