Lahden Uimahalli avaa ovensa syyskuun lopulla, kertoo projektijohtaja Simo Lahtela. Lahtelan mukaan remontin aikana tuli muutamia yllättäviä korjaustarpeita, joiden vuoksi remontti viivästyi, ja budjettikin kasvoi.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan hallissa piti uusia vain vesikatto ja tukevia betonirakenteita, mutta loppujen lopuksi korjattavaa löytyi paljon laajemminkin.

– Allasrakenteissa oli vielä alkuperäiset vuoden 1956 rakenteet jäljellä, joten niitä jouduttiin uusimaan paljon syvemmin kuin arveltiin. Lisäksi sauna- ja pesuosastot piti saneerata kokonaan, kertoo Lahtela.

Lahtela arvioi, että lisäkulut yllättävistä korjaustarpeista ovat satojen tuhansien eurojen luokkaa. Lopullinen budjetti varmistuu syksyn aikana.

Uimahallin laitteiden testaus aloitetaan näillä näppäimillä, ja altaaseen voidaan laskea jo vettä.

Useasta asuntomurrosta epäilty mies jäi nalkkiin ajojahdin päätteeksi Kotkassa toissa viikon lauantaina.

Hätäkeskus sai ilmoituksen miehestä keskellä yötä 23. heinäkuuta, jolloin Kotkan Aittakorvessa sijaitsevan omakotitalon asukas oli havainnut jonkun liikkuvan ikkunan takana lampun kanssa.

Poliisi havaitsi etsintöjen aikana kovaa vauhtia ajavan auton ja lähti seuraamaan sitä. Kuski pakeni poliisia, kunnes ajoi itsensä mottiin Salonmäentiellä Kotkan ja Kouvolan rajamailla.

Murtoja saattaa paljastua lisää

Miestä epäillään viidestä asuntomurrosta Kouvolassa ja kahdesta Lahdessa. Murrot oli havaittu 19.–21. heinäkuuta. Kouvolan-tapaukset sattuivat omakotitaloalueilla Inkeroisissa ja Korialla. Poliisin mukaan on mahdollista, että myös muihin taloihin on murtauduttu.

– Tapauksia voi tulla ilmi lisää, kun ihmiset palaavat lomiltaan, sanoo Veli-Matti Soikkeli Lounais-Suomen poliisista.

Rikosepäilyt ovat Lounais-Suomen poliisin tutkinnassa, koska sama mies on epäiltynä kolmesta Lounais-Suomessa aiemmin tapahtuneesta asuntomurrosta. Tapaukset sattuivat viime vuonna Uudessakaupungissa, Raumalla ja Maskussa. Tällä hetkellä mies on vangittuna Turussa.

Poikkeuksellisen tapauksesta tekee se, että tämän hetken tiedon mukaan epäillyllä ei ollut rikoskumppaneita.

Saaliina rahaa ja kultaesineitä

Poliisi on takavarikoinut epäillyltä mieheltä runsaasti kultaesineitä, käteistä ja sekä pienelektroniikkaa.

Käteistä on löytynyt arviolta tuhansia euroja, ja koko saaliin arvo nousee rikoskomisario Veli-Matti Soikkelin mukaan helposti kymmeniin tuhansiin euroihin.

Seuraavaksi poliisi kuulustelee asianomistajia ja jatkaa murtosarjan tutkintaa, kunnes tapaukset etenevät käräjäoikeuden käsittelyyn syksyn aikana.

Asuntomurroista ja epäillyn miehen kiinniotosta kertoi ensimmäisenä Kouvolan Sanomat.

Uponorin tehdas on paljastunut Nastolan jätevedenpuhdistamolle ajautuneiden öljypäästöjen lähteeksi.

Uponorin tehtaalla on todettu öljyvuoto, ja noin kuution verran öljyä on valunut öljynerottelukaivosta Lahti Aquan viemäriverkostoon. Öljyä viemäristä ja jätevedenpuhdistamolta löydettiin kesäkuun loppupuolella.

Lahti Aqua aikoo vaatia Uponorilta korvauksia vuotojen takia.

– Maltillisissa rajoissa pysytään. Meille koitui vuodosta ylimääräisiä työkustannuksia, laboratoriotutkimuksia ja öljyisen jäteveden puhdistamista, kertoo Lahti Aquan toimitusjohtaja Martti Lipponen.

Uponorin mukaan vuoto on johtunut inhimillisestä virheestä.

Vuoto aiheutti toimintahäiriöitä Nastolan jätevedenpuhdistamolla. Vesiyhtiön mukaan muun muassa mikrobit puhdistamolla on jouduttu vaihtamaan.

Näkövammaisten apuna toimivista opaskoirista syntynyt riita on ratkaistu markkinaoikeudessa. 

Markkinaoikeus katsoo, että Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän opaskoirien hankintaa ei ole kilpailutettu lain edellyttämällä tavalla. Päijäthämäläisten näkövammaisten käytössä on kuusi opaskoiraa, jotka terveysyhtymä on hankkinut Näkövammaisten keskusliiton opaskoirakoulusta.

Opaskoirapalveluista terveysyhtymä sopi Näkövammaisten keskusliiton kanssa jo yli kymmenen vuotta sitten. Asia nousi esille viime vuonna, kun terveysyhtymä ei järjestänyt hankintakilpailua yksittäisestä opaskoirasta.

Menettelystä suivaantunut yritys valitti markkinaoikeuteen ja vaati siellä kymmenien tuhansien eurojen hyvitystä menetetyistä tuloista.

Yhden opaskoiran palvelusajan arvioidaan kestävän kymmenen vuotta ja markkinaoikeuden mukaan näkövammainen voi käyttää samaa koiraa koko ajan. Oikeus ei hyväksynyt kuitenkaan sitä, että uusia opaskoiria hankitaan jo vuonna 2003 tehdyn sopimuksen perusteella.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä välttyi kuitenkin markkinaoikeudessa hyvitysmaksulta. Oikeuden mukaan valittajalla ei nimittäin olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua.

Sosiaali- ja terveysyhtymän on silti maksettava tuhannen euron edestä valittaneen yrityksen oikeuskuluja jutussa.   

Yksi henkilö kuoli pudottuaan veneestä Sysmässä Nuoramoisjärvellä keskiviikkona illalla. Putoamisen syy ei ole tiedossa.

Sivulliset olivat rannalta havainneet järvellä ajelehtivan veneen ja huomanneet veden varaan joutuneen. Mies menehtyi elvytyksestä huolimatta.

