Koulujen rakentamista valvotaan Lahdessa entistä tarkemmin. Jo suunnitteluvaiheessa kirjataan ylös esimerkiksi materiaalit, joita uusiin rakennuksiin ei missään nimessä haluta.
Kaupunki on muun muassa kieltänyt liimattavien muovimattojen käytön. Rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilän mukaan linjaus on tehty, koska muovimattojen ja liimojen kanssa on viime vuosina ollut paljon ongelmia.
– Meillä on yleislinjana se, että niissä tiloissa, joissa aiemmin käytettiin liimattavaa muovimattoa, käytetään nyt hiottua betonia.
Se, että uudetkin koulurakennukset joudutaan remontoimaan sisäilmaongelmien vuoksi, ei ole lainkaan harvinaista. Ylen selvityksen mukaan noin joka kymmenes oppilas käy koulua väistötiloissa tänä syksynä. Ylivoimaisesti yleisin syy väistötilojen käytölle ovat koulurakennusten sisäilmaongelmat.
Uusien rakennusten ongelmista syytetään usein puutteellista rakennusvalvontaa. Launeen monitoimitalon työmaalla tämänkin asian suhteen pelataan Pirttilän mukaan varman päälle.
– Meillä on täällä kokopäiväinen rakennusvalvoja. Lisäksi työmaalla on osa-aikaisia lvi- ja sähkövalvojia. Rakenneasiantuntija käy paikan päällä myös.
Runko pystyyn ja sääsuoja päälle
Launeen uutta monitoimitaloa ja koulua on alusta lähtien tehty aiempaa tiukemmalla ohjeistuksella. Urakkaa varten kaupungin suunnitteluohjeita tarkennettiin ja erityisesti kosteudenhallinnasta pidetään tiukkaa linjaa. Kaupunki vaati myös tarkkaa aikataulua: kiire ei saa tulla.
– Edellytimme urakoitsijalta sellaista työmaan läpivientiä, että kriittisille vaiheille jää varmasti riittävästi aikaa.
Launeen koulua rakentaa Skanska Talonrakennus Oy. Yksikönjohtaja Jarkko Koskipalo sanoo, että hyvin tehty suunnittelu on myös rakentajan etu. Tiukemmat vaatimukset kosteussuojauksesta eivät hänen mukaansa teetä lisätyötä.
– Kun saadaan runko ylös, tehdään sääsuoja ja sen sisällä työskennellään. Kosteusmittauksia tehdään vaiheittain, ne ovat meille ihan arkipäivää. On kaikkien mukana olevien etu, että asiat tehdään perusteellisesti ja siksi olemme varanneet sisätöihin enemmän aikaa.
Kolmannes oppilaista käy koulua väistötiloissa
Lahdessa käy peruskoulua lähes 10 400 oppilasta. Heistä 3 140 opiskelee väistötiloissa, koska oikea koulu on purettu, remontissa tai odottaa remonttia.
Launeen koulu- ja monitoimitalon rakentaminen on suurin käynnissä oleva urakka, Nastolassa uuden koulun rakentaminen alkaa ensi keväänä. Peruskorjaus on meneillään Kivimaan ja Länsiharjun kouluilla.
Myös kymmenkunta muuta koulua toimii ainakin osittain väistötiloissa joko tilanahtauden tai sisäilmaongelmien vuoksi.
Lahden kaupungin kiinteistöpäällikkö Jouni Arolan mukaan koulujen korjaus- ja uudistamistahti on hyvä, mutta haasteita riittää tulevaisuudessakin.
– Kaikilla kouluilla on tietty elinkaari ja ne pitää päästä ajallaan peruskorjaamaan tai korvaamaan muulla vaihtoehdolla. Jos näin ei ole, todennäköisesti seuraa ongelmia.
Parakki on ongelmakoulua parempi vaihtoehto
Parakkien ylläpito on kaupungille kallista. Niistä maksetaan vuokraa ja myös ylläpitokulut voivat olla tavallista koulurakennusta korkeammat.
– Ne ovat aika usein sähkölämmitteisiä, joten energiakulut ovat ihan toista luokkaa. Onhan ne haastavampia myös oppilaille, kun joudutaan järjestelemään väliaikaisia kulkureittejä eikä tiloista toiseen pääse siirtymään sisäkautta.
Kaupunki on saanut aika ajoin osakseen arvostelua siitä, että oppilaiden ja henkilökunnan oireisiin ei reagoida tarpeeksi nopeasti. Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola kuitenkin vakuuttaa, että asiaan suhtaudutaan kaupungilla erittäin suurella vakavuudella eikä mitään yritetä peitellä tai salata.
– Puutumme pieniinkin sisäilmaongelmiin ja niihin reagoidaan. Siitäkin syystä meillä on näitä väistötiloja paljon käytössä, koska pyrimme siihen, että oppilailla olisi terveelliset ja turvalliset tilat opiskella.
Lue myös: