Ysiviikolla eli tällä talvilomaillaan yhtäaikaa kymmenellä alueella. Ensi viikolla ovat vuorossa Itä- ja Pohjois-Suomen koulut.

Talviloman kunniaksi kaikilla seuduilla järjestetään normaalia enemmän tapahtumia etenkin kouluikäisille, mutta myös koko perheelle. Väli-Suomen maakuntakeskusten matkailuneuvontojen ystävällisellä avulla kokosimme vinkkilistan monipuolisista ja ennen kaikkea ilmaisista lomaohjelmista. Yllättävän monissa on eläimiä tavalla tai toisella mukana alkaen Kille -hevosesta päättyen Instagram-kuvan ottamiseen dinosauruksen selässä.

1. Vapaasti kisafiilikseen Lahden torilla

Päijät-Hämeen pääkaupungissa Lahdessa on taatusti enemmän vipinää kuin missään muualla Suomessa. Hiihdon MM-kisat ovat houkutelleet kisakatsomoihin runsaasti väkeä ympäri Suomen. Ilman pääsylippujakin Lahden kisatunnelmaan toki pääsee mukaan, sillä esimerkiksi palkintojenjaot hoidetaan Lahden torilla, jonne on aina vapaa pääsy.

Talvilomaviikon maanantaina Lahden kisoissa ei kilpailla, mutta siitä huolimatta välipäivänä - torilla tavataan! Lahden kaupunki, Lahden nuorisopalvelut sekä Lahti2017 järjestävät Medal Awards Plazalla eli Lahden torilla kello 13-15 ilmaisen Nuorten Talvistartin.

Sen ohessa torilla voi tutustua pelastuslaitoksen kalustoon ja kokeilla mölkkyä. Sehän on Päijät-Hämeestä kotoisin oleva karjalaista kyykkää helpompi heittopeli.

Talvistartissa esiintyvät lahtelaiset rap-artistit Aste ja veljekset Ideaali & Jay Who? Räppäreiden lisäksi lavalla nähdään Draamapajan teatteria, Möysän nuorisoseuran tanssia sekä Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoiden vetämää "kisahumppaa".

Keskiviikkona Lahden torilla PuusuksiTeam vie lomalaiset ajassa taaksepäin. Kello 11-14 torilla testataan ja tervataan puusuksia. Myös omia puusuksia voi tuoda tervattavaksi.

2. Aulangolta löytyy upeita maisemia ja Karhuluola

Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa voi Aulangon luonnonsuojelualueella liikkua vapaasti ja tutustua kivikarhuihin, joutseniin, huvimajoihin ja raunioihin. Aulangonvuoren 33 metrinen torni on talvisin kiinni, mutta sen juurella on vuonna 1934 rakennettu näköalatasanne, josta avautuu maisema Aulangonjärvelle päin.

Näköalatasanteen vierestä laskeutuvat kiviportaat Karhuluolalle, josta löytyy Robert Stigellin vuonna 1905 veistämä karhuperheveistos. Alueen keskellä sijaitsevat Joutsenlampi ja Metsälampi ovat 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta peräisin olevia tekolampia.

Luonnonsuojelualueelta löytyy kaksi huvimajaa: uusgoottilainen Ruusulaakson paviljonki ja tiilirakenteinen Onnentemppeli. Aulangontien varressa sijaitsee graniittilinnake, joka toimii kesäteatterina. Rauhoitettua muinaisjäännöstä edustaa Hämeenlinnan varuskunnan entinen ruutikellari, jonka kivisen suojamuurin jäänteet ovat vieläkin nähtävissä

Aulangon Ulkoilumajalla on talvilomaviikolla tarjolla maksutonta ohjattua liikuntaa. Maanantaista perjantaihin järjestetään ohjattuja lumikenkäretkiä. Aamulla kenkäilevät aikuiset ja iltapäivällä perheet. Lumikenkäily on helppoa ja aiempaa kokemusta ei tarvita. Tarvittaessa majalta saa lainaan lumikengät.

3. Dinosaurukset vielä viikon Tampereella

Pirkanmaan sydämessä Tampereella on vielä talvilomaviikon ajan nähtävänä Lastenkulttuurikeskus Rullan kaikkien aikojen suosituin näyttely Dinolandia, Lapset ja aikuiset ovat saaneet ihmetellä kohta neljä kuukautta Parasaurolophusta ja Argentinosaurusta kumppaneineen.

Dinolandia on suunnattu ensisijaisesti 5–10 –vuotiaille ja näyttelyn ovat suunnitelleet 7-9 –vuotiaat lapset ammattilaisten kanssa. Dinolandiassa tutustutaan elämyksellisesti erilaisiin dinosauruksiin ja opitaan miten niistä saadaan tietoa. Näyttelyssä yhdistyy tieteellinen ja mielikuvituksellinen näkökulma yli 65 miljoonaa vuotta sitten elettyyn aikakauteen.

Suunnitteluvaiheessa selvisi, että lapset haluavat lentää lentoliskolla ja saada siitä kuvan, ihmetellä isointa dinosaurusta ikinä ja tutkia aitoja fossiileja. Kaikkia näitä pääsee kokeilemaan Dinolandiassa.

Dinolandian viimeisellä viikolla on monelaisia työpajoja. Tiistaina vessapaperirullista askarrellaan dinosauruksia. Keskiviikosta sunnuntaihin tehdään pahvista dinosauruksia.

Keskiviikkona ja torstaina dinosauruksiin perehdytään myös tieteellisesti. Mad Science Pirkanmaan Haukkaava hammas – työpajassa voi päätellä fossiloituneiden dinosaurusten hampaista mitä saurus elinaikanaan söi. Työpajassa pääsee tekemään myös dinosauruksen hammasjäljennöksen.

4. Jyväsjärven retkiluistelurata houkuttelee

Jyväsjärven jäälle on jo vuosia tehty monipuolinen jäärata-alue, jolla voi harrastaa retkiluistelua, potkukelkkailua, lumikenkäilyä, kävelyä ja vaikka läskipyöräilyä. Kolme kilometriä pitkän radan vierellä kulkee 3,3, kilometriä pitkä jäälatu. Retkiluisteluradan leveys on kahdeksan metriä eli luistelijoille on tilaa reippaasti.

Jyväskylän talvilomaviikon huipentaa lauantaina 4.3. koko perheen ilmainen ulkoilutapahtuma Ränssin kievarissa Kuikassa. Tapahtumaan on ennakkoilmoittauduttava Ränssin kievarin nettisivulla.

Aamupäivällä Ränssin ohjelmassa on Poppi-hiihdot. Savu- ja rantasauna sekä avanto ja palju vapaassa käytössä kello 11 alkaen. Tapahtuma avataan virallisesti kello 12 ja sen jälkeen onkin tarjolla ohjelmaa joka makuun.

Lapsille löytyy napakelkka,kepparirata, liukumäki, kotieläimiä sekä mahdollisuus pilkkimiseen, lumikenkien ja Slack-line tasapainoliinojen kokeiluun. Rekiajelua on tarjolla moottorikelkan ja Kille-hevosen vetämänä. Tuukka ponin kanssa onnistuu talutusratsastus.

Säävarauksella on mahdollisuus kuumailmapallolentoon ja tavattavissa on myös näyttelijä Martta ”Ruttu” Viitamäki. Musiikkia tarjotaan karaoken muodossa pihalla ja yhteislaulujen muodossa tuvassa. Palo-, poliisi- ja ambulanssiautojen kanssa suosiosta kilpailee Risto Harvian autoharvinaisuus Mercedes Benz 300 Adenauer.

5. Vaasassa sata ilmaista liikuntatapahtumaa

Pohjanmaan ytimessä Vaasassa järjestetään Suomi 100 -juhlavuoden ja Unelmien Liikuntavuoden kunniaksi sata maksutonta, matalan kynnyksen liikuntatapahtumaa. Niistä vastaavat vaasalaiset urheilu- ja liikuntaseurat, kaupunki sekä yhdistykset ja yksityiset toimijat.

Talvilomaviikon torstaina Vasa Skyttegille-Vaasan Ampujat tarjoavat nuorille ilmaista ilma-aseammuntaa kello 17-19. Sunnuntaina on tarjolla kaksi maksutonta tapahtumaa. Vaasan Kävelyklubi johdattaa halukkaat Vaasan torilta kymmenen kilometrin kävelylenkille. Urheiluhallilla puolestaan järjestetään kello 15.30-17 koko perheen liikunnallinen Hoppis-iltapäivä.

Laskiaistiistaina Vaasan Bragen ulkomuseolla, Hietalahdessa järjestetään perinteinen Hiihtolomarieha kello 11-14. Isoäiti karstaa ja kehrää villaa päätuvassa ja luvassa on myös lumileikkejä, talviluontopolku ja rautalankatyöpaja.

6. Nippe-Norsu pulkkamäessä Ylihärmässä

Etelä-Pohjanmaalla laskiaistiistain lystikkäin tapahtuma löytyy Härmän Kuntokeskuksesta Nippe-Norsun pulkkamäkitapahtumassa lasketelllaan omilla pulkillla ja liukureilla ja ajellaan ponilla. Nippe-Norsukin viillettää kärsä viuhuen pulkalla mäkeä alas. Ylihärmässä ei kitsastella, sillä tarjolla on ilmaista hernekeittoa, makkaraa ja mehua. Palokuntakin on paikalla kalustonsa kanssa.