Poliisi ei tässä vaiheessa tiedota asiasta enempää.

Teknologian yleistyminen lukioissa saattaa näkyä perheen menoerissä. Lukioissa siirrytään pienin erin sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Ilman kannettavaa tietokonetta opiskelu siis hankaloituu.

Ylioppilaskirjoituksissa kokeen tekeminen onnistuu ainoastaan läppärillä, eikä esimerkiksi tabletti kelpaa.

Lahdessa opiskelijoita ei velvoiteta kannettavan tietokoneen hankintaan, mutta kaupungilla on "vahva toive", että tarvittava väline hankitaan omin avuin, sanoo Lahden lukiojohtaja Heikki Turunen.

– Meillä on joitakin varakoneita, eikä laitteen tarvitse olla viimeisintä huutoa, vanhallakin kannettavalla pärjää. Osa kursseista on sellaisia, että ne tehdään sähköisesti ja koko ajan pyritään siihen, että päästäisiin enemmän sähköiseen materiaaliin.

Valtakunnallinen opetussuunnitelma sanelee, että opiskelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön tarkoitettujen työvälineiden, laitteiden ja materiaalien hankinnasta, ellei koulutuksen järjestäjä niitä tarjoa. Se, tarjoaako kunta ja koulu kannettavaa opiskelijan käyttöön, vaihtelee paljon, kertoo Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen.

– Kun sähköistämisprosessia laitettiin käyntiin, niin eriarvoistamisesta oli keskustelua.

Lahdessa sosiaalitoimi ei myönnä kannettavaan tukea

Lahden sosiaalitoimessa on linjattu, ettei tietokonehankintaan saa toimeentulotukea. Ehkäisevänä toimeentulotukena se voisi tulla kyseeseen, mutta Lahdessa on tehty selvitys, jonka mukaan on mahdollista käyttää koulujen ja kirjastojen tietokoneita opinnoissa.

– Pääsääntöisesti Lahdessa ei myönnetä ehkäisevää toimeentulotukea tietokonehankintaan. Voihan se olla, että se tulevaisuudessa muuttuu, sanoo Lahden johtava sosiaalityöntekijä Taina Nurmikumpu.

Jokainen kunta tekee linjauksensa ehkäisevän tuen, eli tässä tapauksessa tietokonehankinnan, myöntämisestä itsenäisesti. Lahdessa linjaus on tehty nimenomaan siltä perustein, että tietokoneita voi käyttää julkisissa tiloissa ja myös kouluilla on mahdollisuus lainata muutamia kannettavia.

Nurmikumpu kertoo, että hakemuksia on Lahdessa tullut, mutta määristä hän ei osaa sanoa.

– Uskoisin, että nämä kyselyt lisääntyvät.

Harkinta kunnalla – oikeus yhtenäistää linjauksia viime kädessä

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen harkinta on aina kunnalla, ja jokainen hakemus käsitellään tapauskohtaisesti. Jokainen kunta tekee siis erikseen päätöksen mahdollisesta tuesta läppärin hankintaan.

– Tämä on aika uusi asia, kun sähköiset ylioppilaskirjoitukset tulevat vasta. Ajattelisin niin, että miten lukioissa ja kunnissa voidaan tätä muuten ratkaista. Olisiko keinoja, joilla tietokoneen voisi saada lainaan tai edullisemmin? Toimeentulotuen tulisi olla aina viimeinen apu, sanoo Sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Susanna Rahkonen.

Viime kädessä valitusoikeus takaa, että tapauksia kohdellaan mahdollisimman yhdenvertaisesti. Esimerkiksi kumotusta toimeentulotukipäätöksestä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen.

– Mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen on keino, jolla erilaisia käytäntöjä yhtenäistetään ja saadaan yhtenäistä tulkintaa.

Liitto: koulun tarjottava kone, jos itse ei sitä pysty hankkimaan

Lukiolaisten liittoon huolestuneita puheluita on tullut jonkin verran: mistä rahoitus muutamien satojenkin eurojen investointiin.

– Liiton kanta on, että jos kannettavaa ei pysty hankkimaan itse, niin koulun on se tarjottava. Olisi järkyttävää, jos läppärin hankkimispakko nostaa kynnystä hakea lukioon. Tilanne elää vielä, saa nähdä tuleeko tästä ongelma, sanoo liiton puheenjohtaja Luukkainen.

– Vaatii jonkinmoisia tuloja, että pystyy lukiota käymään. Siihen pitäisi yhteiskunnan jotenkin tulla vastaa, ettei tämä ole eriarvoistavaa. Olisi mietittävä muita ratkaisuja, miten välineitä saisi edullisemmin lainattua tai vuokrattua. Siinä lukio ja kunta ovat avainasemassa, sanoo STM:n Rahkonen.

Liiton kanta on, ettei koulun tarjoaman kannettavan tarvitsekaan olla uusi. Tärkeää olisi, että digitalisaatio saataisiin mukaan opetusohjelmaan.

– Digitalisaatio mahdollistaa, että tiedonhankintaa pystyy tekemään koko ajan ja sitä tulisi tehdä myös kouluissa. Kouluissa voitaisiin opetella tiedonhankintaa laitteilla nykyistä enemmän, sanoo Luukkainen.

Managerisuhteemme päättyy, jos lopullinen näyte osoittautuu positiiviseksi, sanoo urheilumanageri Jukka Härkönen, joka on joutunut kohtaamaan tänä kesänä ensimmäisen kerran urallaan epäilyn oman urheilijansa doping-rikkomuksesta.

Egyptiläinen keihäänheittäjä Ihab Abdelrahman, viime vuoden MM-hopeamitalisti, antoi positiivisen dopingnäytteen huhtikuussa.

– Urheilija on pettänyt luottamukseni. Jos urheilija on itse tai muiden ihmisten kautta dopingrikkeen tehnyt, niin se tarkoittaa minun kohdalla sitä, että yhteistyö urheilijan kanssa päättyy. Kyllä se harmittaa, että urheilija on mennyt toimimaan väärin, kommentoi Härkönen.

Vielä viime viikolla Härkönen kritisoi laboratoriotuloksia Yle Urheilun haastattelussa.

Lopullisen vahvistuksen dopingin käytöstä antavan B-näytteen tutkinta on vielä kesken.

Näillä näkymin egyptiläisen Abdelrahmanin olympialaiset jäävät välistä.

– Epäilen, että urheilija pystyisi osallistumaan kisoihin. Minun manageriurallani tämä on ensimmäinen tapaus, kun oma urheilijani antaa positiivisen näytteen. Olen varmasti ollut onnekas siinä, sanoo Härkönen.

