Johanna Hytti, 42, muistaa vielä suhtautumisensa helteisiin ja aurinkoisiin kesäpäiviin ennen syöpädiagnoosia.
– Saatoin harmitella töissä, jos ulkona oli kesäistä. Ajatteluni muuttui kertalaakista. Nyt nautin rännästä, sateista ja pakkasistakin. Toisaalta aurinkoisissa päivissä iloitsen mieltä piristävästä korkeapaineesta ja valosta.
Kolme vuotta sitten tunnelma on synkkä. Juuri näihin aikoihin elokuun alussa vuonna 2015 Kuunkuiskaajista ja Värttinästä tunnettu laulaja makasi sairaalassa. Häneltä oli juuri leikattu korvalehdestä löytynyt melanooma. Epäilyttävän luomen oli huomannut kotioloissa oma mies.
– Sairaalasängyllä maatessani minulla nousi järjetön viha ja inho aurinkoa kohtaan.
Hytti on esimerkki ihmisestä, jolla on tavallista korkeampi riski saada ihomelanooma. Riskiryhmään kuuluvat vaaleaihoiset ja auringossa herkästi palavat ihmiset, joilla niin sanottu ihotyyppi 1. Auringon ultraviolettisäteilyn aiheuttamaa palamista pidetään yhtenä tärkeimmistä ihomelanooman riskitekijöistä, kerrotaan Terveyskirjastossa.
Vaatevalmistajat voisivat kehittää vaatteita, jotka samaan aikaan suojaavat kunnolla auringolta ja ovat mukavan viileitä. Johanna Hytti
Helsinkiläiselle Johanna Hytille tehtiin kaikkiaan kaksi leikkausta. Häneltä poistettiin kaulan oikealta puolelta 36 imusolmuketta. Sädehoitoa tai sytostaattihoitoa ei aloitettu, koska sen ei katsottu hänen tapauksessaan tuovan hyötyjä.
Auringosta oli tullut Hytille vihollinen.
– Aurinkokammoni meni vähän yli. Oleskelin vain varjossa, pukeuduin lähes burkhaan ja lierihattuun. Tämä on hyvin tavallista alkuun melanoomaan sairastuneilla. Tyypillistä on, että aika helpottaa ja otetaan iisimmin. Mutta alkuun iskee pelko ja paniikki.
Hytti sai terveydenhuollon henkilöstöltä faktatietoa ja vertaistukea Facebookin melanoomaryhmästä.
– Olin aloittanut jo ennen melanoomadiagnoosia psykoterapian psykosomaattisten oireilujeni vuoksi. Diagnoosi osui tavallaan oikeaan saumaan, kun pääsin aika nopeasti purkamaan sairastumiseen liittyviä asioita terapeuttini kanssa.
Lääkäri: Talvet kaukomailla – kesällä hoidatetaan syöpää Suomessa
Laulaja Johanna Hytti toipui melanoomasta leikkausten ansiosta. Moni suomalainen on saanut tänäkin kesänä shokkiuutisen sairastumisestaan: ihomelanooma on Suomen nopeimmin yleistyvä syöpä.
Kari Saarinen on toiminut ihotautien erikoislääkärinä 30 vuotta. Sinä aikana työnkuva on muuttunut täysin. Ennen syöpäpotilas oli vastaanotolla poikkeus, nykyään sääntö.
– Vielä 1980-luvulla saattoi poliklinikalla olla viikossa yksi tai kaksi ihosyöpää. Nyt on harvinaista, jos vastaanotolleni tulee sellainen potilas, jolla on jokin muu syy kuin ihosyöpä tai sen esiaste, kertoo Päijät-Hämeen keskussairaalassa osastonylilääkärinä työskentelevä Saarinen.
Merkittävin syy ihosyöpien lisääntymiseen on auringon uv-säteily. Ruskettuneen ihon ihannointi ajaa ihmiset palvomaan aurinkoa ja tämä näkyy syöpätilastoissa. Yhtenä potilasryhmänä ovat ne suomalaiset, jotka viettävät talvet Thaimaassa tai Espanjassa. Kesällä he sitten tulevat Suomeen hoidattamaan syöpäänsä.