Lauantaina 4. maaliskuuta sukset suihkivat perinteisessä Alavus-hiihdossa. Samassa yhteydessä toteutetaan koko perheen talvirieha Alavudenjärven rannalla. Alavuden Urheilukalastajat opastavat halukkaille talvikalastuksen niksejä kello 10-15. Kirkkojärvellä on käytössä retkiluistin-, hiihto-, kävely-, sekä potkukelkkailurata. Riehan erikoisuus on potkukelkkojen kokoontumisajot Rantapuiston rannassa. Kolme näyttävintä kelkkaa palkitaan iltapäivällä.

Harrin rannassa pääsee saunomaan ja avantouimaan kello 16-21. Alavuden avantouimarit tuovat testattavaksi myös uuden lämmitettävän paljun.

7. Kokkolassa miltei joka päivälle jotain

Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa talvilomaviikko alkaa maanantaina sään niin salliessa musiikkiluistelulla Halkokarissa. Luistelijoille on luvassa mehu- ja pullatarjoilu.

Tiistaina Lohtajan nuorisotilalla kisataan pelikonsoleilla lätkää. NHL-pleikkaturnaukseen ilmoittaudutaan paikan päällä. Nuorisotila avoinna klo 15-21.

Keskiviikkona Koivuhaan kirjastossa on lautapeli-ilta klo 16-19. Samana iltana kello 18 Halkokarin nuorisotilalla järjstetään pingiturnaus. Nuorisotila on auki klo 14-20 sekä ala- että yläkoululaisille.

Torstaina Isojärven nuorisotilalla keskitytään kankaanpainantaan. 3.-6. –luokkalaiset painavat kello 14-16 ja 13-17-vuotiaat kello 16.30-20. Painatukset tehdään omiin paitoihin, kasseihin tai kankaisiin.

Talvilomaviikko huipentuu Kokkolassa lauantaina Act against racism-nuorisovaihdon konserttin nuorisokeskus Vingellä ja sunnuntaina koko perheen ulkoilupäivään Lohtajan Houraatissa. Lapsille järjestetään hiijtokisat 4-14 –vuotiaisen sarjoissa ja ulkoilupäivän kruunaa mehu-, kahvi- ja makkaratarjoilu.

8. Mopojen pörinäkinkerit Haminassa

Kymenlaaksossa lomaviikolla pärisevät mopot Haminassa ja keittiömestareiden rokka maistuu Kotkassa. MC Kujansuu järjestää perinteiset pörinäkinkerit eli talviset mopokisat Haminassa lauantaina. Bastionipihalle rakentuvalla kisaradalla tarjotaan vauhdin hurmaa niin kisailijoille kuin katsojille kello 10.30-15. Mopokisassa on viisi sarjaa: vakiot, viritetyt, naiset, triket ja vesipyssyt.

Kotkan Kumparepuistossa perehdytään lauantaina perinteisen hiihdon teknikkaan. Suomen Ladun Hiihtoniilo Helena Kempas päivittää hiihtovinkit niin lapsille kuin aikuisillekin. Kumparepuistosta löytyy myös loistavat puitteet lasten ja vanhempien pulkkamäkeen.

Kymen Keittiömestarit tuovat Kumparepuistoon Suomi 100 rokkatykin ja kaikille tarjotaan ilmaiset hernerokat. Hiihtoniilon ja Kymen Keittiömestarien Rokkakiertueen päivämääräksi valikoitui 4. maaliskuuta, koska tasan 30 vuotta sitten 4.3.1987 kuoli professori Toivo Rautavaara. Hän kehitti ja tutki merkittävästi kasvisravinnon merkitystä ravinnossamme. Vaikka päivän rokka onkin perinteistä lihaversiota, niin paikalla annetaan asiantuntevia vihjeitä, kuinka syntyy Hiihtoniilon retkieväät kasvispohjalla.

9. Lumikenkäpuisto ihastuttaa Punkaharjulla

Etelä-Savossa lumikenkäilyä arvostetaan kokonaisella puistolla. Punkaharjun lumikenkäpuistossa on kahdeksan vaikuttavaa reittivaihtoehtoa. Tarjolla on mm. maisemaan, sotahistoriaan ja aarnimetsään erikoistuneet reitit. Reitit on hyvin merkitty Lumikenkäpuisto –nauhoilla ja kartat löytyvät verkosta sekä OpenMetsä –mobiilisovelluksesta.

Suosituimmaksi reitiksi on osoittautunut 3-4,5 kilometriä pitkä Harjukierros. Suhteellisen helpon täyspitkän reitin kenkäilee kahdessa ja puolessa tunnissa. Reitti vaatii kävelijältä normaalin hyvän kunnon.

Punkaharjun luonnonsuojelualue ja vesistöjen ympäröimät harjut tarjoavat ihanteellisen maaston lumikenkäilyyn. Näköalapaikkoja on runsaasti. Valtionhotellin alue Keisarinnan huviloineen henkii tsaarinajan tunnelmaa.

Harjukierroksen voi aloittaa joko Tuunaansaaresta Punkaharjun Lomakeskuksen ja matkailukeskus Harjunportin alueelta tai reitin eteläpäästä Kruunupuiston hotellin alueelta.

10. Merenneito Riia polskii Lappeenrannassa

Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa laskiaistiistain 28.2. eksoottisin hahmo on Merenneito Riia. Hänet voi tavata keskustan uimahallin Vesipeuhupäivässä. Hyppytorniin merenneito ei kipua, mutta Lappeenrannan Uimareiden uimahyppyvalmentaja tulee halliin antamaan lomaleville uimareille vinkkejä onnistuneeseen uimahyppyyn.

Keskiviikkona 1.3. ulkoillaan Kisapuistossa koko perheen Talvitapahtumassa klo 17.30−19.45. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Kolmatta kertaa järjestettävässä tapahtumassa voi osallistua muun muassa Veiterän luistelutemppurataan tekojäällä, rusettiluisteluun liigahallissa sekä Lappeen Riennon hiihtokouluun hiihtoladulla. Talvitapahtuman eläimellistä antia edustaa tapaaminen Husky-koirien kanssa.

Perjantaina Lappeenrannan kaikkiin museoihin pääsee ilmaiseksi. Ohjelmallinen lomaviikko päättyy sunnuntaina koko perheen Jäärieha Satamatorilla ja Lasten liikuntamaahan Joutsenohallissa.

Oscarit oli maanantaiaamuna maailman suosituin hashtag, eikä pelkästään voittajien kommentoinnin vuoksi.

Eniten hämmennystä herätti gaalan tähtihetkeksi tarkoitettu parhaan elokuvan julistaminen. Hetki jäikin Oscar-historiaan, kun Faye Dunaway ja Warren Betty julisivat vahingossa väärän voittajan.

Dunaway ja Betty olivat Bonnie ja Clyde -elokuvan päätähdet. "Bonnien ja Clyden loppu on nyt vasta toiseksi suurin sokki, johon Dunaway ja Betty liittyvät", twiittasi eräs katsoja.

Moni uutispalvelu ehti julistaa La La Landin voittajaksi omilla sosiaalisen median tileillään. "Taas [uutiskanava] CNN kertoo valeuutisia, irvaili moni.

Palkinnon jakajana toiminut Beatty, oli saanut käsiinsä väärän kuoren, jossa ilmoitettiin Emma Stonen La La Land -elokuvasta saamasta naispääosavoitosta.

"Minä vaihdoin kuoren", sanoo La La Land -elokuvan päätähti Ryan Gosling tämän kuvan kuvatekstissä.

Moni pohti, miten kuoren vaihtuminen kesken show'n tärkeintä kohtaa oli mahdollista.

Tältä tuntuu nyt kuoresta vastuussa olleesta kaverista, epäillään tässä twiitissä.

Kirjekuoresta olisi voinut ilmaantua vielä joku muukin suosikkielokuva.

Suomessa moni vertasi La La Landin tekijöiden kohtaloa Iivo Niskasen ja Sami Jauhojärven sunnuntaiseen tappioon Lahden MM-hiihtojen sprinttiviestissä.

Lahden Radio- ja tv-museo avataan tänään maanantaina monen vuoden tauon jälkeen kello 14. Museon uusissa näyttelyissä esitellään menneiden aikojen radio- ja tv-historiaa nykyajan tavalla tarjoiltuna.

Paikalla avajaisissa avajaisnauhaa leikkaamassa ovat Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

Museo on ollut suljettuna syksystä 2014 suljettuna remontin ja sisäilmaongelmien vuoksi. Yleisölle museo on avoinna jälleen huomenna tiistaina 28. helmikuuta.

Ainutlaatuinen ja kansainvälisesti merkityksellinen Yle Arkiston äänite luovutetaan Radio- ja tv-museolle Lahdessa. Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen lahjoittaa tänään Lahden Radio- ja tv-museolle historiallisen äänitteen.

Arkistonauhalla on osa valtakunnankansleri Adolf Hitlerin ja marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin välistä salaista keskustelua 4. kesäkuuta 1942. Kyseessä on vapaamuotoinen keskustelu, jonka nauhoittamisesta ei keskusteltu ennakkoon.

Hitlerin ja Mannerheimin keskustelun nauhoitus jouduttiin lopettamaan, kun saksalainen upseeri huomasi tapahtuneen. Nauha jäi silti suomalaisten käsiin, ja se suljettiin sinetöityyn pahvikoteloon.

Erikoista tästä tekee se, että Hitlerin yksityisten keskustelujen äänittäminen oli ankarasti kielletty. Seitsemäntoista minuutin pituinen jakso dokumentoi Hitlerin ei-julkista puhe- ja keskustelutyyliä.

