Rauta kolisee harvakseltaan Lahden vanhimmalla kuntosalilla. Alkuiltapäivästä asiakkaita on vain kourallinen, mutta ovi käy kiihtyvään tahtiin.
Lahden keskustassa sijaitsevassa Maken Fitness Centerissä on treenattu pian kaksikymmentä vuotta. Tuona aikana kilpailu asiakkaista on koventunut huomattavasti isojen kuntosaliketjujen rynnittyä markkinoille.
– Kyllä se kilpailu on tosi kovaa. Se on tässä ihan muutaman vuoden sisällä koventunut, kertoo kuntosalivastaava Marjo Passila.
Suomessa on Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli 500 kuntokeskusyritystä, joista osalla on useita toimipisteitä. Määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina: 45 prosentilla vuodesta 2013 vuoteen 2017. Pelkästään Lahdessa kuntosaleja tai -keskuksia on kolmisenkymmentä, joista halvimmissa harjoittelemaan pääsee alle 20 euron kuukausimaksulla.
– Hintakilpailuun emme pysty vastaamaan, kerta kaikkiaan. Pärjäämme hyvällä palvelulla ja sillä, että otamme asiakkaamme huomioon kaikessa.
Hyvä ilmapiiri ratkaisi
Kolme kertaa viikossa treenaavalla Elli Moilasella on tänään jalkapäivä. Treenit alkavat jalkaprässissä irvistelleen ja seuraavaksi edessä ovat pohjeliikkeet. Hän päätyi Maken Fitness Centerille kavereidensa suosituksesta.
– Tykkäsin heti tosi paljon, joten päätin jatkaa täällä.
Salikortistaan hän joutuu pulittamaan yli tuplasti sen, mitä halvimmissa kuntokeskuksissa, mutta Moilanen on valmis maksamaan hyvästä ilmapiiristä.
– Tosi paljon kertoo se, että täällä tultiin heti moikkaamaan, vaikken tuntenut ketään. Täällä on myös isot tilat ja paljon laitteita, eikä kukaan katso kieroon.
Elli Moilanen aloittelee treeniään Maken Fitness Centerin jalkaprässissä.Yle
Potentiaalisia asiakkaita riittää
Lahden uusin kuntosali avattiin loppuvuodesta Mukkulaan. Samaan paikkaan, jossa edellinen yrittäjä teki konkurssin vain muutamaa kuukautta aikaisemmin. Kuntokeskus Liikku Oy:llä on toimipisteitä ennestään parikymmentä ympäri Suomea. Ketjun tavoitteena on kasvaa Suomen suurimmaksi, kotimaiseksi kuntosaliketjuksi.
– Avasimme viime vuonna 13 uutta keskusta. Tänä vuonna on tarkoitus avata 10–12 lisää ja saman verran sitä seuraavana. Tavoitteena on, että vuonna 2022 meillä olisi 50 keskusta, paljastaa toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi.
Yrityksen taival Lahdessa on alkanut jopa suunniteltua paremmin. Vasta vähän yli kuukauden toimineella salilla on jo liki 1 000 jäsentä, kun tulevaisuuden tavoite on noin 1 500.
Eikö alan kova kilpailu hirvitä?
– Emme koe ollenkaan, että muut keskukset olisivat meidän pahimpia kilpailijoita, vaan kaikki muu, mikä ihmisten vapaa-aikaa vie. Ennen vanhaan se oli sohva, mutta nykyisin enemmän ja enemmän elektroniset välineet, kuten Netflix ja some.
Maailmanmestaruuden ratkaisi TPS:n Kaapo Kakko vain puolitoista minuuttia ennen loppusummeria. Seura on hehkuttanut 17-vuotiaan temppua somessa ja verkkosivuillaan.
Kakkoa sekä Nuorten Leijonien maalivahtivalmentajaa Fredrik Norrenaa tullaan onnittelemaan seuraavassa kotiottelussa Tapparaa vastaan. Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, pääsee koko Turku näkemään ja tapaamaan Kakkoa ensi perjantaina TPS-Tappara-ottelun yhteydessä,TPS kertoo verkkosivuillaan.