Dopingmenneisyys on periaatteellinen kysymys

Jukka Härkönen uskoo dopingtapauksien ja kiinnijäämisten myös puhdistavan lajeja entisestään.

Hän uskoo, ettei kisoissa nähdä käryjä.

– Loppujen lopuksi arvokisoissa ei jäädä kiinni. Mahdollisuus ei ole niin suuri kuin kilpailukauden ulkopuolella olevissa testeissä. Testimenetelmät ovat kehittyneet. Aiemmista olympialaisista on löytynyt valtavasti uusia käryjä, sanoo Härkönen.

Härkösellä on manageroitavaan kolmisenkymmentä urheilijaa, joista Rio De Janeiron suorituspaikoilla nähdään parikymmentä. Urheilijoita olisi enemmänkin tarjolla. Härkösen linja dopingin suhteen on tiukka.

– Jos urheilijalla on ollut takanaan dopingtapaus, ja vaikka hän on saamansa tuomion kärsinyt, en silti ota urheilijan asioita hoidettavakseni. Se on minulle periaatteellinen kysymys.

Jyväskyläläisen Reijo Kujalan pihalla kasvaa noin 600 kasvia – ja valikoima vain kasvaa vuosi vuodelta. Puutarhan hoitajana hän mielellään kokeilee erikoisien kasvien menestymistä, vieläpä hyvin onnistuneesti.

Miehen pihalla talvehtii niin jukkapalmuja, kaktuksia, ihmeköynnöksiä kuin tulppaanipuu, jollaisia suomalaiset yleensä pääsevät näkemään yleensä vain matkoilla Keski-Euroopassa tai Kanarialla. Yhdysvalloissa korkeimmat tulppaanipuut ovat kasvaneet jopa 70-metrisiksi.

Kujalan tulppaanipuulla on ikää 5-6 vuotta, ja se on talvehtinyt hyvin. Puulla on mittaa nelisen metriä.

– Yksi puutarha-asiantuntija kävi katsomassa sitä ja kertoi, ettei ole nähnyt Suomessa näin suurta puuta. Ilmeisesti ne jäävät aika pieneksi pensaaksi tällä korkeudella. Odotan kovasti, että se alkaisia tulevina vuosina kukkia.

Muita pihan erikoisuuksia ovat esimerkiksi magnoliat, neidon hiuspuu, samettisumakki ja kultasade. Joskus kokeilut ovat vastatuulessa, ja esimerkiksi seetripuu kuoli viime talvena.

Kujala pitää tarkasti ylhäällä, mitä hänen pihallaan kasvaa.

– Excel-taulukossa on kaikki latinankielisiä nimiä myöten. Kirjaan sinne, milloin kasvit on hankittu ja mistä.

Reijo Kujalan puutarhaan pääsee tutustumaan sunnuntaina Avoimet puutarhat -päivässä, jolloin avautuvat kaikkiaan lähes 500:n puutarhan portit eri puolilla maata. Tapahtuman sivuilla on luettelo osallistujista, useista puutarhoista on myös kuvallinen esittely.

Kujalan pihaa kävi viime vuoden tapahtumassa ihmettelemässä noin 200 ihmistä. Kujala tutustuu itsekin mielellään toisten puutarhoihin, esimerkiksi Jyväskylän puutarhaseuran pihakävelyissä.

– On kiva tutustua toisten lajivalikoimiin. Kun samanhenkisiä ihmisiä kokoontuu, se on sellainen vapaamuotoinen hetki kohdata samanhenkisiä ihmisiä.

Reijo Kujalaa haastatteli Outi Parikka.

Vuoden loppuun mennessä terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja kouluissa tulee tehdä uudet yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelmat. Ensi vuoden alussa tulevat voimaan päivitetyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait.

Lait sanelevat muun muassa, että terveydenhuollossa tulee osata kohdata ihminen ihmisenä taustasta huolimatta. Ihmisen tulisi pystyä luottamaan siihen, ettei hän joudu syrjityksi, sanoo Pirkanmaan Setan toiminnanjohtaja Mikko Väisänen.

– Harvalla taholla lakipäivityksiin on kuitenkaan herätty ajoissa, kommentoi Väisänen.

Lahdessa sosiaali-, terveydenhoito- ja kasvatusalan ammattilaisille on järjestetty Pride-viikolla koulutus, jonka ohjelmassa on muun muassa vähemmistöjen kohtaamisesta.

– Kyse ei ole mistään pienestä ryhmästä. Puhutaan noin joka kymmenennestä suomalaisesta. Saamme ammattilaisilta eniten kysymyksiä siitä, miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia kohdataan luontevasti.

Luottamus syntyy toisen huomioonottamisesta

Moni vähemmistöihin kuuluva on saanut huomata, että vaikka lait ja säädökset muuttuisivat suvaitsevaisemmiksi, ruohonjuuritasolla tilanne ei parane, sanoo Väisänen.

– Kyse on usein siitä, millaisia ensimmäiset kokemukset esimerkiksi terveydenhuollossa, vammaishuollossa tai kotipalveluissa ovat. Oletetaanko, että asiakas automaattisesti kuuluu johonkin ryhmään, vai annetaanko hänelle tilaa määritellä se itse, aloittaa Väisänen.

– Esimerkiksi lainsäädännössä ollaan suvaitsevaisuudessa pitkällä, mutta tämä muodollinen puoli on eri asia kuin käytännön arki. Vaikka Suomi on pieni maa, niin tämä on hyvin pirstaleinen. Täällä on hyvin monenlaisia ihmisiä.

Sama koskee esimerkiksi erilaisia lomakkeita, joissa täyttäjän pitää valita eri vaihtoehdoista itseensä sopivimmat määritelmät. Entä, jos sopivaa määritelmää ei ole, tai järjestelmä ei tunnista sitä?

– Vaarana on, että joutuu piilottamaan identiteettinsä tai osan sitä, jolloin viranomaisen luottamuksellinen kohtaaminen ei toteudu täysin.

Avoin suhtautuminen ja koulutus avainasemassa

Samaa mieltä on lahtelainen seksuaalineuvoja ja terveydenhoitaja Satu Sierman, joka kohtaa samat ongelmat työssään.

– Työntekijän oma arvomaailma ei saisi vaikuttaa siihen, miten kohtaa vähemmistöön kuuluvan. Työntekijän oman suhtautumisen pitäisi olla arvoneutraali, kuten myös itse kohtaamisen. Näitä asioita ei huomioida meidän peruskoulutuksessamme tarpeeksi.