Mannerheimin syntymäpäivillä

Hitler-äänite tehtiin marsalkan 75-vuotispäivänä juhlajunassa Mannerheimin salonkivaunussa. Hitler piti lyhyen onnittelupuheen ja luovutti marsalkalle korkean saksalaisen kunniamerkin. Puheen äänityksestä vastasi tuolloin Ylen teknikko Thor Damen, joka heitti juhlavaunun hattuhyllylle mikrofonin, jolla miesten keskustelu tallennettiin salaa.

Äänitteessä on myös Hitlerin ja Mannerheimin saksankielistä keskustelua kahvipöydän äärellä. Äänitteen alussa Mannerheim sanoo, että suomalaiset eivät voineet tietää, miten hyvin Neuvostoliitto oli talvisotaan varustautunut.

Salaisen äänitteen lopussa kuullaan puolestaan Hitlerin yksinpuhelua. Siinä Hitler sanoo muun muassa, että venäläisten panssarivoima tuli hänellekin yllätyksenä.

Hitler selostaa nauhalla myös sotilaallisia vastoinkäymisiään ja idän sotaretken taustaa. Samalla Hitler ylistää äänitteessä suomalaisia, arvostelee italialaisia ja kertoo olevansa luonnonystävä ja taiteilijaluonne.

Yle sai ääninauhan vuonna 1957 sensuuripäällikkö Kustaa Vilkunalta.

Helsingin yliopiston tutkija, biologi Heikki Setälä kertoo, että nisäkkäät ja variseläimet lähtevät Lahden urheilukeskuksen alueelta pois, kun liikenne MM-kisojen vuoksi lisääntyy.

– Ne päättävät häipyä syrjemmälle ja sitten kun kisat ovat ohi ne pikkuhiljaa valuvat lähemmäksi keskustaa. Arvioin, että ne palaavat takaisin viikon päästä keskiviikkona, Setälä kertoo.

Eläimiä kisa-alueella on silti nähty. Vuonna 1991 kansansuosioon noussut Se on siinä -ohjelman "Jäniskevennys" näyttää, kun jänis juoksee urheilukeskuksen J-mutkassa.

Setälä kertoo, että eläinten näkeminen kisa-alueella on silti poikkeuksellista. Kisat pidetään Salpausselällä, joka on monimuotoinen elinympäristö. Siellä esiintyy monia metsäeläimiä, joista rusakko ja metsäjänis ovat kaikkein yleisimpiä.

– Ei se kovin harvinaista ole, mutta aina se sykähdyttää, kun metsäjäniksen näkee. Metsäjänis on arempi kuin rusakko. Kun viikko tätä hulabaloota vietetään, niin kyllä metsäjänikset siirtyvät vähän syrjemmäksi., Setälä painottaa.

Pakoon ilveksiä

Metsäkauris on arka eläin, joka siirtyy kisa-alueelta pois, erityisesti paetakseen ilveksiä.

– Väittäisin, että metsäkauriit ovat siiityneet kisa-alueelta länteen päin Tapanilan hiihtoalueelle.

Setälän mukaan myös kettu ymmärtää mennä sivuun kisa-alueelta.

– En silti näe yllätyksenä, että ketun näkee kisa-alueella. Meidän nisäkkäät ovat oravaa lukuun ottamatta yöaktiivisia ja Salpausselän hiihtoaluekin on yöllä varsin hiljainen, kun sieltä valot sammutetaan. Ne karttavat aluetta latujen kunnossapidon ja yöllisen aktiviteetin vuoksi.

Vähemmän roskaa

Lahden MM-kisat ovat Setälän mukaan aikaisempia kisoja ympäristöystävällisemmät, joten roskattu ruoka ei eläimiä houkuttele.

– Väitän, että edellisissä kisoissa saanti oli parempi, mitä makkaroihin, perunoihin tai muikkuihin tulee. Roskaaminen on minimaalista ja ihmisille on mukava nähdä, kun ympäristöä ei rasiteta.

Rap-artisti Cheekistä eli Jare Tiihosesta kuvataan elokuvaa maaliskuusta alkaen Lahdessa. Kaupunki on näkyvästi esillä lahtelaislähtöisestä räppäristä kertovassa elokuvassa.

– Meidän pitää uskaltaa olla ylpeitä rap-kulttuurista ja kuvasta urbaanin musiikin kaupunkina, sanoo Lahti Region Oy:n toimitusjohtaja Raija Forsman.

Elokuvassa hyödynnetään Forsmanin mukaan paikallisia palveluita.

– Tuotanto on iso ja se tehdään hyvin. Tämä on uudenlaista markkinointia Lahdelle, kun Lahti on jälleen esillä valtakunnallisesti. Tämä tuo nimenomaan nuorille kohdennettua viestiä esille.

Forsmanin mukaan myös itse tähti on mukana elokuvan suunnittelussa ja tuotannossa.

Avustajan paikat haussa jo nyt

Helsinki Filmin tuottamaa elokuvaa ovat mukana tekemässä myös lahtelaistoimijat, kuten Lahden kaupunki, Lahti Region sekä Lahden Seudun Kehitys Ladec.

Tuotantoyhtiö hakee parhaillaan elokuvaan paikallisia ammattilaisia tekniikkaan ja taiteelliselle puolelle. Tavoitteena onkin lisätä Lahden seudun vetovoimaa myös elokuvien- ja tv-tuotantojen paikkana ja rakentaa toimintamalli, jota voitaisiin hyödyntää elokuvatuotannossa myös tulevaisuudessa.

Lisäksi tuotantoyhtiö hakee paraikaa avustajia elokuvaan. Avustajia haetaan lähtökohtaisesti Lahden seudulta ja haku on jo käynnissä. Forsmanin mukaan kuvaukset jatkuvat pitkälti syksyyn, ja joissakin kohtauksissa avustajia tarvitaan suuret määrät.

Avustajaksi voi pyrkiä Facebookissa.

Elokuvaa esitetään elokuvateattereissa ensi vuonna.

Muotoiluinstituutin opiskelijat ovat menettäneet luottamuksensa Lahden ammattikorkeakoulun johtoon. Muotoiluinstituutti kertoi viime viikolla, ettei korumuotoiluun sekä muoti- ja vaatesuunnitteluun oteta enää uusia oppilaita.

Muotoiluinstituutin opiskelijayhdistys MIO ry:n mukaan lakkautuspäätös on tehty opiskelijoita, opettajia ja alan yrityksiä kuulematta. Opiskelijayhdistys on pettynyt siihen, kuinka joulukuisen mielenosoituksen jälkeen annetut lupaukset on petetty.

– Syksyn huono ilmapiiri kulminoitui mielenosoitukseen. Silloin meille luvattiin, että koulun tulevaisuudesta huolehditaan ja asioita valmistellaan avoimesti, näin ei käynytkään, sanoo MIO ry:n puheenjohtaja Janne Kalliola.

Opiskelijayhdistyksen mukaan ammattikorkeakoulun johto salailee päätöksentekoaan. MIO ry näkee, ettei valtakunnallisesti merkittävien koulutusohjelmien lakkautuksesta ei edes voi päättää koulun sisällä.

– Tällaiset koko Suomen kulttuurialaa ja -historiaa koskettavat vakavat päätökset on tehtävä valtakunnallisella tasolla eikä yhtiön sisäisesti. Tällä hetkellä johtaminen näyttäytyy epäammattimaisena ja henkilökunnan osaamista ei olla haluttu hyödyntää, todetaan MIO ry:n kannanotossa.

LAMKO vaatii takeita laadusta

Hiihtolomaviikolla Muotoiluinstituutissa on hiljaisempaa, kun opiskelijat ovat projektitöissään. Kalliolan mukaan opiskelijat harkitsevat jonkunlaisen tempauksen järjestämistä ensi viikolla.

– Aika lailla luotto johtoon on mennyt. Ilmapiirikin on taas huonompi, valittelee Kalliola.

Opiskelijayhdistys kyseenalaistaa lakkautukset myös siksi, etteivät ne tuo juurikaan säästöjä, koska tutkintojen määrä ei vähene.

Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAMKO puolestaan vaatii omassa kannanotossaan, että lakkautettavien koulutusalojen opiskelijoille taataan laadukas opetus koulutuksen loppuun asti.

LAMKO ihmettelee myös, miksei opiskelijoita ole kuultu koulutusohjelmien muutosprosessin yhteydessä.

Aino ja Reino keikistelevät Suomi-aiheisissa asusteissaan Lahden Rautatienkadulla. Sisarukset ovat taatusti Lahden MM-kisojen kuvatuin koiraparivaljakko.

Melkein 4-vuotiaat englanninbulldoggit ovat omistajansa, Sari Väisäsen, silmäterä, mutta myös mannekiinit Väisäsen ompelimoliikkeen näyteikkunassa.

Ihmiset pysähtelevät ihmettelemään ikkunan ulkopuolelle ja ottavat kuvia. Aino ja Reino tuijottelevat takaisin.

– Kisojen ajaksi rakennettiin niille aitaus, ja ne saavat olla siinä niin kauan, kun intoa riittää. Ne istuisivat tuossa vaikka maailman tappiin asti. Ihmiset nauravat, vilkuttelevat ja ottavat kuvia. Ja koirat nauttivat siitä yli kaiken.

Sisarukset toimivat myös sisäänheittäjinä

Muutama ohikulkija pistäytyy ompelimoliike TikkiPajaan sisälle asti, ja kurkkaapa ovesta sisään muutama koirakin.