Rauman Lukon riveissä pelaavat mestarit ovat Lassi Lehtinen, Ville Heinola ja Linus Nyman. Lukko aikoo muistaa heitä ja fysioterapeutti Antti Honkaheimoa mitalikahveilla keskiviikkona. Sen jälkeen on yleisötilaisuus, jossa fanit saavat kimppakuvia ja nimmareita.
Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski uskoo, että kaupunki osallistuu yhteisiin mitalikahveihin Lukon kanssa. Tarkempaa aikaa tai paikkaa muistamiselle hän ei vielä vahvista.
Hämeenlinnassa HPK:n Otto Latvala ja Valtteri Puustinen onnitellaan seuran puolesta lauantaina 12.1. HPK-Ilves-pelissä. Maailmanmestarit saavat lahjat ja kukkia.
HPK:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Kati Savolainen kertoo, että samalla onnitellaan myös vierasjoukkueessa pelaavia Nuoria Leijonia. Kukkia saavat Ilveksen Oskari Laaksonen, Samuli Vainionpää ja valmentaja Olli Salo.
Tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki kertoo, että myös Hämeenlinnan kaupunki aikoo muistaa mestarikolmikkoaan esinelahjalla.
Ilveksen kotisivulla kerrotaan, että Laaksosta, Vainionpäätä ja Saloa tullaan muistamaan kotijäällä jo perjantaina 11.1. pelattavassa Ilves-Ässät-ottelussa. Ilves on onnitellut omia kasvattejaan ja koko maailmanmestarijoukkuetta verkkosivuillaan ja somessa.
Tampereen pormestari Lauri Lyly tviittasi tuoreeltaan sunnuntaiaamuna onnitellen erityisesti tamperelaismestareita ja toteamalla, että “Raatihuoneella tavataan”.
Tapparan toimitusjohtaja Mikko Leinonen kertoo, että oman joukkueen pelaajia muistetaan keskiviikkona Tapparan kotipelissä.
– Jonkinlainen seuran muistamisesine pojille jaetaan, tarkentaa Tapparan viestinnästä vastaava Tero Aalto.
Myös Kokkolan kaupunki aikoo muistaa Toni Utusta vähintään kakkukahveilla. Utusen kasvattajaseura on Kokkolan Hermes.
Kultaa kisoista toi Keski-Suomeen Anttoni Honka. JYP onnitteli Anttonia verkkosivuillaan toteamuksella "Voittajat muistetaan!" Somessa seura levitti mestarin leveää hymykuvaa.
Toimitusjohtaja Jussi Markkanen sanoo, että Lappeenrannan SaiPa muistaa hyökkääjä Santeri Virtasta seuraavassa kotiottelussa 18. tammikuuta. Seura haluaa pitää yllätyksenä, mitä muistaminen käytännössä on.
Titaanit aikoo muistaa nykyisin Kärpissä pelaavaa kasvattiaan Rasmus Kuparia jollain tavalla. Tarkempaa tapaa ei vielä ole päätetty eikä Kotkan kaupunki ole vielä keskustellut asiasta.
Oulun Kärpät onnitteli Twitterissä Rasmus Kuparia ja Aleksi Heponiemeä, sekä koko muuta joukkuetta upeasta suorituksesta.
HIFK hehkutti Nuorten Leijonien voittoa Twitterissä jakamalla kuvan mestareistaan Anton Lundellista ja Teemu Engbergistä.
Urho Vaakanaisen kasvattajaseura on joensuulainen Jokipojat. Sisällöntuottaja Antti Saarivainio sanoo, että seura haluaa muistaa tulevana perjantaina pelattavassa ottelussa erikseen Vaakanaisen vanhempia. Vaakanainen pelasi Jokipojissa 14-vuotiaaksi ja pelaa nyt Boston Bruinsissa.
Lahden Pelicans onnitteli Twitterissä Jesse Ylöstä ja koko mestaruusjoukkuetta.