Siermanin mukaan ongelmana on hyvin usein tietämättömyys. Terveysalan koulutuksessa ei välttämättä paneuduta seksuaalisuuteen riittävän hyvin ja joillain henkilökunnan edustajilla ei ole tietotaitoa käsitellä asioita, sanoo Sierman.

– Jos henkilö esimerkiksi tulee kaapista ensimmäistä kertaa, kaikilla ei välttämättä ole valmiutta ottaa vastaan ja puhua asioista. Ei voidakaan vaatia, että kaikki olisivat täysin perillä kaikista asioista. Mutta tulisi osata olla avoimin, neutraalein mielin. Että osaisi sanoa, että kerro lisää ja ohjata eteenpäin.

Asenteet muuttuvat - työtä riittää edelleen

Suomalainen mielipideilmasto on osittain muuttumassa avoimemmaksi ja suvaitsevaisemmaksi. Silti on yhä tarvetta tuelle sekä nähdyksi ja kuulluksi tulemiselle, kertoo Pirkanmaan Setan valtakunnallisen tuki- ja neuvontapalvelun yhteydessä laadittu tilasto.

–  Tämän Sinuiksi-hankkeen puitteissa saimme viime vuonna noin 800 yhteydenottoa, joista valtaosa liittyi turvalliseen kaapista ulostuloon ja itsemäärittelyn tukemiseen.

– Noin 100 yhteydenottoa koski syrjintää, osa tuli esille esimerkiksi terveydenhuollossa, koulukiusaamisen yhteydessä tai vihapuheena, kertoo Mikko Väisänen.

– Näistä suurin osa ratkesi helposti. Kyse oli esimerkiksi tahattomasta huomaamattomuudesta, joissain tapauksissa asiaa piti viedä eteenpäin ja viisi päättyi siihen, että asianomainen yritti itsemurhaa. Näistä yksi onnistui, vaikka oli kolmesti yrittänyt hakea apua nuorisopsykiatrilta.

Jari-Matti Latvala osallistuu Lahden Historic Rallyyn seitsemättä kertaa. Rallin MM-sarjan WRC-luokassa kolmantena ajava Latvala nauttii ajamisesta myös rallipätkien ulkopuolella.

– Mä ajan mielelläni itse aina kun on vaan mahdollista. Kilometrejä tulee aika paljon. Esimerkiksi isä ei halua istua kyydissä ollenkaan. Jos ollaan samassa autossa, niin mun on pakko vaan istua kyydissä, nauraa Latvala.

Latvala kertoo ajavansa liikenteessä aggressiivisesti, mutta liikennesääntöjä noudattaen. Esimerkiksi jarrutukset hän tekee liikenteessäkin vasemmalla jalalla. Ensimmäisen kerran kyydittävä saattaa vähän hätkähtää, mies sanoo.

– Kun liikennevalot vaihtuu vihreisiin, niin siitä lähdetään heti, että päästään liikkeelle! Mun ajaminen ei ole ergonomista, rallitähti naurahtaa.

Aggressiivisesta ajotyylistään huolimatta Latvala ei mielellään ota neuvoja vastaan apukuskin paikalta.

– Jos mulle sanotaan, että jarruta nyt tossa kohtaa ja varo tuota autoa, niin mua rupeaa kyllä vähän ärsyttämään.

Kerran kolarissa: "Jos joskus pelotti, niin silloin"

Jyväskylän MM-ralleissa viime viikonloppuna Latvala jäi toisena päivänä muutaman kymmenen sekuntia johtavasta Kris Meekestä, kun Latvalan Polon takarengas rikkoutui erikoiskokeella.

Kahtena aiempana vuotena Latvala on ajanut Jyväskylän MM-rallin voittoon kartturinsa Miikka Anttilan kanssa. Rallipiireissä voiton jälkeen perinteisiin kuuluu shampanjan suihkuttamisen lisäksi myös auton katolle nouseminen.

– Aikaisemmin Fordin tiimissä kerran noustiin katolle ja katto meni kasaan. Sen jälkeen meille sanottiin, että katolle ei enää nousta. Volkkarilla, kun olemme nousseet katolle, olen harmitellut, että sori, tämä katto meni nyt. Mekaanikko sanoo, että ei hätää. Silloin, kun voitetaan niin minä vaihden sinulle katon.

Siviilissä Latvala on ollut kolarissa kerran vuonna 2009 Irlannissa. Latvala ajoi testin jälkeen hotellille pimeässä sateessa, kun vastaantuleva auto menetti hallinnan ja ajoi Latvalan keulaa kohti. Suomalaiskuski sai kuitenkin käännettyä autonsa pusikkoon.

– Toinen auto pyörähti kaksi kertaa 360 astetta, lensi puskan yli ja kaatui katolleen. Jos joskus on pelottanut, niin silloin pelotti mennä katsomaan, kuinka siellä kävi. Kaikki oli onneksi kunnossa.

Kaikki lähti toririnksalta Alavuodelta

Pohjanmaalta kotoisin oleva Latvala muistaa ajelleensa rallirinkiä, perinteistä toririnksaa Alavuodella nuoruudessaan. Pitihän se näyttää, miten nelivetoinen auto talvikelissä lähtee luisuun, Latvala muistelee.

– Kaikki ajoivat aika hiljaa, kun oli tuunattuja ja madallettuja autoja ja minulla oli vaan se lähtökohta, että laitetaan pelit poikittain ja katsotaan, mitä tapahtuu, rallikuski nauraa.

– Se täytyy kyllä sanoa, että rallirinkihommat ovat varmaankin vähentyneet, ei niitä ole enää samalla tavalla kuin 10 vuotta sitten. On netit ja somet ja systeemit, ei tarvitse lähteä näkemään kavereita tonne kylälle.

Twerkkaus eli pepputanssi kerää tanssitunneille uteliaita harrastajia ja kokeilijoita. Viikottaisilla tunneilla riittää twerkkaajia ja workshopit ovat täynnä, kertoo twerkkauksen SM-kultaa voittanut, twerkin ammattilainen Tia-Maria Sokka.

– Ikäjakauma on tosi laaja, 16-vuotiaasta keski-ikäiseen asti ja kaikilla on ihan yhtä hauskaa tunneilla. Suurin osa on naisia, mutta jonkin verran tunneilla on mukana myös miehiä.