– Ihanasti laitettu, toisella on kaunis mekkokin. Tultiin ihan koiria katsomaan, kommentoi liikkeeseen sisälle astuva nainen.

– Tulee hyvä fiilis, kun kisaturistit tykkäävät. Ensin kävellään ohi, ja sitten pakitetaan takaisin, että mitä ihmettä: tuolla on oikeat koirat ikkunassa! naurahtaa Väisänen.

Väisänen kertoo, että koirakaverit ovat myös vauhdittaneet kauppaa.

– Jotta saa ihmisten huomion omaan ikkunaan, niin pitää keksiä jotain erikoista, että erottuu porukasta. Tämä on todellakin stopannut ihmisiä ikkunan äärelle. Jos koirat ei olisi tuossa, niin moni kauppa olisi jäänyt tekemättä.

Ovi aukeaa taas, ja kameraa pitelevä nainen kertoo tulleensa sisään, koska ulkoa sai huonoja kuvia.

– En tiedä, onko täällä montaa urheilijaa, joita olisi kuvattu niin paljon kuin näitä kahta, miettii Väisänen.

Koirakaverit sanelevat työehdot

Väisänen on saanut mannekiineistaan pelkästään hyvää palautetta ja ideaa on kiitelty. Koirat ovat kuitenkin Väisäselle kaikki kaikessa, ja siksipä työehdot ovat Ainon ja Reinon sanelemat.

– Ne ottavat tuossa päikkäreitä, ja kuorsaus kuuluu ulos asti, kun ne tuossa röhnöttävät. Ihan ehdottomasti mennään koirien ehdoilla. Tiedän, millaisia ne ovat luonteeltaan, niin todennäköisesti ne istuvat siinä vielä hyvinkin pitkään. Aino ja Reino ovat usein töissä minulla mukana, ettei tarvitse olla pitkiä päiviä yksin kotona.

– Jos vaikuttaa siltä, että niillä on vähääkään huono olla tuossa, niin ne lähtevät saman tien kotiin nauttimaan rauhasta. Nyt näyttää siltä, että ne ovat vaan onnessaan.

Trump lupaili rahaa armeijalle

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on puhunut ensimmäistä kertaa maan kongressille. Hän lupaili lisää työpaikkoja, verohelpotukisa keskiluokalle, terveydenhuoltojärjestelmän uudistuksen ja lisää rahaa armeijalle.

Lahden MM-laduilla jälleen suomalaisia mitaliodotuksia

Mitalitoiveet oliva kovat Lahdessa tiistain naisten perinteisen kympillä, tänään eivät odotukset ainakaan vähene. Miesten 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailu on Iivo Niskasen ja Matti Heikkisen päämatka, jolla kumpikin taistelee tiukasti jopa maailmanmestaruudesta. Yhdistetyssä suomalaistoiveita nostattavat mitalitoivot Ilkka Herola ja Eero Hirvonen. Kisapäivä alkaa yhdistetyn mäkiosuudella klo 11.55, miesten 15 kilometrin huippujännittävä hiihtokilpailu starttaa klo 13.40. Kisoja seurataan suorana Yle TV2:ssa, Yle Puheessa ja Yle Areenassa.

Maksatko sinä sadevesimaksua?

Ylen selvityksen mukaan hulevesimaksu on käytössä jo 17 kunnassa, muun muassa Turussa ja Oulussa. Maksun käyttöönottoa pohditaan puolestaan yli 50 kunnassa. Katso oman kuntasi tilanne jutustamme. Hulevesillä tarkoitetaan sade- ja sulamisvesiä.

Samaa sukupuolta olevat parit saavat oikeuden avioliittoon

Sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan tänään. Julkaisemme päivän aikana teemaan liittyviä uutisia, kerromme mm. missä muualla maailmassa samaa sukupuolta olevien avioliitot ovat sallittuja. Entä mitä ajattelevat heinäkuussa avioon astuvat Amanda ja Emilia historiallisesta hetkestä?

Pohjoismaiden suurin akku Järvenpäähän

Fortum alkaa testata sähkön varastointia akkuhankkeessa, joka etsii ratkaisua energiamarkkinan suureen pullonkaulaan. Akkuvarastointi toisi sähköntuotantoon joustavuutta, joka mahdollistaa uusiutuvien energianlähteiden käytön kasvun Suomessakin.

Malesiassa kaksi Kim Jong-namin murhasta syytettyä naista oikeudessa

Malesia aikoo nostaa murhasyytteet indonesialaista ja vietnamilaista naista vastaan keskiviikkona. Heidän epäillään osallistuneen Pohjois-Korean johtajan velipuolen Kim Jong-namin myrkytykseen. Jos naiset todetaan syyllisiksi murhaan, heidät voidaan tuomita kuolemanrangaistukseen.

Norjassa oikeus päättää Breivikin epäinhimillisestä kohtelusta

Norjan valtio on valittanut tuomioistuimen viimekeväisestä päätöksestä, jonka mukaan Anders Behring Breivikin pitäminen eristysvankeudessa rikkoo hänen oikeuksiaan. Tuomioistuin päättää tänään kannastaan valtion tekemään valitukseen.

Nyt voit seurata paikkakuntasi säätä kätevästi Yle Uutisvahdissa. Lataa maksutta puhelimeesi tästä: http://yle.fi/uutisvahti

Vaatesuunnittelun opetus ei lopukaan kokonaan Muotoiluinstituutissa. Lahden ammattikorkeakoulu aikoo sisällyttää sen jatkossa osaksi isompaa opintokokonaisuutta.

Niin sanottu puettava osaamista on jatkossa tarjolla osana teollisen ja brändimuotoilun kokonaisuutta, lupaa Muotoiluinstituutti.

Korumuotoilun sekä muoti- ja vaatesuunnittelun omat opetusohjelmat loppuvat Muotoiluinstituutissa, eikä niihin voi enää pyrkiä tämän kevään haussa.

Opiskelija voi oman osaamisen ja mieltymysten mukaan valita opintosuunnitelmaansa vaatetollisuutta esimerkiksi harjoitteluiden ja opinnäytetyön kautta, sanoo yksikön johtaja Essi Pullinen.

– En osaa määrittää, kuinka paljon sitä voi opintosuunnitelmaan valita, koska suunnittelu on kesken. Opiskelijan valinnanvapaus kasvaa. Myös korumuotoilua tulee hieman osaksi tätä puettavan osaamisen -alaa. Monia tahoja on kuunneltu, sanoo Pullinen.

Muotoiluinstituutin opiskelijayhdistys MIO:n puheenjohtaja Janne Kalliola ei usko, että puettava osaaminen korvaa vaatetus- ja muotialaa.

– Vaikea sanoa, koska laajuutta ei ole kuvailtu. Osa teollisen muotoilun opiskelijoista on tehnyt jo tällaista. En usko, että tämä korvaa lakkautettavia aloja.

Muotoiluinstituutin tutkinnoista tuleva rahoitusosuus on pienentynyt kolmanneksella tälle vuodelle ja LAMK haluaa luopua sirpaleisesta, kymmenen pääaineen mallista ja luoda laajempia kokonaisuuksia.

Lakkautukset huolettavat

Keskiviikkona Suomen Kultaseppien Liitto ilmaisi huolensa korumuotoilun koulutusohjelman lakkauttamisesta. Liiton mukaan ammattikorkeakoulu ei ole pyytänyt liitolta ammattikunnan lausuntoa, vaikka koulutusohjelman lakkauttaminen on kova isku koko alalle Suomessa.

Eilen tiistaina opiskelijayhdistys Mio syytti Lahden ammattikorkeakoulun johtoa salailusta ja epäammattimaisuudesta.

LAMK:n hallitus hyväksyi eilen ylimääräisessä kokouksessaan kaavaillut muutokset. Yksikön johtaja Essi Pullinen uskoo, että muutokset on nyt lyöty lukkoon.

Trumpin vaalikampanjan väitetyt Venäjä-kytkökset tutkintaan

Yhdysvalloissa edustajainhuoneen komitea on päättänyt aloittaa tutkinnan siitä, oliko Donald Trumpin vaalikampanjalla yhteyksiä tai tietovuotoja Venäjän suuntaan. Komitean mukaan tutkimus pyrkii etsimään vastauksen muun muassa siihen, oliko Venäjän toiminnalla yhteyksiä yksittäisten Trumpin kampanjaan liittyvien henkilöiden tai jonkun muun yhdysvaltalaisen avainhenkilön kanssa.

Legendaarinen Siiri Rantanen kertoo menestyksensä salaisuuden

92-vuotias olympiavoittaja Siiri "Äitee" Rantanen tekee paluun hiihtoladulle torstaina iltapäivällä Lahden MM-kisojen kunniakierroksella. Rantanen ei itse kisoja jännitä, vaan suhtautuu hiihtoon vankalla itsevarmuudella. Rantanen paljastaa verkkojutussamme menestyksensä salaisuuden.

Lahdessa odotettu naisten viesti

Lahden MM-hiihtojen jännittäminen ei suinkaan päättynyt Iivo Niskasen keskiviikon kultajuhlaan, sillä tänään on vuorossa naisten viesti. Edellisen kerran maailmanmestaruutta viestissä vuonna 2009 juhlineet suomalaisnaiset lähtevät nyt Krista Pärmäkosken johdolla mitalijahtiin. Jännitysnäytelmä alkaa kello 15.00 ja sitä voi seurata suorana Yle TV2:ssa, Yle Puheessa ja Yle Areenssa. Lahden MM-hiihtojen torstain huipentaa mäkihypyn suurmäen kilpailu, joka hypätään klo 18.30 alkaen.

