Vihapuhetta ehkäisevää nuorisotyötä on tehty eri puolilla Suomea opetus- ja kulttuuriministeriön erityisrahoituksen turvin kahden viime vuoden aikana.
– Asenneilmapiiri on jyrkentynyt ja kielenkäyttö julkisuudessa on pahentunut. Julkisen vallankin tehtävä on muistaa vaalia eurooppalaisia perusarvoja ja torjua vihapuhetta, sanoo ylitarkastaja Emma Kuusi opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Ministeriö käynnisti vuonna 2016 laajan ohjelman vihapuhetta ja rasismia vastaan.
Vihapuhesimulaattorista kivapuheeseen
Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma on jakanut yhteensä noin 900 000 euroa 14 nuorisotyöhankkeelle, jotka edistävät yhdenvertaisuutta.
Esimerkiksi Helsingissä on selvitetty kilpailullisia tietokone- ja konsolipelejä pelaavien nuorten kokemuksista vihapuheesta. Non-toxic – syrjimätön pelikulttuuri -selvitys kertoi, että 70 prosenttia pelaajista oli kokenut pelatessaan vihapuhetta tai häirintää.
Pudasjärvellä Kivapuhe-hanke on rakentanut muun muassa eri ryhmiin kuuluville nuorille muun muassa viikoittaisia harrastusryhmiä.
Lahti on puolestaan järjestänyt sadoille kahdeksasluokkalaisille teematunteja, joissa erilaisten toiminnallisten rastien kautta on selvitetty, mitä vihapuhe on ja miltä se tuntuu.
– Ihmisillä voi olla monenlaisia käsityksiä vihapuheesta. Nuoret ovat selvittäneet, miten esimerkiksi poliisi määrittelee vihapuheen. Vihapuheella usein pyritään lisäämään ennakkoluuloja esimerkiksi jotain vähemmistöryhmää vastaan, kertoo Yhessä Lahessa -hankkeen ohjaaja Anna-Kaisa Vihersalo.
Lahtelaiset koululaiset ovat pelanneet muun muassa ennakkoluulojen onnenpyörää ja ratkoneet Rasistihemmot-sarjakuvahahmojen kautta yhdenvertaisuutta lisääviä tehtäviä.
Osa nuorista on käynyt vihapuhesimulaattorissa.
– Siinä oppilas on mennyt tapaamaan Yasminia, joka on fiktiivinen hahmo. Oppilaan tehtävänä on ollut lukea hahmolle rajuja vihaviestejä. Osa ei ole viestejä pystynyt lukemaan, vaan on tullut huoneesta pois itkien. Ne, jotka ovat viestejä lukeneet, ovat jälkikäteen hämmentyneitä teostaan.
Lahdessa teematuntien suunnitteluun on osallistunut 17–24-vuotiaiden nuorten foorumi, jossa on muun muassa vähemmistöjen edustajia.
– Teematunnit ovat avanneet nuorten mieliä ja antaneet heille varmasti paljon uutta tietoa, arvioi foorumiin kuuluva ohjaaja Dhifaf Noori.
Varsinkin sosiaalisessa mediassa vihapuhe voi lähteä oikeastaan mistä vain liikkeelle. Anna-Kaisa Viherlaakso
Vihapuheeseen puuttumista harjoiteltava
Lahtelaisen Kärpäsen koulun ysiluokkalainen Janne Aspegren kertoo itsekin kokeneensa vihapuhetta. Tapauksesta on jo monta vuotta aikaa, mutta se jätti jälkensä.
– Minua haukuttiin oudoksi, läskiksi ja tosi ujoksi. Aluksi en ottanut sitä vakavasti, mutta puhe masensi paljon, kun se vain jatkui ja jatkui.
Tällä hetkellä hän sanoo, että hänen tilanteensa on ookoo.
– Vihapuhetta en enää suvaitse ollenkaan. Jos sitä tulee esimerkiksi koulussa, niin kerron opettajalle tai puutun itse siihen.
Yhessä Lahessa -hankkeen ohjaaja Anna-Kaisa Vihersalo sanoo, että puuttuminen ei ole kaikille helppoa. Moni nuori ei uskalla sanoa eriävää mielipidettään ääneen.
– Äänekkäiden ääripäiden välillä on iso joukko hiljaisia sivustaseuraajia, joka voisi muuttaa keskustelun sävyä ja suuntaa. Olemme harjoitelleet, miten voi osoittaa tukea jollekin toiselle esimerkiksi menemällä hänen viereensä sen sijaan että jää sinne isoon ryhmään.
Lahden hankkeessa on opetettu myös koulujen henkilökuntaa vihapuheen ehkäisyyn. Vanhemmat on otettu mukaan aiheen käsittelyyn toiminnallisissa vanhempainilloissa.
– Vihapuheilmiölle on tyypillistä sellainen ennakoimattomuus. Jos teet jotakin, niin et voi koskaan tietää, johtaako se vihareaktioon. Varsinkin sosiaalisessa mediassa vihapuhe voi lähteä oikeastaan mistä vain liikkeelle. Ja sen takia se on aika hurjaa ja kurjaa.
Vihersalo kannustaa vanhempia seuraamaan lastensa puhelimen käyttöä.
– Silloin kun lapselle hankitaan ensimmäistä puhelinta, niin vanhempien olisi hyvä käydä lapsen kanssa pelisääntöjä läpi. Kun lapsi tottuu, että vanhemmat katsovat hänen puhelintaan ja hänen kanssaan keskustellaan, mikä on soveliasta, niin mahdolliseen vihapuheeseen on helpompi puuttua.
Lahden hankkeen kokemuksista ja työkaluista on tarkoitus koostaa monialainen oppimiskokonaisuus, joka voidaan liittää uuteen opetussuunnitelmaan.
Opetusministeriön kertarahoituksella pyörineet ja vihapuhetta ehkäisevät nuorisotyöhankkeet päättyvät vuoden vaihteessa. Ministeriöstä rahaa voi jatkossakin hakea erilaisiin kehityshankkeisiin.