Maailmanmestaruus on Suomelle historian viides alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Edelliset mestaruudet ovat vuosilta 1987, 1998, 2014 ja 2016.
Sysmäläiskoulun rehtorin kommentit koulukiusaamisen syistä ovat herättäneet närää. Ylen MOT haastatteli Sysmän yhtenäiskoulun rehtoria Tuula Vuorista yhtenäiskoulun kiusaamisongelmasta, joka on THL:n kouluterveyskyselyn perusteella tavallista pahempi.
Hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Jaakko Palvaila (kesk.) pitää Sysmän yhtenäiskoulun rehtorin kiusaamispuheita kestämättöminä.
MOT kysyi, onko koulukiusaamisessa joitakin uusia trendejä tai ilmiöitä. Vuorinen sanoi kummastelevansa joidenkin oppilaiden tarvetta korostaa omaa erilaisuuttaan, kuten seksuaalista suuntautumista, ja pukeutua räväkästi sekä paljastavasti. Rehtorin mukaan "on outoa, että 12-vuotiaat ilmoittavat olevansa homoja" ja että lasten pukeutuminen voi olla "hutsahtavaa".
Hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Jaakko Palvaila katsoo, että rehtori on puheellaan leimannut kiusaamisen kiusatun syyksi.
– Nähdäkseni ne kommentit ovat aika kestämättömiä. Tavoitteenamme olisi kuitenkin luoda oppilaille turvallinen ympäristö, jossa ei tarvitsisi olla huolissaan siitä, että voi joutua koulukiusatuksi ja pystyisi käymään sen koulutiensä kunnolla läpi.
Palvaila tapasi tiistaina iltapäivällä rehtoria ja koulun opettajia. Hänen mukaansa rehtorin asemaa on syytä punnita.
– On varmasti mietittävä, mitkä ovat rehtorin edellytykset jatkaa nykyisessä toimessaan. Mielestäni tuollaisia kommentteja ei pitäisi mennä missään tapauksessa antamaan, hän sanoo.
Hyvinvointivaliokunta aikoo kuulla rehtoria seuraavassa kokouksessaan.
Ministeriltä selkeä vaatimus kunnille
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) otti tiistaina kantaa Sysmän tapaukseen ja vaatii kuntia ottamaan koulukiusaamisen ehkäisyn ja kiusaamiseen puuttumisen erittäin vakavasti.
– Kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun vika. Koulun vastuu on yksiselitteinen: kiusaamiseen on puututtava aina, Grahn-Laasonen sanoo ministeriön tiedotteessa.
"Kiusaaminen ei tullut yllätyksenä"
Sysmän hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajan Jaakko Palvaila myöntää, että kiusaaminen yhtenäiskoulussa ei tullut yllätyksenä. Vanhemmat ovat ottaneet valiokunnan jäseniin yhteyttä. Palvaila tietää, että Sysmässä jotkut oppilaat ovat joutuneet vaihtamaan paikkakuntaa, sillä kunnassa on vain yksi yläkoulu.
Palvailan mukaan asiasta on keskusteltu valiokunnassa myös niin, että rehtori Tuula Vuorinen on ollut paikalla. Luottamushenkilöt ovat kysyneet rehtorilta, miten kiusaamiseen on puututtu.
– Vastaukset, joita olemme saaneet, ovat sinänsä riittäviä, koska emme pysty siinä pöydän ääressä sitä kiusaamistilannetta ratkaisemaan. Se on kuitenkin lopulta koululla ratkaistava asia.
Palvaila sanoo, että MOT:n artikkeli on saanut hänet miettimään, onko koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tai tilanteiden ratkaisemiseksi tehty riittävästi töitä tai onko ratkaisutapa ollut oikea. Hän kertoo pohtineensa, olisiko myös hyvinvointivaliokunta voinut tehdä jotain paremmin.
– Se on nyt vain sellainen asia, että en voi tehdä mitään sille, jos emme tehneet tarpeeksi radikaaleja toimenpiteitä aikanaan. Nyt on ehkä sitten aika katsoa peiliin ja miettiä, millä saamme tämän kierteen katkaistua.