Työttömien haastattelut – todellista apua vai simputtamista?

Työttömät velvoitettiin vuoden alussa karenssin uhalla pakolliseen haastatteluun TE-toimistossa, jotta heille voidaan tehdä ajantasainen työllistymissuunnitelma. Haastatteluja on tehty kiihtyvään tahtiin, mutta silti helmikuun loppuun mennessä suunnitelma oli vasta 40 prosentilla työttömistä. Työvoimaviranomaiset uskovat, että haastattelujen teho näkyy jo ja työttömien määrä vähenee. Työttömät itse suhtautuvat haastatteluihin ristiriitaisesti.

Eutanasiaa eduskunnassa

Kansanedustajat keskustelevat ensi kertaa kansalaisaloitteesta, jonka allekirjoittajat toivovat Suomen ottavan käyttöön eutanasian eli armokuoleman eli kuolinavun. Kansalaisaloite keräsi yli 60 000 allekirjoitusta. Kansalaisaloitteen alullepanijat korostavat, että Suomessa on vuosittain joitakin satoja potilaita, joiden viime vaiheiden tuskia ei pystytä nykylääketieteelläkään lievittämään.

Nyt voit seurata paikkakuntasi säätä kätevästi Yle Uutisvahdissa. Lataa maksutta puhelimeesi tästä: http://yle.fi/uutisvahti

Iivo Niskasen eilen keskiviikkona Lahdessa hiihtämä maailmanmestaruus hullaannutti useamman sanomalehden vaihtamaan nimeään päiväksi.

Kuopiossa nykyään asuva Niskanen sekoitti alueen valtalehden Savon Sanomien toimituksen, ja lehti ilmestyi tänään torstaina nimellä "Iivon Sanomat". Lehti käytti etusivun lisäksi viisi ensimmäistä sivua Niskasen maailmanmestaruudesta kertomiseen.

Lahden alueen valtalehti Etelä-Suomen Sanomat hehkutti 25-vuotiaan maastohiihtäjän maailmanmestaruutta muuttamalla lehden etusivun lyhenteeksi "Jess!" normaalin ESS sijaan. Etusivun kuvan lisäksi maailmanmestaruutta käsiteltiin lehden neljä ensimmäistä sivua.

Iltalehti puolestaan muutti printtilehden nimeksi "Kultalehti". Kuuden urheilusivun lisäksi Niskasen voittoa pyöriteltiin kahden aukeaman voimin.

Ilta-Sanomat ei lähtenyt kilpailijansa tavoin vaihtamaan nimeä, mutta omisti Niskaselle yhden aukeaman ja seitsemän sivua urheilusivuilta.

Pohjoismaisten talvilajien MM-kilpailut jatkuvat tänään Lahdessa. Vuorossa ovat naisten 4x5 kilometrin viestikilpailu ja miesten suuren mäen mäkihyppy.

Puusukset alkavat olla niin vanha keksintö, että niiden suosio nostaa jälleen päätään. Retrosuksilla sekä hiihdetään että sisustetaan kotia.

Lahden torilla PuusuksiTeamina tunnettu kymenlaaksolainen hiihtoporukka esitteli suksikokoelmaansa MM-hiihtojen kisavieraille, ja kaupunkilaistenkin sukset tervattiin tarvittaessa.

Karhua, Lampista, Sisu-Ski:tä, Ylöstä – ja viininpunaiset Järviset ovat jopa kisojen kansainvälisten vieraiden mielessä.

– Ihmiset haluavat muistaa sen ajan, kun itsellään oli tuollaiset. Ja tervan tuoksu herätti muistoja. 1950–60 -luvut olivat myös sitä aikaa, kun Suomi hiihdettiin maailman kartalle, sanoo Antero Pöyhönen PuusuksiTeamista.

Pöyhösen mukaan ulkomaalaisetkin tulivat sanomaan, että Järvinen on hyvä suksi.

– Niitähän meni Kanadaan, Venäjälle, Keski-Eurooppaan, ja myynti oli ammattimaista. Oli menestystä, ja menestyksestä otettiin lehtikuvia ja ne televisioitiin, niin merkki tuli tutuksi. Puusuksea parhaimmillaan!

Seinälle tai umpihankeen

Muutama yrittäjä tekee Pöyhösen mukaan uusia puusuksia mittatilaustyönä esimerkiksi eränkävijöille. Hinnat pyörivät muutamissa sadoissa euroissa.

Netissä puusuksia myydään muutamilla kympeillä ja kirpputoreilla saattaa käydä vielä parempi tuuri.

– Kyllä yleensä kannattaa kainaloon ottaa. Eihän noita vanhoja Järvisiä, Lampisia tai Harjuja enää missään tehdä. Ne ovat katoavaa kansan varaa.

Pöyhönen sanoo, ettei sivakoiden arvo ainakaan laske tulevaisuudessa.

– Kun katselee netistä, niin niistä on tehty kaikenlaisia käyttö- ja koriste-esineitä. Hyllyjä, ja vaikka mitä.

"Ei ne oikeastaan luista mihinkään"

Lahden torilla parveili keskiviikkona kisavieraita tervapadan ympärillä, ja muutama kaupunkilainen oli tuonut omatkin sivakat tervaukseen.

– Ne olivat jopa jokapäiväisessä käytössä. Ne tervattiin siksi, että niillä pääsee sitten järven jäällä liikkumaan.

Eräilijät käyttävät siis puusuksia edelleen. Ne ovat leveämmät ja pidemmät kuin niin sanotut nykysukset, ja kantavat siksi umpihangessa paremmin.

– Käyttökelpoisia vehkeitä, kunhan ei ole kiire mihinkään, naurahtaa Pöyhönen.

Pöyhösen mukaan sukset eivät kuitenkaan luista mihinkään.

– Jaloilla pitää tehdä enemmän töitä ja laskuissa samaten. Suksilla kun lasketaan pitkät sivut, niin näillä saa ruveta työntämään. Joskus alamäkeenkin joutuu menemään oikein vuorotahtiin.

Hiihtomuseo on lisännyt hiihtolajien Hall of Fame -kunniagalleriaansa tänään torstaina seitsemän hiihtolegendaa Lahdessa.

Galleria kunnioittaa ja tuo esille kansainvälisen hiihtouran tehneitä edesmenneitä sekä pääsääntöisesti viisi vuotta aiemmin uransa päättäneitä urheilijoita tai lajia kehittäneitä henkilöitä. Galleriaan pääsivät muun muassa Marja-Liisa Kirvesniemi, Juha Mieto sekä tänään Lahden MM-kisoissa kunniakierroksen hiihtävä Siiri "Äitee" Rantanen.

Yksi seitsemästä nimetystä on kolminkertainen olympiavoittaja Marja-Liisa Kirvesniemi. Kirvesniemi kertoo olevansa otettu raadin kunnianosoituksesta.

– Arvokas, juhlava juttu. Eihän sitä uraa tehdessä tai lopettaessa vuonna 1994 voinut tietää, että minkälaisia kunnianosoituksia tulee jälkikäteen. Otan kiitollisuudella ja arvostuksella vastaan.

Juha Mieto kertoo, että hänestä tuntuu hyvälle.

– Siellä on jo vanhastaan kovia mestareita ja onhan se jälkipolvillekin todiste, että jotakin on tullut tehtyä, sanoo olympiavoittaja Juha Mieto.

Legendat muistuttavat: tukena myös vastamäessä

Molemmat hiihtokonkarit ovat parhaillaan Lahdessa seuraamassa MM-hiihtoja. Kirvesniemi kertoo, että ennen kisoja nousee edelleen "kilpaurheilijan tunne".

– Tänne tullessa tuli se tunne, että mitähän ne urheilijat tällä hetkellä tekevät. Ei tee mieli hiihtämään lappu rinnassa, mutta minusta on kiva seurata livenä toimintaa. Kyllähän se on äärettömän kovaa taistelua noista mitaleista nyt, ja silloin minunkin aikanani.

Sekä Kirvesniemi että Mieto iloitsevat Iivo Niskasen eilisestä kultamitalista. Molemmat toivovat, että suomalainen hiihtokansa olisi urheilijoiden tukena myös silloin, kun urheilijalla ei ole paras mahdollinen päivä.

– Siellä täytyy onnistua kaikki huoltojoukoissa ja urheilijalla täytyy olla hyvä päivä, suht hyvä päivä ei riitä. Minullakin tuli epäonnistumisia ja sellaisista opin. Enhän mie onnistumisista ole ikinä oppinut mitään, toteaa Kirvesniemi.

Suomalaismenestys nostattaa tunnelmaa – ja samalla näyttää epäilijöille, mistä suomalaiset on tehty.

– Jos joku on toivonut hiihtourheilulle niin sanottua paskaa, niin nyt se on sysätty syrjähän ja häpeähän, jos tällaista raadollista sanontaa käyttää, summaa Mieto.

Tänään kunniagalleriaan lisättiin seuraavat henkilöt:

Hasu Heikki, yhdistetyn hiihtäjä, 21.3.1926-

Kankkonen Veikko, mäkihyppääjä, 5.1.1940-

Kirvesniemi Marja-Liisa, hiihtäjä, 10.9.1955-

Lonkila Paavo, hiihtäjä, 11.1.1923-

Mieto Juha, hiihtäjä, 20.11.1949-

Rantanen Siiri, hiihtäjä, 14.12.1924-

Wideman-Lehtonen Lydia, hiihtäjä, 17.5.1920-

Aiemmin helmikuussa julkaistiin kunniagallerian 15 edesmenneen hiihtolegendan nimet. Näissä valinnoissa merkitsivät erityisesti urheilijan menestys olympialaisissa tai MM-kisoissa sekä urheilijan merkitys lajille.

