Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n tutkimuksen mukaan HPV-rokote ei lisää riskiä autoimmuunisairauksiin. THL tutki tyttöjä, jotka olivat ikänsä puolesta oikeutettuja saamaan HPV-rokotteen vuosina 2013–2015. Heitä oli lähes 241 000.
Heistä noin puolet, 56 prosenttia, otti rokotteen. HPV-rokote ehkäisee erityisesti kohdunkaulan syöpää ja sen ensiasteita.
– Tiedämme, että on tietty määrä erilaisia tautitapauksia näin suuressa lapsijoukossa. Tutkimuksessamme ei kuitenkaan ollut viitteitä, että rokotetuilla olisi merkittävästi enemmän näitä tauteja, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
THL:n mukaan tutkimuksen ongelma on se, että useat tutkittavat sairaudet ovat hyvin harvinaisia: tapauksia oli siis liian vähän luotettavien tilastollisten analyysien ja johtopäätöksen tekemiseen. Lisäksi osalla tutkittavista oireryhmistä ei ole yksittäistä, selkeää diagnoosia, jolloin niiden löytäminen aineistosta on vaikeaa.
Nohynekin mukaan tutkimus on kuitenkin hyvin suuntaa antava.
– Jos taudeissa olisi huomattava lisäys, niin ilman muuta se olisi näkynyt.
Tutkimuksessa nähtiin kuitenkin muutaman sairauden riskin nousu. Tällaisia ovat esimerkiksi Guillain-Barren oireyhtymä eli hermojuuritulehdus sekä kyhmyruusu, eli erythema nodosum.
Havaintoja on kuitenkin Nohynekin mukaan niin vähän, ettei voida arvioida, onko lisäys merkittävä.
Tästäkin syystä tutkimusta jatketaan, hän sanoo.
– Oli myös joitakin sairauksia, joissa nähtiin, että rokotetuilla oli vähemmän näitä sairauksia kuin rokottamattomilla, esimerkiksi krooninen kipuoireyhtymä. Maallikko voisi vetää johtopäätöksen, että rokote suojaa näiltä, mutta sitäkään ei voi tehdä, sillä havainnot ovat vähäisiä.
"Voi olla, että potilas ei saa tarvitsemaansa ymmärrystä ja hoitoa"
HPV-rokote puhututtaa ja jakaa mielipiteitä somessa, erityisesti esimerkiksi äitien ryhmissä. Somekohut selittävät kuitenkin vain vähän rokotevastaisuudesta. Turun yliopistossa tutkitaan parhaillaan, miksi rokottaminen herättää ihmisissä vahvoja tunteita.
Fimealle HPV-rokotteista on tullut haittavaikutusilmoituksia runsaan 10 vuoden aikana vajaat 300. Neljä viidestä ilmoituksesta on luokiteltu ei-vakavaksi. Yleisimmin on ilmoitettu erilaisista oireista, kuten väsymyksestä, hengenahdistuksesta, huimauksesta tai rokotuskohdan reaktioista. Myös THL on saanut sekä virallisia kyselyitä että yhteydenottoja HPV-rokotteeseen liittyvistä huolista.
Sosiaalisessa mediassa on epäilty, että rokote olisi laukaissut muutamille kymmenille tytöille esimerkiksi kroonista väsymysoireyhtymää tai POTSia, joka aiheuttaa pystyyn noustessa sydämen nopealyöntisyyttä ja huonovointisuutta.
– Näiden tautien kohdalla ei olla välttämättä yksimielisiä siitä, millaisia tauteja nämä ovat ja miten ne pitäisi diagnosoida. Jos kyseessä on monimuotoinen oireyhtymä, joka tunnetaan huonosti, voi olla, että potilas ei saa tarvitsemaansa ymmärrystä ja hoitoa.
Nohynek muistuttaa, että tapaukset pitäisi tutkia perinpohjin, ennen kuin voidaan liittää sairaus juuri rokotteeseen.
– Se, että ihmiselle tulee rokottamisen jälkeen oireita, ei suoraan tarkoita, että se johtuu rokottamisesta, vaan se pitää tutkia tarkkaan ja ottaa muut mahdolliset syyt selville.
Rokote on herättänyt keskustelua myös muualla maailmalla
Keskustelua HPV-rokotteesta on käyty pitkään myös kansainvälisesti. Tanskassa rokotteen epäiltiin aiheuttaneen harvinaista autonomisen hermoston säätelyhäiriötä.
Euroopan lääkeviranomainen EMA käynnisti tuolloin asiantuntijaselvitykset. EMA ei löytänyt näyttöä sille, että rokotteet aiheuttaisivat POTS-oireyhtymää.
– Sen jälkeen Tanskassa, missä HPV-rokotuskattavuus oli laskenut, luottamus rokotteeseen on palautunut ja rokotuskattavuus pikku hiljaa noussut, sanoo Nohynek.
HPV-rokotus on kuulunut kansalliseen rokotusohjelmaan vuodesta 2013. Rokotteen voivat saada maksutta 11–12-vuotiaat tytöt. Viime vuonna koko maassa rokotteen otti 70,4 prosenttia ikäluokan tytöistä.
Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan HPV-rokote pitäisi antaa myös pojille, jolloin saataisiin entistä parempi laumasuoja useimpia syöpää aiheuttavia HPV-tyyppejä vastaan.