Myös urheilulääkäri Pippa Laukka uskoo, että twerkkauksen suosio lisääntyy entisestään. Laji on ollut mediassa näkyvästi esillä, ja myös aloittelijan on helppo kokeilla lajia, perustelee Laukka.

– Tämä voisi olla seuraava iso juttu, mikä ryhmäliikuntatunneille otetaan mukaan. Se vaatii myös sitä, että on osaavia ohjaajia, ja lajin pitää olla hauskaa ja mielekästä.

Lahtelaisessa Tanssikoulu HC2.0:ssa twerkkaus ei vielä ole valikoimissa, mutta asiakkalailta on tullut kyselyitä.

Apu istumatyöläisille?

Twerkkaus voisi olla yksi tapa välttää istumatyön tuomia vaivoja.

Istumisen tuomista ongelmista puhutaan jo avoimesti. Sanotaan, että istuminen tappaa. Twerkkaus on lempeää, mutta sillä pääsee myös kiinni niihin lihasryhmiin, joiden kanssa monet toimistotyöläiset kamppailevat, sanoo Laukka.

– Ongelmat aiheuttavat miljardien kulut vuosittain sairauslomien ja poissaolojen takia. Lääkärinä näen, että laji on älyttömän tehokas ja turvallinen liikuntamuoto. Se aktivoi juuri sellaisia alueita, joiden kanssa monilla ihmisillä on ongelmia, esimerkiksi alaselkää ja alakroppaa.

"Sellaista naiseuden juhlaa"

Sokka keikkailee duona ympäri Suomea sekä pitää workshopeja ja viikoittaisia tunteja Helsingissä ja Tampereella. Keikkailu eroaa tuntien pitämisestä hieman – esimerkiksi vaatetuksen osalta.

– Showssa täytyy olla shown elementtejä mukana. En missään tilanteessa vie sitä siihen, että se halventaisi naista tai tanssilajia.

– Kukaan ei voi kieltää, etteikö tämä olisi seksikkään näköistä. Haluan sanoa, että twerkki korostaa naiseutta ja on sellaista naiseuden juhlaa. Haluan viedä lajin pois siitä käsityksestä, että tämä millään tapaa halventaisi naista, Sokka jatkaa. 

Myös Laukka tietää, että lajiin saatetaan liittää ennakkoluuloja, samoin kuin esimerkiksi vatsatanssiin. Jos jotakin harrastaa, ei siinä keskity muiden miellyttämiseen vaan oman kehon liikuttamiseen, sanoo Laukka.

– Jos laji on sellainen, jota miehet ikään kuin käyvät katsomassa ja ihastelemassa, niin toki se voi nostaa sellaisten aloittelijoiden, jotka eivät sitä puolta kaipaa, kynnystä kokeilla lajia.

Perinnetanssista tanssiurheiluksi

Twerkkaus on alun perin Afrikasta, ja se on yleistynyt länsimaalaisessa kulttuurissa 1990-luvun alussa, kun Yhdysvalloissa alettiin puhua twerkkauksesta erityisesti hiphop-piireissä. Viime vuosina tanssilajista on kuitenkin tullut tanssikouluissa opetettava urheilumuoto.

Euroopassa twerkin edelläkävijänä pidetään Venäjää. Venäjällä järjestetään suuria kilpailuja, ja ohjaajia ja harrastajia on suuret määrät, kertoo Sokka.

Twerkkaus on tanssiurheilua, mutta myös hikiliikuntaa. Rankimpaan treeniin joutuvat reisilihakset, kun lähes kaikki liikkeet tehdään kyykkäysasennossa. Myös lantion seudun lihakset vahvistuvat.

Ensimmäisellä tunnilla ei kaikkia liikkeitä voikaan osata, mutta hiki tulee taatusti.

– Olen saanut palautetta, että se on vähän itsensä ylittämistä ja oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä, koska ei se ole arkipäivää. Tällä hetkellä peppu on pop ja pepputanssi muodissa, että sinänsä suosio ei kummastuta, sanoo Sokka.

Senja Norhan selkäongelmat alkoivat jo lapsena. Selkä on jäykistynyt ja hermokipu on säteilevää.

– Selän välilevyt kuivuvat ja selkä luutuu yhdeksi pötköksi. Se on lautasuora, eikä taivu. Kaikki nostaminen ja esimerkiksi painavien ovien avaaminen on vaikeaa. Sen lisäksi minulla on yliliikkuvuutta nivelissä, joten pinsettiote on hankala. 30 vuoden jälkeen on ollut pelkkää alamäkeä, Senja Norha huokaisee.

Selkävaivastaan ja kunnostaan huolimatta Senja Norha ottaa osaa elokuussa Kuopiossa triathlon-kilpailuun. Kun Senja päätti osallistumisesta, hänen ystävänsä eivät uskoneet asiaa todeksi.

– Kun kaverit pari vuotta sitten kertoivat, että he ovat menoissa triathlon-kisoihin, olin itse sellaisessa kunnossa, että ambulanssi kävi laittamassa kipulääkkeitä kotona sohvalla. Ajattelin, että en lähde mukaan ikinä, en kuuna päivänä.  Kun ne seuraavanakin vuonna menivät, heräsi sellainen ajatus, että vähän siistiä. Tänä keväänä sanoin, että lähden mukaan. Kaikki olivat tippua sohvalta.

Avustajakoira Aino pesee vaatteet ja auttaa hanskat kädestä

Senja Norha ottaa osaa lyhennettyyn triathloniin, jossa uidaan 300 metriä, ajetaan polkupyörällä 20 kilometriä ja juostaan 5 kilometriä. Vaikka urakka vähän hirvittääkin, Senja aikoo viedä kisan läpi sisulla.

– Aion selvitä sisulla, ei ole muuta vaihtoehtoa. Pääasia on, että voittaa itsensä, pääsee maaliin ja tekee sen, mitä on menossa tekemään. Se jälkeen voi maata hotellihuoneessa ja ihmetellä, mitä tapahtui. Sitä vaihtoehtoa ei ole, että lähdetään Kuopioon puolen vuoden treenaamisen jälkeen ja sanotaan, että nyt nipisti mahaan tai sattui varpaaseen. Ei todellakaan.

Arjessa Norhalla on apunaan avustajakoira Aino. Koira nostaa ja hakee esineitä. Tasapainohäiriöiden takia Aino on myös kävellessä tukena.