Olympiavoittaja Siiri ”Äitee” Rantanen pääsi Lahden hiihdon MM-kisoissa valtiolliseen seuraan. Presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio ottivat yhteiskuvan Rantasen kanssa.

Niinistö ja Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kannustivat rinta rinnan urheilijasuosikkejaan.

Suomelle pyyntöjä valvoa palautuslentoja

Suomi on saanut muilta EU-mailta avunpyyntöjä hylätyn turvapaikkahakemuksen saaneiden palautuslentojen valvontaan. Vuoden alussa voimaan tullut asetus teki valvonnan pakolliseksi ns. Frontex-palautuslennoilla. Maastapoistamisen valvojat ovat Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston työntekijöitä, ja he seuraavat esimerkiksi sitä, ettei poliisi käytä voimakeinoja, jotka olisivat vaarallisia. Heidän työstään voit lukea tästä jutustamme. Suomi ei ole pienten resurssiensa vuoksi tarjonnut valvonta-apua muille EU-maille.

Suomi pyrkii päättämään  kahdeksan vuoden kirouksensa Iivo Niskasen johdolla

Lahden MM-hiihdoissa on juhlittu mitalia nyt kahtena perättäisenä päivänä, ja mitalijuhlat ovat lähellä tänäänkin. Suomen miehet eivät ole saavuttaneet mitalia 4 x 10 kilometrin viestistä kahdeksaan vuoteen, mutta nyt mahdollisuudet ovat jopa kultamitaliin. Maailmanmestaruutta tiistaina juhlineen Iivo Niskasen tähdittämän Suomen otteita voi jännittää Yle TV2:ssa, Yle Puheessa ja Yle Areenassa klo 13.25 alkaen. Miesten viestihiihdon lisäksi Lahdessa jännitetään klo 15.55 alkaen yhdistetyn parisprinttiä, jossa Ilkka Herola ja Eero Hirvonen hakevat kisojen ensimmäistä yhdistetyn mitalia.

Lakko saattaaa ruuhkauttaa Helsinki-Vantaan

Ilmailualan unioni IAU ryhtyy työnseisaukseen iltapäivällä ellei kello 11 alkavissa neuvotteluissa päästä sopuun. Lakko aiheuttaisi Palvelualojen työnantajien Paltan mukaan kentällä ruuhkaa ja viivästyksiä. Työtaistelu kohdistuu Airpron hoitamiin matkustajapalveluihin, turvatarkastuksiin ja matkatavaroiden käsittelyyn. IAU:n mukaan Airpro ei takaa työntekijöille samantasoisia työehtoja muut alan yritykset.

Trump puolustaa oikeusministeriään

Keskustelu presidentti Donald Trumpin hallinnon mahdollisista Venäjä-kytköksistä jatkuu. Oikeusministeri Jeff Sessions jääväsi yön aikana itsensä Trumpin presidentinvaalikampanjan ja Venäjän suhteita tutkivan komission johdosta. Trump sanoi pitävänsä Sessionsin ympärillä vellovaa Venäjä-kohua ajojahtina.

Kenestä vuoden Talousguru?

Lukiolaisten taloustietokilpailun finaalissa ratkaistaan, kenestä tulee vuoden Talousguru 2017. Tuhannesta lukiolaisesta on selvinnyt finaalin neljätoista kilpailijaa, joista voittaja valitaan suullisen väittelyn perusteella. Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla järjestettävä väittely on nähtävissä suorana Ylen nettisivuilla klo 10 alkaen.

Millä rahalla pääsee Suomen suurimpaan valtuustoon?

Kuntavaaliehdokkaat kiertevät toreja ja pulkkamäkiä jo ahkerasti. Moni ehdokas pohtii, kuinka paljon rahaa kampanjoitiin kannattaa laittaa rahaa. Viime kuntavaaleissa helsinkiläisehdokkaat käyttivät kampanjointiin keskimäärin 5 500 euroa. Se on selvästi enemmän kuin muualla maassa. Silti Suomen suurimmankin kaupungin valtuustoon voi päästä aivan kengännauhabudjetilla. Asiaa auttaa, jos kasvot ovat julkisuudesta tutut ja ystäväpiirissä on esimerkiksi avulias valokuvaaja tai graafikko. Pitkällä aikavälillä kuntavaalikampanjoiden budjetit ovat kasvaneet. Politiikan erikoistutkijan Erkka Railon mukaan jo valmiiksi suuret vaalibudjetit ovat kasvaneet entisestään ja pienet budjetit ovat pysyneet pieninä.

Perjantain ja koko viikonlopun säätiedot löydät Ylen Sää-sivuilta.

Riemu on melkoinen, kun 130 hengen seurue ryntää kokeilemaan muun muassa mäenlaskua, hiihtoa, curlingia, lumikenkäilyä ja pilkkimistä.

Kyse ei kuitenkaan ole mistä tahansa rymyjengistä, vaan talviriehavieraat ovat Suomessa työskenteleviä diplomaatteja, jotka ovat perheineen tulleet Lahden kaupungin ja Ulkoministeriön vieraina Lahteen, Mukkulan kartanoon.

– Tämä on hyvin perinteikäs tapahtuma. Muistan itse olleeni täällä jo 1970-luvulla samoissa merkeissä, kertoo kokenut diplomaatti, Suomi 100 -suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi.

Huhtaniemi muistelee, kuinka aikoinaan diplomaatteja varten oli oma erikoisjuna. Nykyään kuljetaan linja-autoilla. Lahti on hänen mielestään yksi Suomen ykköskohteita.

– Lahti on erinomainen näyteikkuna siitä, mitä talvinen Suomi on. Täällä on yksi maailman hienoimpia talviurheilukeskuksia. Olen nähnyt niitä aika monta ja mielestäni vain Oslon Holmenkollen vetää Lahdelle vertaa.

Talvisen puuhailun lisäksi vieraat tutustuvat Lahteen esimerkiksi vierailemalla Sibeliustalossa, he osallistuvat samalla Suomen 100-vuotisjuhliin ja pääsevät käymään myös hiihdon MM-kisoissa.

Leikin ja urheilun ohessa muistutetaan siitä, kuinka mainio talvimatkailumaa Suomi on.

Bulgarialaiset ovat suuria Suomen ystäviä

Bulgarian suurlähettiläs Martin Ivanov laittaa lumikenkiä jalkaan labradorinnoutaja Finnin katsoessa vierestä isännän touhua. Ivanov on ollut Suomessa vasta puoli vuotta ja tämä on hänen ensimmäinen vierailunsa Lahteen.

– Suomella on mielestäni paljon tarjottavaa, kuten muotoilu ja koulutus, aloittaa Ivanov.

Ivanov on tutustunut Suomen talveen muun muassa käymällä Rovaniemellä, mutta talvi ei hänen mielestään ole tänä vuonna paras tapa markkinoida Suomea bulgarialaisille.

– Rovaniemellä ollessamme siellä oli +2 astetta, kun Sofiassa oli samaan aikaan -16 astetta, muuten Suomi on bulgarialaisille tuttu maa.

Ivanov viittaa Bulgarian historiaan, jossa suomalaisilla on ollut tärkeä rooli. Turkkilaiset hallitsivat maata liki 500 vuotta ja suomalainen kaartinpataljoona oli osana tsaarin armeijaa tärkeässä roolissa vuosina 1877-78, kun Bulgarian itsenäisyydestä taisteltiin.

– Vietämme huomenna itsenäisyyspäiväämme ja silloin muistamme aina myös sitä, kuinka suomalaiset auttoivat meitä, muistuttaa Ivanov.

Curling kutsui Tsekkejä

Tsekin tasavallan suurlähetystön konsuliasioista vastaava Katerina Staskova oli tullut Lahteen perheensä kanssa. Ensimmäiseksi kokeiltiin curlingia.

– Tämä on todella hauskaa! Etenkin lapset tykkäävät tästä! Olemme käyneet Lahdessa mieheni kanssa aiemminkin hiihtämässä, joten Lahti on meille jo jonkin verran tuttu paikka.

Lumi ja pakkanen ovat tsekkiläisille eksoottinen asia ja Suomi on heille kiinnostava matkailumaa.

– Tämä talvi oli pitkään melkoinen pettymys, mutta nyt alkaa jo tuntua talvelta. Täällä voi hiihtää ja ihailla revontulia. Suomi on minun suosikkini, kun puhutaan talvimatkailuista, vakuuttaa Staskova.

Suomi on egyptiläisten paratiisi

Suksikatoksesta löytyi määrätietoinen mies, joka oli lähdössä kokeilemaan hiihtämistä. Sherif Refaat on tuore Egyptin suurlähettiläs Suomessa.

– Suomi tunnetaan Egyptissä hyvin. Kun kerroin tuttavilleni, että olen tulossa Suomeen, he olivat kateellisia. He kutsuivat Suomea paratiisiksi!

Egyptiläisten näkökulmasta Suomessa riittää eksotiikkaa ja ihailtavaa ympäri vuoden.

– Jokaista vuodenaikaa voi markkinoida omana kokonaisuutenaan. Teillä on tämä mahtava rikkaus, vuodenaikojen vaihtelu, kehui Refaat.