Sysmän hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Jaakko Palvaila työskentelee Ylessä uutistoimittajana Mikkelissä. Palvailaa on haastateltu tähän juttuun Sysmän kunnan kouluasioista vastaavana luottamushenkilönä. Hänellä ei ole ollut tekemistä Ylen MOT:n tekemän jutun, Ylen Lahden toimituksen tekemän jatkojutun tai muutenkaan tämän juttuprosessin kanssa.
8.1. klo 20.25: Keskustelu on suljettu kommentointiohjeen toistuvan rikkomisen vuoksi.
Uuden lintuharrastajan kannattaa aloittaa bongaus talvella ja omalta pihalta, neuvovat alan asiantuntijat.
Talvella lajeja on liikkeellä vähemmän, mutta kesää kohti mentäessä ne lisääntyvät samaan tahtiin kuin aloittelevan bongarin taidotkin. Harrastuksen alkuun pääsemistä auttaa ruokintapisteen pystyttäminen, jotta pihalla varmasti olisi ihmeteltävää.
Ennen kuin lähdet talipallo-ostoksille, testaa, kuinka hyvin tunnet lintulautojemme yleiset vieraat!
Seksuaalista hyvinvointia ajavassa Sexpossa on kuunneltu pöyristyneenä Sysmän yhtenäiskoulun rehtorin kommentteja koulun oppilaiden seksuaalisuuden korostamisesta. Ylen MOT-ohjelmassa koulukiusaamista koskevassa jutussa koulun rehtori Tuula Vuorinen ihmetteli 12-vuotiaiden oppilaiden "hutsahtavaa" pukeutumista ja oppilaiden omaa homoseksuaalisuuden esiintuomista.
Sexpon puheenjohtaja ja seksologi Tiia Forsströmiä vanhakantaiset ja nuorten kehitykselle vahingolliset kommentit eivät yllättäneet. Vaikka rehtori myöhemmin Helsingin Sanomissa pahoitteli sanavalintojaan, ne paljastavat taustalla vaikuttavat asenteet.
– Valitettavasti näin ajattelevia ihmisiä on kasvattajien joukossa. Kaikessa karuudessaan tekee kuitenkin hyvää, että joku sanoo ääneen mitä ajattelee. Tällöin piilevät asenteet tulevat julki.
"Rehtorin puheet epäammatillisia"
Sexpon tiedotteen mukaan rehtorin syrjivä puhe ja oppilaiden huorittelu on asiatonta ja epäammatillista. Tapaus myös osoittaa, että kasvatusalan ammattilaisten osaaminen seksuaalisuuden monimuotoisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta on yhä puutteellista.
– Seksuaalikasvatuksen taso vaihtelee koulusta ja paikkakunnasta riippuen. Jossain koulussa se loistavaa, mutta jossain toisessa seksuaalikasvatusta antavat ihmiset, joilla ei ole riittäviä taitoja kohdata nuorten tiedontarvetta, Forsström sanoo.
Seksuaalineuvoja Tiia Forsström muistuttaa, että seksologiassa vakiintuneen tieteellisen ymmärryksen mukaan oma seksuaalinen suuntautuminen tiedostetaan yleensä jo lapsuudessa. Ikäkauteen kuuluu kokeilu ja leikkisyys, joilla myös testataan ympäristön reaktioita.
Seksuaalisuuttaan pohtivien ja sitä esiin tuovien varhaismurrosikäisten paheksunta ja syrjintä on Sexpon mukaan vahingollista ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia ongelmia, jotka liittyvät häpeään omaa kehoa ja seksuaalisuutta kohtaan.
Kasvattajien tehtävänä on tukea nuoren seksuaali-identiteetin kehittymistä eikä paheksua sitä. Sexpo muistuttaa, että lasten ja nuorten seksuaalisuuden, seksuaali-identiteetin ja ilmaisun kohtaaminen kunnioittavasti on tärkeää, jotta he kokevat itsensä hyväksytyiksi ja arvokkaiksi.