– Aino on superhyvä pyykkikoneen tyhjentämisessä ja täyttämisessä. Se tuo koneesta vaatteet, jotka laitetaan narulle tai sitten se vie ne suoraan kuivausrumpuun. Se osaa ottaa villasukat pois jalasta ja hanskat kädestä, vetää vähän takin hihan suusta niin, että takin saa helpommin pois päältä, kehuu Norha koiraansa.

130 metrin jälkeen selässä oli niin hirveä kipu, etten enää voinut jatkaa

Senja on liikkunut ja urheillut aina. Selän kunnon huonontuminen on tehnyt liikkumisesta yhä hankalampaa. Erityisesti viiden kilometrin juoksu on haastava.

– Voi olla aika heikko suoritus. Kun tässä yhtenä päivänä kokeilin juosta, 130 metrin jälkeen selässä oli niin hirveä kipu, etten enää voinut jatkaa. Se ei ole mitään rentoa juoksua, vaan melkoista pikakävelyä, Senja kertoo.

Nivelten liikaliikkuvuuden takia uiminen jännittää.

– Joudun varmasti uimaan jotain sammakon tapaista, että olkapää ei mene sijoiltaan.

Kisaa varten Senjan oli hankittava oikeanlainen polkupyörä. Tasapainon löytäminen pyörän selässä oli haastavaa.

– Siinä sai vähän aikaa suoristella itseään. Mutta kyllä kroppa tottuu ja lihaksisto kehittyy.

Työ tuottaa tulosta: Liikkuminen portaissa ja metsässä helpottunut

Sitä mukaa kun varmuus lisääntyi, ajomatkat pitenivät. Nyt Senja käy jo noin 40 kilometrin pyöräilylenkeillä.

– 50 kilometriä on tämän kesän ennätys. Toki on niitäkin reissuja, kun on pitänyt soittaa miehelle, että tule hakemaan, en kykene enää mihinkään ja istun nyt bussipysäkillä, Senja nauraa.

– Ennen en päässyt yhtäkään ylämäkeä ylös taluttamatta pyörää. Alamäet jarrutin, ettei vauhdista tule liian kova. Viime lenkillä tajusin, että ajan alamäet neljääkymppiä. Poljen vielä lisää vauhtia. Rohkeus kasvaa ja tasapaino ja taidot paranevat.

Harjoittelun tulokset näkyvät jo arjessakin.

– Portaissa liikkuminen on helpompaa ja epätasaisessa maastossa ei tule sellaista horjumista ja sivuaskelia kuin ennen. Metsäänkin voin mennä ilman, että olen heti turvallani.

Vierumäki, keskusta 7.8.2016 kello 17.40. Vaaratilanne ohi. Hämeen poliisilaitos.

Vierumäki, centrum 7.8.2016 klockan 17.40. Faran över. Polisen i Tavastland

Vierumäellä Heinolassa ei ole tehty uusia havaintoja karhusta enää sunnuntai-illan mittaan. Vierumäen taajaman lähistöllä liikkui aiemmin päivällä karhu, jolla on silminnäkijähavaintojen mukaan mahdollisesti mukanaan myös pennut.

Poliisi kehotti tuolloin alueella olevia pysymään sisätiloissa ja välttämään liikkumista esimerkiksi kävellen tai pyörällä.

Myöhemmin karhu nähtiin vielä valtatie 4:n varrella lähellä Lahden ja Heinolan rajaa, mutta sen jälkeen uusista karhuhavainnoista ei enää ole tullut ilmoituksia.

Ilmoitus karhusta tehtiin hätäkeskukseen alun perin iltapäivällä ennen puoli kolmea. Karhun takia annettiin myös vaaratiedote.

Vierumäellä nähtiin myös lauantaina karhu golf-kentällä. Asiasta uutisoi tuolloin muun muassa Ilta-Sanomat.

Päivitys 7.8.2016 klo 21:23: Karhusta ei ole tehty uusia havaintoja enää myöhemmin sunnuntai-illan aikana.

Maanantaiaamuna poliisi sai ilmoituksen mahdollisesta karhusta Lahden Ahtialassa. Ilmoitus tuli noin kello 6:50.

– Tarkempaa aluetta ei pysty nyt rajaamaan. Vanhan Ahtialantien ja valtatie 4:n välissä on tullut muutama havainto. Tästä on jonkin aikaa, kun viimeisin havainto on tullut, sanoo vanhempi konstaapeli Esa Mäkelä Hämeen poliisista.

Puoli yhden aikaan iltapäivällä poliisi ilmoitti, että karhun etsintä on lopetettu. Hämeen poliisin tilannekeskuksesta kerrotaan, ettei havaintoja ole tullut moneen tuntiin. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Lasse Perttola kehottaa ottamaan yhteyttä suoraan poliisiin, mikäli havaintoja tulee.

– Karhusta on saatu epävarmoja tietoja: toiset sanovat, että se on iso, parimetrinen, ja toiset luonnehtivat karhua pieneksi. Epäilemme, että karhu on sama kuin Vierumäellä eilen havaittu karhu, sanoo riistasuunnittelija Marko Muuttola.

Karhua on luonnehdittu pienikokoiseksi.

Karhu pyritään karkottamaan pois alueelta. Paikalla on useita poliisipartioita ja riistamiehiä koirien kanssa. Poliisi pyytää Ahtialan alueella liikkuvia ja asuvia ihmisiä huomioimaan mahdollisen karhun alueella.

Viimeisimmän havainnon mukaan karhu liikkuu pohjoisen suuntaan.

Edit täydennetty uusilla tiedoilla, otsikkoa muutettu 8.8.2016 klo 12:29. Poliisi on ilmoittanut lopettaneensa etsinnät.

Edit lisätty 8.8.2016 klo 13:17 riistasuunnittelijan kommentti.

Poliisipartiot ja riistamiehet kävivät tarkistamassa Lahden Herrasmannissa mahdollista karhuhavaintoa. Karhusta tuli poliisille ilmoitus kello kahden aikaan iltapäivällä.

Jos karhu todella on Herrasmannissa, se on menossa tilannekeskuksen mukana järven ja metsän suuntaan.

– Ilmeisesti se on menossa järven ja metsän suuntaan. Karhu on vältellyt ihmisiä, sanoo vanhempi konstaapeli Esa Mäkelä Hämeen poliisista.

– Poliisi näki karhun ylittämässä Savontietä, menossa Pesäkallion suuntaan metsää kohti. Nyt seurataan, että se häviää korpeen. Hyvältä näyttää kaikkien kannalta. Pääsee karhukin suojaan metsän siimekseen, kommentoi Mäkelä kello neljän jälkeen.