"Olli Ohtonen on maailman paras valmentaja".

Epäonnisen Lahden MM-parisprintin jälkeen Iivo Niskanen totesi nuo sanat Ylen haastattelussa samalla kun penkoi henkilökohtaisen valmentajansa reppua. Ohtonen naurahti ja huikkasi takaisin Niskaselle: "Ja urheilija".

Tiesivätkö miehet jo tuolloin, että vain muutamaa päivää myöhemmin MM-pronssi vaihtuu suureksi juhlahumuksi Niskasen kiitäessä MM-kultaan miesten 15 kilometrillä? Mene ja tiedä, mutta varmaa on se, että Ohtonen ja Niskanen ovat tehneet valtavan määrän töitä menestyksen eteen.

Mittaaminen ja analysointi tuloksen takana

Olli Ohtosen valmennuksellinen kuntopiikki osui Iivo Niskasen päivään, perinteisen 15 kilometrin maailmanmestaruuteen.

– Tämä oli se huipennus, johon kaikki tähdättiin, kaikki tehtiin piirulleen suunnitelman mukaan. Iivo pysyi suunnitelmassa viimeisiin päiviin asti, Ohtonen summasi voittoisan kisan jälkeen.

– Taktiikka meni hienosti: vire, lataus ja kalusto olivat parhaat mahdolliset. Koetin tiivistää, ettei Iivo aloittaisi liian kovaa. Tiesin, että mies on kovassa kunnossa. Nyt nähtiin todella väkevää hiihtämistä, jatkaa Ohtonen.

Ohtonen pohjaa valmentamisen mittaamiseen ja analysointiin, mutta myös tunteeseen.

– Erityisesti rehellisyyden tunteeseen ja keskusteluun. Miltä urheilijasta on tuntunut harjoituksissa, jolloin ohjelmaa voidaan muuttaa dramaattisestikin, kun tiedetään vaste tiettyihin harjoituksiin.

– Varsinkin kun Iivo asuu Kuopiossa ja minä Kajaanissa, niin tarvitaan todenperäisyyksiä niistä tuntemuksista harjoitusten aikana, Ohtonen summaa.

Taktiikka meni hienosti, vire, lataus ja kalusto olivat parhaat mahdolliset. Olli Ohtonen

Lahden MM-kilpailuja varten Ohtonen ja Niskanen tekivät selkeän harjoittelusuunnitelman: leirivuorokausia vähennettiin ja sitä kautta myös matkustusvuorokausia.

– Lisättiin harjoittelun ja kuormituksen seurantaa erityisesti kovien leiripätkien jälkeiselle palautusjaksolle, jotta uutta harjoitusjaksoa ei aloitettaisi liian aikaisin ja kuormittuneessa tilassa, Ohtonen kertoo.

– Tärkeimmiksi kilpailuiksi kohti MM-Lahden 15 kilometrin kisaa valittiin muun muassa Rukan maailmancupin 15 kilometrin perinteisen matka, Falunin 30 kilometrin perinteinen ja Otepään 15 kilometrin perinteisen kisa.

Laduilta niiden viereen

Ennen kuin kajaanilaisesta Olli Ohtosesta tuli suomalaisen hiihdon kannalta merkittävä valmentaja, täytyi miehen kokea muun muassa oma kilpailu-ura hiihdon maajoukkueessa.

– Valmentajan urapolku ei ollut minulle mikään selviö. Ensimmäinen pyyntö tuli jopa hieman yllättäen, kun vuonna 2007 Toni Ketelä otti yhteyttä. Sitä puntaroin hetken ja mietin, että oman hiihtouran kokemuksia voisi jakaa eteenpäin.

Ohtosen oma ura loppui 2010. Hän oli kilpaillut kaksissa maailmanmestaruushiihdoissa, yksissä talviolympialaisissa ja useissa maailmancupin osakilpailuissa.

– Olen kokenut itse ne samat asiat kuin valmennettavani. Olen saanut olla ammattilaisurheilija ja vetää oman kehon äärirajoille.

– Samalla olen kokenut sen, että henkinen puoleni ei sitten riittänyt siihen viimeisen steppiin kohti menestystä. Käänsin kaikki kortit ja tuli niin sanotusti kuppi täyteen.

Ohtonen toimii paitsi Niskasen ja IF Minkenin Toni Ketelän henkilökohtaisena valmentajana, myös maastohiihdon Suomen maajoukkueen sprinttihiihtäjien valmentajana. Vuokatti Ski Teamia edustavaa Niskasta hän alkoi valmentamaan vuonna 2013.

Kovempi aika kuin Iivolla

Miehen kehon äärirajoille vetäminen näkyy Olli Ohtosen olemuksessa. Liikuntaa hän harrastaa edelleen kuntoilumielessä. Ohtonen onkin monelle Kajaanissa kuntokilpailua harrastavalle mieluinen päänahka, kunnioitettava olympiavoittajan valmentaja ja rauhallinen juttukaveri.

– Varastosta löytyy suksia joka kelille. Kuten nämäkin, joissa lukee "kivi" ja sen kyllä huomaan pohjia katsoessa, että missä tällä parilla on hiihdetty.

Kivikelin suksen hiihtäjä valitsee alleen erityisesti syksyllä, kun ladulla on vielä vaarana naarmuttaa parempien suksien pohjat.

– Nyt tuli kiireessä napattua nämä matkaan, vaikka onhan täällä Kainuussa näin keskellä talvea lunta jo niin paljon, ettei tarvitse ladulla soraa pelätä.

– Kun tarkastelen tätä omaa kuntoilua, kyllä se on vääjäämättä tullut alas niistä ajoista, kun itse olin huippukunnossa. Elämäntilanteestani johtuen totean, että lyhytkin lenkki on hyvä, Ohtonen jatkaa.

Ohtonen nostaa yhdeksi esikuvakseen oman valmentajansa, Jouko Käsmän. Hänen kanssaan asiat etenivät pedantisti ja analyyttisesti. Käsmä esimerkiksi etsi ja löysi Kajaanin läheltä paikan, joka vastaa juosten tehtynä ideaalisti miesten hiihdon 15 kilometrin hapotusta ja pahaa oloa.

– Paikalla on hitaita hiekkarinteiden nousuja ja hiekkaisia polkuja, ne vaativat urheilijan suorituskyvyltä, aineenvaihduntakapasiteetilta ja lihaksiston suorituskykyominaisuuksilta hyvää virettä, Ohtonen kertoo.

Valmennuksellinen perinnetieto on kulkenut Käsmältä Ohtoselle ja Ohtoselta Niskaselle, joka on myös reitillä happoja tuntenut. Kumpi sitten on juossut raastavan reitin nopeammin, valmentaja vai urheilija?

– Kyllä se minä olen aikoinaan kellottanut kovemman ajan kuin Iivo koskaan, kehaisee Ohtonen.

– Tuossa lähellä on ratsastustalleja, niin jouduin silloin aikanaan ohittamaan sen nopeimman juoksuni aikana hevosen, josta tuli muutamia tappiosekunteja. Kyllä me vieläkin tätä juostaan ajoittain kilpaa, minä tosin saan lähteä hyvälle etumatkalle, Ohtonen jatkaa nauraen.

Kajaanilaista tarkkuutta

Kun Ohtonen pääsee suksen päälle ja laskee Kajaanin Vimpelinlaakson stadionille, näkee kaluston käsittelystä syitä sille, miksi huippuvalmentaja tulee väittelemään tohtoriksi luisteluhiihdon biomekaniikasta. Suksien hallinta ja käsittely on vaivattoman näköistä stadionilla, joka on valmentajan mielestä Suomen paras.

– Kilpailu-urheilijan suorituksen optimointi ja liikesuorituksen ymmärtäminen eivät liity fysiologiseen puoleen, josta muodostuu kuitenkin hiihtämisessä suurin osa, summaa äärimmäisen analyyttisena tunnettu Ohtonen.

Kajaanilaisen tarkkuutta on tarvittu sen jälkeen, kun Iivo Niskanen pyysi häntä yhteistyöhön 2013.

– Iivo on äärimmäisen lahjakas, mutta haasteita tulee terveyspuolella ja kuormittumisen seurannassa, että kroppa pysyy balanssissa sekä hyvässä harjoitustilassa. Siksi rehellisyys on keskiössä, että urheilija sanoo, miltä hänestä todella tuntuu.

Vuonna 2014 parisprintin olympiakultaa edeltäneen kauden aikana Ohtoselle kävi hyvin selväksi mitä tarkoittaa urheilijan sairastelukierre.

– Siihen kauteen tulimme todella haasteiden kautta. Takana oli todella pitkät sairastelut. Siitä lähti kuitenkin todella hyvä yläkierre. Iivo pystyi hiihtämään paljon kilpailuja, jotka nostivat kuntoa. Se oli meille ensimmäinen hieno kausi yhdessä.

– Se oli opettelu siihen, miten elimistö vastaa erilaiseen harjoitteluun. Opin tuolloin kuormituksesta paljon myös jatkoa ajatellen, että milloin Iivon tapauksessa painetaan jarrua ja miten kommunikoida, Ohtonen jatkaa.

Kotikaupungin nuoret hiihtäjät

Vaikka Olli Ohtosella ei omien sanojensa mukaan riittänyt kilpailukovuus omalla hiihtourallaan, on hän valmentajana kestänyt paineet. Tekemisessä on sitä rentoutta, jonka hän menetti olemuksestaan kansainvälisissä kisoissa puettuaan numerolapun ylleen.

