Lahden keväällä avatun uuden poliisitalon putkat ovat vielä uudenkarheat, mutta joku on jo ehtinyt raapustaa harmaaksi maalattuun seinään haaleat kirjaimet.
Lattialla on keltainen jumppapatjaa muistuttava makuualusta. Ilma kiertää hyvin, mutta nurkassa oleva wc-astia tuoksahtaa pissalta. Putkassa on myös pieni lavuaari.
Katon nurkasta katsoo kameran silmä, ja toisella puolella anturit nuuskivat, onko ilmassa savua.
Usein putkista kuuluu jonkinlaista elämöintiä tai vaikkapa kovaäänistä laulantaa. Nyt poliisivankilan käytävillä on hipihiljaista: Asiakkaat nukkuvat todennäköisesti humalaansa pois.
Kengät on jätetty putkan ulkopuolelle odottamaan omistajansa vapautumista.
Röökinkäry ei säikäytä enää turhaan
Lahden poliisivankila on yksi Suomen moderneimmista. Toimivat, nykyaikaiset tilat ja tekniikka helpottavat vartijoiden arkea sekä turvallisuudesta huolehtimista. Entisissä tiloissa oli sisäilmaongelmia ja huonon ilmanvaihdon vuoksi käytävillä leijaili eritteiden haju.
Poliisihallitus on saanut moitteita poliisivankiloiden paloturvallisuudesta ja oloista eduskunnan oikeusasiamieheltä ja Euroopan kidutuksenvastaiselta komitealta. Poliisihallitus ja Senaatti-kiinteistöt käynnistivät vuonna 2013 hankkeen parannusten tekemiseksi.
Parannukset koskevat koko poliisivankilaa, mutta eritoten sellejä, joissa pidetään rikoksista epäiltyjä kiinni otettuja ja tutkintavankeja.
Pelastuslaitokset ovat olleet huolissaan siitä, miten putkissa käy, jos tulipalo syttyy, eikä poistumisteitä ole. Yleisin tapa parantaa putkien ja sellien turvallisuutta on ollut automaattisen sammutusjärjestelmän asentaminen.
Uudet savunilmaisimet myös erottavat erilaiset savut eli järjestelmä tietää, onko kyse tupakansavusta vai palaako putkassa tai sellissä jokin muu.
– Joissain poliisivankiloissa saa vielä polttaa ja osassa ei. Tekniikan ansiosta ei tule turhia hälytyksiä, ilmaisin on herkempi ja toimii varmemmin, selittää ylitarkastaja Harri Räty Poliisihallituksesta.
Suuntaus on, ettei tulentekovälineitä enää anneta mukaan selleihin, eikä sisällä saa polttaa.
Selleissä wc-pönttö on erotettu muusta tilasta ympärille rakennetuilla seinillä intimiteettisuojan parantamiseksi. Lisäksi selleihin on Rädyn mukaan pyritty muun muassa saamaan enemmän luonnonvaloa.
Samalla on uusittu poliisivankiloiden turvatekniikkaa ja kohennettu ilmanvaihtoa.
– Vaatimukset täyttyvät ja poliisivankilat saadaan tämän päivän tasolle sitä mukaa, kun putkaprojektit ja poliisitalohankkeet valmistuvat, Räty toteaa.
Helpointa turvallisuuden ja olojen parantaminen on, kun vanhan tilalle rakennetaan kokonaan uusi poliisitalo. Esimerkiksi Lahdessa rakennettiin kokonaan uudet tilat, joskin vanhan rakennuksen sisään.
Suunnittelussa voitiin huomioida turvallisuus myös siinä tilanteessa, kun joku tuodaan poliisivankilaan. Maija ajetaan ensin suljetulle poliisipihalle, ja poliisivankilaan tuotava ihminen saadaan autosta ulos niin ikään suljetussa tilassa.
Ensihoito tutkii sekavan
Suomessa on tapahtunut 2010-luvulla vuosittain keskimäärin 10 putkakuolemaa. Viimeisin sattui Turussa heinäkuun lopussa.
Poliisivankiloissa on alettu viime vuosina kiinnittää entistä enemmän huomiota tulijoiden terveydentilaan. Esimerkiksi Lahden poliisivankilassa kynnys pyytää ensihoitajat paikalle tarkastamaan tilanne on madaltunut.
Jos asiakas on täysin sekaisin, eikä häneen saa kunnollista kontaktia, hänen tilaansa voi olla hankala arvioida.
– Kyllä silloin kunto tarkastutetaan varmuuden vuoksi terveydenhuollon ammattilaisilla, komisario Rauno Piispa kertoo.
Huonokuntoisten vointia pyritään myös seuraamaan entistä tiuhempaan. Juopuneita voidaan tarkkailla myös kameroilla.
Putkakuolemia voi vähentää, muttei estää kokonaan.
– Aina on asioita, joita ei voi täysin ennakoida, kuten äkilliset sairaskohtaukset, toteaa poliisitarkastaja Marko Heikkilä Poliisihallituksesta.
Yksi mahdollisuus lisätä turvallisuutta vielä entisestään olisivat lattiaan asennettavat anturit tai vaikkapa rannekkeet, jotka hälyttäisivät, jos putka-asiakkaan terveydentila heikkenisi uhkaavasti.
Putkat kuntoon vuodeksi 2023
Lahden poliisivankila otettiin käyttöön toukokuussa 2018. Aiemmin keväällä myös Lappeenrantaan saatiin uudet tilat. Uudehkoja ovat lisäksi Kotkan ja Joensuun poliisivankilat.
Nyt olot ja paloturvallisuus on saatu aiempaa paremmalle tolalle noin puolessa 44 poliisivankilasta. Tavoitteena on, että koko maassa valmista olisi vuoteen 2023 mennessä, jolloin Ouluun pitäisi valmistua uusi poliisitalo.
Tänä ja ensi vuonna vuorossa ovat Tampere ja Mikkeli.
Remontit aiheuttavat välillisesti myös putkarallin maakunnasta toiseen. Esimerkiksi Hämeenlinnassa varaudutaan paikkamaan Pirkanmaan tarvetta sillä välin, kun Tampereen poliisivankila ei ole käytössä.
Kanta-asiakas käy kahdesti samana päivänä
Suomessa tehdään vuosittain 80 000–90 000 putkareissua. Komisario Rauno Piispan mukaan yleisin syy on liian vahva päihtymys. Joissakin kaupungeissa on erillisiä selviämisasemia, mutta Hämeeseen sellaista ei ole saatu. Perustaminen olisi kuntien ja tulevaisuudessa maakunnan tehtävä.
Osa putkaan tulijoista on suoranaisia kanta-asiakkaita. Joku voi tulla takaisin putkaan jopa vuorokauden sisällä ja käydä siellä useita kertoja viikossa.
Monille riittää yksi yö telkien takana. Vapautustilanteessa katumus näkyy, ja putkaan menoa rajusti protestoinut saattaa paiskata jopa kättä vartijansa kanssa.
– Joistakin voi sanoa, että jotakin on opittu, vaikka olisi sisään tullessa painittu kovinkin, komisario kuvailee.