9.1.2019 klo 16.32 - Keskustelu on päättynyt, koska osa keskustelijoista ei noudattanut Ylen kommentointiohjetta.
Opetushallitus aikoo laatia oppilaitoksille uudet ohjeet kiusaamistilanteiden varalta. Opetushallitus kertoo valmistelevansa ennen kesää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa ohjeistuksen kouluille kiusaamistilanteiden ehkäisyyn, puuttumiseen ja seurantaan.
Kouluilla pitää jo nykyisin olla lain mukaan suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Vuonna 2017 tehdyn tiedonkeruun perusteella suunnitelma on lähes kaikilla Suomen kouluilla, lukioilla ja ammattioppilaitoksilla.
Opetussuunnitelman perusteet ohjaavat suunnitelman tarkempaa sisältöä. Opetusneuvos Kristiina Laitisen mukaan yksityiskohtaisempi ohje on silti tarpeen.
– Julkisuudessa käyty keskustelu osoittaa, että koulun oma ohjeistus ehkä ei ole ollut riittävä, hän toteaa.
Ohjeen valmistelusta on sovittu viime keväänä työnsä päättäneessä työryhmässä, joka pohti keinoja kiusaamisen vastaiseen työhön ja työrauhan edistämiseen.
Ohjeilla yhdenmukaisuutta ja pitkäjännitteisyyttä
Ohjeessa käsitellään sitä, miten kiusaamista ennaltaehkäistään, miten havaittuja tapauksia selvitetään ja miten niihin puututaan. Tavoitteena on myös ohjeistaa kouluja tilanteissa, joissa kiusaamista ei saada loppumaan ja oppilas tarvitsee yksilökohtaista tukea.
Joskus apua tarvitaan koulun ulkopuolisista palveluista, ja ohje selkiyttää ohjausta niiden piiriin.
Yhtenäisen ohjeistuksen etu on, että koulujen henkilöstö voi tukeutua siihen, ja linja pysyy, vaikka henkilöstö vaihtuisi.
– Haluamme vahvistaa, että kaikilla olisi yhdenmukaiset, hyvät ohjeet. Niiden avulla pystyttäisiin lopettamaan kiusaaminen varhaisessa vaihessa, eikä siitä pääsisi tulemaan pitkän aikavälin vahingollisia seurauksia lasten ja nuorten kehitykselle, Laitinen sanoo.
Kiusaaminen kouluissa nousi aiemmin tällä viikolla jälleen voimakkaasti esille, kun Ylen MOT kertoi kouluista, joissa on tavallista vaikeampi kiusaamisongelma. Esimerkkinä oli Sysmän yhtenäiskoulu.
Opetushallituksen ja THL:n tavoitteena on saada ohje valmiiksi ennen kesää.
Juttua on muokattu 10.1.2019 klo 18:03: Tarkennettu ohjeistuksen tavoitetta oppilaiden yksilökohtaisen tuen osalta. Lisätty tieto työryhmästä, jonka työn tuloksena ajatus ohjeistuksen laatimisesta syntyi.
Kun joensuulainen ensihoitaja Tuomas Valtonen jokin aika sitten astui sisään asuntoon, johon oli hälytetty ambulanssi, vastassa oli puukolla uhkaileva mies. Valtonen pääsi työparinsa kanssa pakenemaan paikalta, ja avuksi kutsuttiin poliisit. Väkivalta tai sen uhka ovat läsnä jokaisessa työvuorossa.
– Sanallinen uhkailu on päivittäistä. Keskimäärin kerran kuussa meillä on tilanne, jossa käydään fyysisesti käsiksi. Sitäkin vakavampia tapauksia on muutama vuosittain, kertoo Valtosen työpari, ensihoitaja Vesa Parviainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.
Ensihoitaja menee ihmisten kohteihin ja kohtaa työssään väkivallan koko kirjon: vastassa voi olla sekava vanhus tai sekakäyttäjä.Markku Pitkänen / YLE
Väkivalta hoitotyössä lisääntyy vuosi vuodelta. Siitä kertovat esimerkiksi Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu -työhyvinvointikyselyn tuoreet tulokset. Kysely toteutettiin viime vuonna Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 24 000 sote-alan työntekijää.