– Silloin ei sipuli kestänyt. Valmentajana se jännitys on niin erilaista kuin kilpailijana. Sitä katsoo kisaa ja tekee parhaansa sen oman suojatin eteen. Maajoukkuetyössä kilpailupäivänä esimerkiksi väliaikojen seuraaminen vie jännitystä verrattuna siihen, jos vain seuraisi kilpailuja kotisohvalta.

– Mutta, kyllä se parisprintin olympiakulta meni ihon alle, vaikka en ollut paikan päällä, Ohtonen jatkaa.

Olli Ohtosella on käsissään jokaisen valmentajan unelma, hiihtäjä joka voi tehdä upeita menestystarinoita vielä vuosia, mutta miehen ajatukset ovat myös oman kotikaupungin lasten ja nuorten liikunnan kehittämissä.

– Lasten saaminen liikkeelle on tosi tärkeää.

Kajaanilaiset vanhemmat ja lapset ilahtuivat kuusi vuotta takaperin, kun Ohtonen ja muutama muu entinen kilpahiihtäjä päättivät järjestää Lasten Hiihto Cup -tapahtumansarjan. Vuosien tauon jälkeen innostus virisi niin, että nyt toiminnassa on viikoittain 160–360 lasta.

Samalla Ohtonen luo katseensa hiihtäviä lapsia keräävältä ladulta läheiselle mäelle. Hänellä tuntuu olevan suunnitelmia kotikaupungin liikuntapaikkojen jatkoa ajatellen.

– Tähän olisi hieno tehdä sprinttihiihtolatu. Tuossa meidän mäkimontussa on hiihtoon sopivaa pientä tömpärettä, joka olisi hyvin yleisöystävällinen.

Yksi toive

Suomalainen urheilija aiheuttaa laajan tunneskaalan niin katsojalle kuin valmentajallekin. Jännitystä, adrenaliinia ja voimakasta myllerrystä.

– Olen itse kokenut väsymystä ja joskus jopa tuskaa. Tunteita, joita voi tuntea vain harjoituksissa ja kilpailuissa. Koen sen vahvuudekseni, silloin voin ymmärtää urheilijaa, kun hän on väsynyt ja erilaisissa tunnetiloissa, Olli Ohtonen mainitsee.

– Ja sitten niitä ilon hetkiä. Silloin, kun tulee isoa tulosta, niin se on urheilijan juhlapäivä. Menestyksen hetkellä pitää iloita niidenkin henkilöiden, jotka ovat olleet tekemässä sitä menestystä.

Kajaanilaisella Olli Ohtosella on myös yksi toive.

– Tällä hetkellä tämä Reijo Jylhän rakentama järjestelmä kestää ensi vuoden loppuun asti, eli tulevien talviolympialaisten yli. Tässä tiimissä on todella hienoa tehdä töitä.

– Toivonkin, että minun ja Iivon osaaminen kasvaa vielä entisestään.

Olli Ohtonen on Sunnuntaivieraana Yle Radio Suomessa 5. maaliskuuta kello 15.03. Ohjelma kuultavissa jälkikäteen myös Yle Areenassa.

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin päätös lopettaa muoti- ja vaatetussuunnittelun sekä korumuotoilun pääaineet herättää keskustelua alan koulutuksesta.

Muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon mielestä koulutusleikkausten pitäisi perustua valtakunnalliseen kokonaisarvioon.

Se voi johtaa siihen, että samaan aikaan opetusta leikataan useammalta paikkakunnalta. Salla Heinänen

– On tärkeää, että ammattikorkeakoulut toteuttavat alueellista tehtäväänsä - onhan rahoituksessa mukana kuntia ja kuntayhtymiä - mutta siinä rinnalla korkeakoulujen pitäisi miettiä sisältöjä ja koulutusohjelmia yhdessä, sanoo Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen.

Yhteistyöhön mallia tekniikan alalta

Heinäsen mielestä yhteistyön merkitystä ei voi korostaa liikaa.

– Suomeen tarvittaisiin kansallinen korkeakoulustrategia muotoilualalle. Yhteistyöstä voi ottaa mallia tekniikan alalta, jossa vastaavaa tehdään ja strategia on olemassa.

Suomeen tarvittaisiin kansallinen korkeakoulustrategia muotoilualalle. Salla Heinänen

Jos kokonaisnäkemys puuttuu, seuraukset voivat olla tuhoisat.

– Se voi johtaa siihen, että samaan aikaan opetusta leikataan useammalta paikkakunnalta. Tämän myötä erityisesti taideteollisilta, kädentaitoja ja materiaalituntemusta vaativille aloille voi tulla suuri vaje, Heinänen toteaa.

Heinäsen mukaan monialaista suunnitteluosaamista tarvitaan yhä enemmän tämän päivän työelämässä.

Emme tienneet suunnitelmasta yhtään mitään. Salla Heinänen

– Sillä ei voi kuitenkaan korvata materiaalituntemusta, joka on keskeistä koru- vaate- ja tekstiilialoilla.

"Meiltä ei ole pyydetty lausuntoa"

Tieto Muotoiluinstituutin koulutusleikkauksista tuli Ornamon toiminnanjohtajalle yllätyksenä.

– Meiltä ei ole pyydetty lausuntoa tai kannanottoa. Emme tienneet suunnitelmasta yhtään mitään. Se, että kulttuurin koulutuspaikkoja leikataan valtakunnallisesti, on yleisesti tiedossa, mutta ei mistä ja miten.

Salla Heinäsen mukaan Lahdella on erittäin hyvä maine muotoilukouluttajana.

En voi ottaa kantaa, oliko päätös täysin väärä. Salla Heinänen

– En voi ottaa kantaa, oliko päätös täysin väärä. Mutta jatkossakin Suomesta pitää löytyä korkealaatuista korusuunnittelua sekä toiminnallista, teollista vaatesuunnittelua.

Vaatesuunnittelusta osa puettavaa osaamista

Vaatesuunnittelua tarjotaan Muotoiluinstituutissa jatkossa osana niin sanottua puettavaa osaamista, teollisen ja brändimuotoilun opintokokonaisuudessa. Korumuotoilun sekä muoti- ja vaatesuunnittelun omiin opetusohjelmiin ei voi enää hakea.

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran mukaan päämääränä on pyrkiä vastaamaan ajan haasteisiin.

– Leikkauksista saadaan kiittää valtiota eli ammattikorkeakoulun rahat vähenevät. Muotoiluinstituutissa on nimenomaan kyse siitä, että toimintaa uudistetaan ja pystytään paremmin vastaamaan yritysten haasteisiin ja turvaamaan se, että valmistumisen jälkeen opiskelijat työllistyvät.

Opiskelijoita uudet suunnitelmat eivät vakuuta.

Oma tulkintani on, että opetus olisi pitkälti sitä samaa, mitä se on jo nyt osana teollista muotoilua. Janne Kalliola

Niistä kerrottiin opiskelijajärjestö Mio ry:n hallituksen puheenjohtaja Janne Kalliolan mukaan samalla kertaa kuin lakkautuspäätöksistä.

– Opetuksen laajuus ja sisältö jäivät hämärän peittoon. Oma tulkintani on, että opetus olisi pitkälti sitä samaa, mitä se on jo nyt osana teollista muotoilua, toista vuotta teollista muotoilua opiskeleva Kalliola toteaa.

Kalliolan mukaan lakkautettavilta linjoilta työllistytään hyvin omiin yrityksiin ja teollisuuden palvelukseen.

– Korumuotoilun kaltaista ei Suomessa korkeakoulutasolla ole ja muoti- ja vaatetuslinja on perinteikäs, arvostettu ja poikkeaa Aalto-yliopiston ja Rovaniemen vastaavista.

Lahden ammattikorkeakoulusta myyntineuvottelut meneillään

Lahden ammattikorkeakoulu on osakeyhtiö, jonka pääomistaja on Lahden kaupunki yli 56 prosentin osuudella.

Parhaillaan omistajakunnat käyvät neuvotteluja ammattikorkeakoulun siirtymisestä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun omistukseen. LUT-konsernin kuuluisivat myös Lappeenrannan teknillinen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulu.

– Muotoilu on Lahden ammattikorkeakoulun vahvuus ja se on yksi asia, joka tekee LUTille Lahden ammattikorkeakoulusta kiinnostavan yhteistyökumppanin, Myllyvirta toteaa.

Pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa huipentuvat sunnuntaina hienossa talvisäässä.

Viikonloppuna sää muuttuu koko maassa kylmemmäksi, kun pohjoisesta virtaa kuivempaa ja kylmempää ilmaa, kertoo Ylen päämeteorologi Seija Paasonen. Kylmenemisen lisäksi sää muuttuu myös aurinkoisemmaksi.

Vielä lauantaina Etelä- ja Keski-Suomessa liikkuu pilvilauttoja, mutta muuten on aurinkoista. Päivälämpötilat vaihtelevat etelän nollan ja muutaman pakkasasteen väliltä Lapin noin viiteen miinusasteeseen.

Lauantain ja sunnuntain välinen yö on Paasosen mukaan olla kylmä. Pakkanen voi paikoin kiristyä aina kahteenkymmeneen miinusasteeseen.

Sunnuntaina koko maassa on aurinkoista, joten miesten 50 kilometrin kilpailu Lahden MM-laduille päästään käymään täydellisessä hiihtosäässä. Pakkasta pitäisi olla muutama aste.

– Sunnuntai voi olla koko talven kaunein ulkoilupäivä, Paasonen sanoo.