Karhu pyritään ensisijaisesti karkottamaan pois asutusalueelta.

Poliisi ilmoitti aiemmin, että etsinnät on lopetettu, kun aamulla Ahtialan alueella liikkuneesta karhusta ei tullut uusia havaintoja moneen tuntiin. Jäljistä päätellen karhu liikkui muualla Ahtialan alueella aiemmin maanantaina, sanoo Mäkelä.

Ensimmäisenä uudesta havainnosta kirjoitti ESS .

EDIT: lisätty Mäkelän toinen kommentti 8.8.2016 klo 16:13. Lisätty tieto poliisin havainnoista ja siitä, että karhu on ilmeisesti suuntaamassa metsään.

Lahdessa asutuksen keskellä maanantaina liikkunut karhu on palannut metsiin. Ahtialan kaupunginosassa eläin liikkui omakoti- ja kerrostaloalueella aamuvarhaisesta asti. Iltapäivällä saatiin varmuus siitä, että eläin on poistunut asutuksen läheisyydestä.

Suurriistavirka-apuun osallistuneiden metsäjien edellä karhu siirtyi Lahdesta pohjoiseen, Asikkalan ja Heinolan väliselle alueelle. Karhu oli ottanut suunnan pohjoiseen, vaikka koira ja metsästäjät eivät siihen saaneet suoraa kontaktia.

– Eläin oli jälkien perusteella aikuinen karhu, sen tassunjäljen leveys oli noin 12 senttiä, kertoo suurriistavirka-apuryhmän osallistunut Marko Muuttola Suomen riistakeskuksesta.

Poliisi kiittelee metsästäjien toimintaa. Eläin saatiin hätisteltyä metsiin, eikä sen ampumiseen jouduttu turvautumaan. Myös vaaratilanteilta vältyttiin, vaikka karhu liikkui tiiviillä asutusalueella.

– Ahtialassa on paljon asutusta, vaaratilanteita ei poliisin tietoon ole tullut. Karhusta tehtiin yksittäisiä havaintoja lähinnä ikkunoista. Onneksi saatiin eläin karkotettua ja on varmaa, että se nyt poistui kaupungista. Toivottavasti se ei palaa, sanoo vanhempi konstaapeli Esa Mäkelä Hämeen poliisilaitokselta.

FC Lahti on pestannut loppukaudeksi kaksi venäläispelaajaa. Joukkue on vuokrannut pelaajat Zenitistä.

Lahtelaisryhmän tolppien väliin tulee 21-vuotias maalivahti Aleksander Vasjutin. FC Lahden tiedotteessa häntä kuvataan erittäin lupaavaksi maalivahdiksi, joka on noussut jo Zenitin edustusjoukkueen mukaan.

FC Lahti on kaivannut kipeästi maalivahtivahvistusta, kun kauden epävarmasti aloittanut Tomi Maanoja on siirtynyt HIFK:hon.

Toinen lahtelaisten vuokraama venäläispelaaja on nuori 19-vuotias Pavel Osipov. Osipovin pelipaikka löytyy keskikentältä tai hyökkäyksestä.

FC Lahti on tällä hetkellä Veikkausliigan yhdeksäntenä. Kausi loppuu lokakuun loppupuolella.

Heinolan uusi museonjohtaja Terhi Pietiläinen aikoo tuoda museoille uudenlaista yleisöyhteistyötä. 

Heinolan pitkäaikainen museonjohtaja Kari-Paavo Kokki irtisanoutui viime vuoden lopulla. Kokki kertoi tuolloin tympääntyneensä kaupungin säästötoimiin.

Säästötoimia on tällä hetkellä joka paikassa, sanoo viikko sitten museonjohtajana aloittanut Pietiläinen.

– Alan ihmisten velvollisuus on huomauttaa rahapulasta. Toisaalta on myös voimavaroja, joita museoalalla ei ole vielä edes löydetty.

Hän ei sulje pois museoyhteistyön mahdollisuutta, mutta tietää myös, että museoilla on halua profiloitua. Heinolan vahva erikoistuminen designiin ja esineisiin on kiehtonut Pietiläistä jo opiskeluajoilta asti.

– Jos sisältö on sellaista, että olisi hyvä, että mahdollisimman moni pääsisi siihen tutustumaan, niin ilman muuta. Toisaalta museot haluavat profiloitua ja ovat ylpeitä siitä, että heidän kokoelmissaan on juuri tätä.

Tiukkapipoisuus ollutta ja mennyttä: Pokemonia Heinolan museoon?

Pietiläinen ei myöskään tyrmää ajatusta erikoisemmista museoesineistöistä Heinolan museotiloissa. Hän haluaa kehittää Heinolan museoista toiminnallisia elämysten ja oppimisen ympäristöjä, joissa yleisön kanssa yhdessä voidaan toteuttaa vaikkapa muisteluihin pohjautuvia työpajoja. Museomaailma muuttuu, sanoo Terhi Pietiläinen.

– Kun museoryhmä lähtee suunnittelemaan näyttelyä, on olemassa ennakkotuntuma tai yhteys potentiaaliseen yleisöön. Nuorethan voivat tuoda hyvin paljon sellaista näkökulmaa, mitä museoporukalla ei välttämättä ole.

Museo on Pietiläisen mukaan paikka, jossa saa hiljentyäkin asioiden äärellä. Se, ettei museossa syödä lounaseväitä, tekee paikasta ylevän, vertaa Pietiläinen. Samalla hän peräänkuuluttaa pilkettä silmäkulmaan.

– Tiukkapipoisuus on menneen talven lumia. Jos museossa pitää olla kuin seipään niellyt, niin eihän se ole miellyttävä kokemus.

– Nuoret ovat hirveän innostuneita esimerkiksi leikkimisestä, ajatellaan vaikka Pokemon-ilmiötä. Voisin kuvitella, että tällaisesta pelillisyydestä ja leikkimisestä voisi saada hyvinkin hauskoja tempauksia ja häppeninkiä museoon.

Heinolassa aloittanut uusi museonjohtaja siirtyi tehtäväänsä Haminan museonjohtajan tehtävästä.

Moni koululainen aloittaa syyslukukauden entistä suuremmassa opetusryhmässä säästöjen vuoksi. Vain osa kaupungeista on pystynyt pitämään ryhmäkoot entisellään, kun niiden pienentämiseen käytetty valtionapu on huvennut. Myös kaupunkien omat säästöt näkyvät.