Suomessa todetaan vuosittain 15 000 – 17 000 ihosyöpätapausta. Niistä suurin osa on basalioomia eli ihon paikallisia tyvisolusyöpiä. Saarisen mukaan monet luulevat edelleen, että jos suojaa ihon palamiselta, on turvassa ihosyövän suhteen. Tyvisolusyövän kohdalla näin ei kuitenkaan ole.
– Yli 80 prosenttia tyvisolusyövistä esiintyy ohimon, poskien ja nenän alueilla eli niillä alueilla, jotka saavat eniten aurinkoa. Se on erittäin harvinainen auringolta suojatulla alueella.
Aina ihon ei tarvitse edes palaa
Laulaja Johanna Hytinkin saama melanooma on ihosyövistä vaarallisin. Sen syntyyn palamisella on selvä yhteys. Ylilääkäri Kari Saarisen mukaan merkittävin riskitekijä melanoomalle on nuorena ja lapsena tapahtunut ihon toistuva palaminen.
– Sitä voi olla missä tahansa, jonkin verran niilläkin alueilla, joihin ei aurinko ikinä paista, kuten limakalvoilla ja jalkapohjissa. Mutta valtaosa niistäkin on uv-säteilyn aiheuttamia, sanoo Saarinen.
Sen sijaan tyvisolusyövän ja okasolusyövän kohdalla merkitystä on kokonaisaltistuksella. Siis sillä, kuinka paljon ihminen elämänsä aikana altistuu auringon ultraviolettisäteilylle.
– Ei ole ikinä tarvinnut polttaa ihoaan: silti voi saada niin sanotun kiltimmän syövän. Nämä harvoin leviävät ja harvemmin tappavat, mutta kiduttavat kyllä, koska yleensä niitä tulee elämän aikana useita.
Varhainen toteaminen on keskeistä ihosyöpien hoidossa. Tärkeää ihosyöpien ehkäisyssä on järkevä aurinkokäyttäytyminen ja ihon suojaaminen uv-säteilyltä.
Paniikista rentoutumiseen
Hellekesä on näkynyt otsikoissa harva se päivä ja puhuttanut ihmisiä. Laulaja Johanna Hyttiä aurinko ja helle eivät ole ahdistaneet, vaan hän on löytänyt kesiinsä rennon vaihteen.
Kuolemanpelko on kadonnut.
– En ota stressiä puolen tunnin matkasta töihini. Minulla saattaa olla ihan perusvaatteet päällä. Uskallan olla t-paidassakin, enkä aina välttämättä käytä aurinkorasvaa. En kuitenkaan vietä yli 20 minuuttia suorassa auringonpaahteessa.
Hytti kiinnittäisi nykyistä enemmän huomiota vaatetusasioihin ihosyövän torjunnassa.
– Vaatevalmistajat voisivat kehittää nykyistä enemmän sellaisia vaatteita, jotka samaan aikaan suojaavat kunnolla auringolta ja ovat mukavan viileitä. Nykyiset uv-suojatut vaatteet ovat lähes kaikki urheiluvaatteita. Suojaus myös heikkenee pesuissa.
Sosiaalisessa mediassa Hytti ei mielellään usein avaudu melanooman vaaroista, koska ei halua pilata ihmisten nauttimista kesästä ja auringosta. Se voisi vaikuttaa tuputtamiselta. Vaikka melanooma on selätetty, yksi muisto on pysyvää laatua.
– Menetin leikkauksessa korvastani osan. Poistettu alue korvattiin päänahastani otetulla iholla. Nyt korvassani kasvaa hiuksia, hymähtää Johanna Hytti.
Lue lisää:
Ihotautilääkäri: Turvallista auringonotta ei ole – "On surullista, miten ihmiset ihoaan grillaavat"
Helle paahtaa – näin sinä, ihosi, lapsesi, lemmikkisi ja kotisi selviätte kuumuudesta helpommin