Puolitoista vuotta sitten Lahden ammattikorkeakoulussa palveluliiketoimintaa opiskellut Miia Enckell sai Kelalta kirjeen. Kela ilmoitti perivänsä opintotukia takaisin kahden vuoden takaa, vuodelta 2015.
Enckell oli koko opiskeluaikansa pitänyt tiukasti huolta, että hän tienaa juuri sen verran, jotta olisi oikeutettu opintotukeen. Hän teki töitä viikonloppuisin, useissa eri työpaikoissa.
Kelan kirje kuitenkin ilmoitti, että opintotukea peritään takaisin vajaat 700 euroa. Nostetun opintotukikuukauden päälle tuli 15 prosentin korko.
– Olin lopettanut vuonna 2015 tammikuun alussa kahden vuoden vakituisen työsuhteen. En tajunnut, että vaikka koulu ei ollut alkanut, niin tulot huomioitiin silti. Sain lomarahat. Se riitti siihen, että vuoden tulot menivät yli.
Kirje tipahti Enckellin postilaatikkoon helmikuussa. Enckell ilmoittautui saman tien töihin talviloman ajaksi.
– Ne rahat menivät suoraan Kelalle. En olisi ilman töitä niitä pystynyt maksamaan.
Opintotukea leikattiin, mutta tulorajat pidettiin ennallaan
Miia Enckell joutui maksamaan opintotukia takaisin aikana, jolloin Kelan opintotukien perintään kuului vielä 15 prosentin korko. Tukivuodesta 2016 alkaen takaisin perittäviin opintotukiin lisätään enää 7,5 prosentin korotus.
– Opintotukia peritään noin kahden vuoden viiveellä, eli vuosikorkona se on noin neljä prosenttia, joka ei sitten enää kuulostaa niin pahalta. Kyllähän siinä on rangaistus siiitä, että opiskelija ei ole itse huolehtinut siitä, että pitää tulonsa rajojen puitteissa, sanoo Kelan opintotukiryhmän vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen.
Opintotukea uudistettiin viime vuonna. Opintorahan määrää leikattiin, ja valtion takaaman opintolainan määrää nostettiin.
Ne rahat menivät suoraan Kelalle. Miia Enckell
Vaikka opintorahaa pienennettiin, tulorajoja korotettiin vain 1 prosentti. Käytännössä opiskelija saa siis vähemmän tukea, mutta tienata ei voi sen enempää kuin aiemminkaan.
– On mietittävä, onko oikeudenmukaista niitä opiskelijoita kohtaan, ketkä eivät halua ottaa lainaa vaan rahoittavat sen opiskelun työnteolla, että heiltä peritään tuet takaisin, sanoo Opiskelijaliitto Pron puheenjohtaja Jesse Kankanen.
Kankasen mukaan tulorajoja olisi tarkasteltava myös siksi, että nykyään työnantajat jopa odottavat, että opiskelijalla on työkokemusta, kun hän valmistuu.
– Samalla opiskelija on tuottanut verotuloja yhteiskunnalle työssä käydessään. On mietittävä, onko näistä asioista järkevää rangaista. Opiskelijoilla on kuitenkan matalammat tulot kuin muulla väestöllä.
Miia Enckell miettii, voisiko toinen ajankohta olla opiskelijalla helpompi: nyt perintäkirjeet tippuvat postilaatikkoon helmikuussa.
– Ei se missään vaiheessa vuotta ole opiskelijalle helppo maksaa. En usko, että moni pystyy kertamaksuna sitä suorittamaan. Voisiko se olla syyslukukauden alussa tai lähempänä joulua, kun joillekin voi tulla vaikka veronpalautuksia?
Kela saa tiedot vahvistettuna verottajalta, ja verotiedot määrittelevät myös perintäkirjeiden aikataulun, kertoo Kelan Lahtinen.
– Ollaan tuumattu, ettei olisi mukava lähettää joululahjana näitä perintäkirjeitä. Ei se helmikuukaan ihanteellinen ole, mutta varmasti parempi kuin joulukuu.
Ministeri Terho: "On moraalitonta, että ahkeruudesta rangaistaan"
Opintotuesta vastaava ministeri Sampo Terho (sin.) ilmoitti aiemmin tänä keväänä laittavansa alulle selvityksen tulorajojen poistamisesta kokonaan. Terho kommentoi sähköpostitse, että selvitys aloitetaan syyskuussa. Selvitystä varten on tehty valmistelevaa työtä ja todennäköisesti se toteutetaan jonkin tutkimuslaitoksen kanssa yhteistyössä.
– Opiskelijan tulee saada arvokasta työkokemusta opintojen ohella, mutta nykyisin opintotuki heikkenee nopeasti opiskelijoiden tulojen myötä. On moraalitonta, että ahkeruudesta rangaistaan, kirjoittaa Terho.
Kelan Lahtinen ei pidä mahdollisena, että tulorajat voitaisiin kokonaan poistaa.
– Niin kauan, kun ei mennä perustuloon, on perusteltua pyrkiä tulorajoilla kohdentamaan yhteiskunnan tuki niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Kela perii toissa vuodelta opintotukea takaisin lähes 35 000 opiskelijalta, keskimäärin 1 300 euroa.
Miia Enckell tietää, että tulovalvonta on opiskelijan omalla vastuulla. Silti hän toivoo, että Kela varoittaisi, ennen kuin pistää opintotukeen 7,5 prosentin korotuksen.
Enckell teki töitä koulun ohella koko opiskeluajan. Hän ei halunnut rahoittaa opiskeluaan lainalla.
– Olihan se melko rankkaa. Jos sitä rahaa olisi ollut, niin olisin levännyt viikonloput. Onhan se vapaa-ajasta pois.