Keräsimme tiedot alakoulujen ryhmäko'oista alkavalla lukukaudella 20 kaupungista. Niiden opetusryhmissä on keskimäärin 17–22 oppilasta kaupungista riippuen. Kaupungeista yhdeksän kertoi ryhmäkokojen kasvavan.

Kehityksen suunta on kääntynyt, sillä aiemmin kunnat pystyivät varsin pitkään pienentämään opetusryhmiä valtionosuuksien turvin.

Opetusryhmien kasvu tulee nyt osittain luokkien yhdistämisestä, mutta varsinkin niin sanottujen jakotuntien leikkaamisesta. Niissä ryhmä on jaettu tiettyä tuntia varten kahteen osaan.

– Meillä on pystytty viikossa pitämään pari-kolme tuntia per luokka jaettuna kahteen ryhmään siten, että asioita opiskellaan perusteellisemmin. Nyt se vähenee kyllä, tunnustaa Lahden kaupungin perusopetuksen suunnittelu- ja kehittämispäällikkö Juha Patrakka.

Kaksi syytä selittää suunnanmuutoksen

Opetusryhmien kasvulle on kaksi syytä. Toinen niistä on opetus- ja kulttuuriministeriön ryhmäkokojen pienentämiseen maksaman korvamerkityn valtionosuuden loppuminen. Sen tilalla on maksettu tänä vuonna erityisavustusta, mutta potti on ollut pienempi ja siitä vain osa on ollut tarkoitettu opetusryhmien pienentämiseen.

Esimerkiksi Kokkolassa ryhmäkokoraha on kutistunut lähes olemattomiin (600 000 eurosta 70 000 euroon vuodessa). Leikkaukset ovat pois lähinnä opettajien palkkarahoista.

"Ryhmäkokoja on pystytty alentamaan, mutta nykytason pienentämiseen ei ole tällä hetkellä talouden puolesta mahdollisuutta." - palvelujohtaja Mika Mäkelä, Hämeenlinna

Lahdessa taasen sanotaan suoraan, että kaupungin oma säästökuuri on opetustoimelle suurempi kysymys kuin valtionavun väheneminen. Myös Tampereella ja Kokkolassa kaupungin säästöt näkyvät entistä suurempina ryhminä.

Rovaniemellä ryhmäkoot pienenevät; kaupungin mukaan muutos menee kuitenkin satunnaisen vaihtelun piikkiin. Salossa puolestaan kaupunki sai aiemmista vuosista poiketen avustusta ryhmäkokojen pienentämiseen. Edellisvuotena valtionapua ei saatu opettajien lomautusten vuoksi. Myös Hämeenlinnassa suhteellisen suuria opetusryhmiä on pystytty pienentämään muun muassa valtionavun turvin.

"Ryhmäkoko ei ole opetuksen laadun kannalta ratkaisevin asia. Ratkaisevampaa on, miten opetus käytännössä organisoidaan tuntien puitteissa." - perusopetusjohtaja Jari Jaskari, Seinäjoki

Samanaikaisopetus yleistyy monissa kaupungeissa

Ryhmäkokojen pienentäminen on ollut korkealla etenkin opettajien asialistalla. Ammattijärjestö OAJ on ajanut Suomeen muun muassa 20 oppilaan ryhmäkokokattoa.

Kyselymme perusteella yhdenkään kaupungin kaikki opetusryhmät eivät mahdu OAJ:n toivomiin raameihin. Esimerkiksi Kuopiossa opetusryhmien keskimääräinenkin koko on syyslukukauden alkaessa 22. Myös Vantaalla (suomenkielisissä kouluissa), Hämeenlinnassa, Vaasassa, Espoossa, Kotkassa ja Kajaanissa ryhmissä on keskimäärin yli 20 oppilasta.

Muutamassa kaupungeissa on myös yksittäisiä luokkia, joissa on yli 30 oppilasta. Tyypillisesti pienissä luokissa on tukea tarvitsevia oppilaita. Suurimpiin ryhmiin kuuluu vastaavasti esimerkiksi musiikkiluokkia.

Muuramen Kinkomaan koulussa koulutie alkoi tiistaina ensimmäisten joukossa. Koulun johtaja ja kuudennen luokan opettaja Teppo Lairio sanoo koulun olevan onnellisessa asemassa, kun alimmat luokka-asteet on saatu jaettua 15 oppilaan ryhmiin.

– Pienempi ryhmäkoko helpottaa opettajan arkea. Pystytään menemään yksilöt edellä, eikä ole pakko aina mennä keskiarvon mukaan. Ääripäät pystytään ottamaan huomioon ja kaikki saavat laadukastas opetusta, hän kertoo.

Vaikka kyselyyn vastanneet opetustoimen johtajat pitävät sopivia ryhmäkokoja tärkeänä asiana, kaupungeilla ei näytä olevan erityistä pyrkimystä saada opetusryhmiä pienennettyä nykyisestä ainakaan luokkia jakamalla.

"Pienemmässä opetusryhmässä opettajalla on käytännössä enemmän aikaa kohdata yksittäisen oppilaan tarpeet ja antaa myös henkilökohtaista ohjausta." - vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen, Helsinki

Sen sijaan kouluissa pyritään nyt lisäämään henkilökohtaista ohjausta käyttämällä jakotunteja ja samanaikaisopetusta, jossa yhdelle ryhmälle tuntia pitää kaksi tai useampi opettajaa. Torniossa samanaikaisopetus tulee uutuutena isoimpiin alakouluihin tänä syksynä; Kajaanissa sitä on tarkoitus lisätä huomattavasti.

Ensi vuonna opetusministeriöltä saatava raha vaikuttaa siihen, jatkuuko opetusryhmien koon kasvaminen. Tänä vuonna kunnat saivat 20 miljoonaa euroa koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja ryhmäkokojen pienentämiseen. Sitä edeltänyt, ryhmäkokorahan nimellä liikkunut avustus oli noin 60 miljoonaa euroa vuosittain. Ensi vuoden avustuksista päätetään valtion talousarvion yhteydessä.

Ylen kyselyyn vastanneista kaupungeista Kuopio, Lahti, Tampere, Seinäjoki, Pori, Kajaani, Kokkola, Oulu ja Mikkeli kertoivat opetusryhmien kasvavan keskimäärin. Lappeenrannassa, Torniossa, Vantaalla, Joensuussa, Vaasassa, Kouvolassa, Espoossa ja Kotkassa ne pysyvät samana. Rovaniemellä, Salossa ja Hämeenlinnassa ryhmät pienenevät. Helsingissä tiedot valmistuvat vasta syyskuussa.