Kaikista vastaajista 54 prosenttia kertoi kokeneensa väkivalta- ja uhkatilanteita työssä, kerrotaan Työterveyslaitokselta. Pohjois-Karjalan Siun Sotessa väkivallasta raportoi 60 prosenttia vastaajista. Joillakin toimialoilla kyselyn luvut ovat huomattavan korkeat: Siun Sotessa ikäihmisten kanssa työskentelevistä lähes 80 prosenttia ja pelastuslaitoksen henkilöstöstä 70 prosenttia oli kokenut väkivalta- ja uhkatilanteita. Seksuaalista häirintää asiakkaiden taholta oli kokenut 15 prosenttia vastaajista.
1500 ilmoitusta väkivallasta
– Luvut pitävät varmasti paikkansa, sillä meillä on samansuuntaista tietoa myös muista lähteistä. Siun Soten henkilöstö teki viime vuonna lähes 1 500 ilmoitusta väkivallasta Haipro-ilmoitusjärjestelmään. Kasvua edellisestä vuodesta on 14 prosenttia, sanoo Siun Soten työsuojelupäällikkö Mikko Simonen.
Ensihoitaja näkee työssään potilasväkivallan koko kirjon: vastassa voi olla sekava vanhus, harhainen mielenterveyspotilas tai aggressiivinen päihteiden sekakäyttäjä. Päihteet ovat mukana suuressa osassa väkivaltatilanteita, mutta joskus taustalla ovat myös somaattiset sairaudet. Esimerkiksi potilaan matala verensokeri, epileptisen kohtauksen jälkitila tai sydäninfarktin aiheuttama aivojen hapenpuute voivat selittää väkivaltaista käytöstä.
Hoitoalan työntekijät raportoivat väkivaltatilanteista aiempaa herkemmin. Käytännön tuntuma kuitenkin on, että väkivalta on selvästi lisääntynyt, ei pelkästään siitä ilmoittaminen. Viime vuosien selvitykset tukevat huomiota.
Eniten väkivaltaa esiintyy vanhustenhoidossa, päivystyksissä, mielenterveyspuolella ja kehitysvammahuollossa.Kalevi Rytkölä / Yle
Suomen Ensihoitoalan Liiton kyselyssä viime vuonna yli 90 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa työssä väkivaltaa ja joka neljäs vastaaja oli joutunut pahoinpidellyksi. Reilu vuosi sitten Terveyden ja hyvivoinnin laitos teki kyselyn vanhuspalveluiden työntekijöille. Siinä kahdeksan kymmenestä vastaajasta oli joutunut ruumiillisen väkivallan kohteeksi.
– Väkivaltatilanteita on huolestuttavan paljon ja niiden kirjo on laaja. Lievemmässä päässä on huutamista ja haukkumista, ja vakavimmat tapaukset ovat työtapaturmia, joissa työntekijä loukkaantuu ja vammat vaativat sairaalahoitoa, Siun Soten työ suojelupäällikkö Mikko Simonen kuvailee.
Viime vuonna Siun Sotessa väkivalta aiheutti sairaanhoidon tarvetta 30 työntekijälle.
Nuoret naiset lähtevät alalta uhkien vuoksi
Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tuula Oksanen on huolissaan valtakunnallisen Mitä kuuluu -kyselyn tuloksista.
– Väkivalta on sote-alalla selvä kuormitustekijä. Sitä kokevat erityisesti nuoret ja naiset, esimerkiksi lähihoitajat ja sairaanhoitajat. Se on huolestuttavaa nuorten työurien ja alalla pysymisen näkökulmasta, Tuula Oksanen sanoo.
Vanhustyössä väkivaltaa ehkäisee, jos hoitajat tuntevat potilaansa hyvin.
Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti asiaan kantaa uudenvuodenpuheessaan.
Väkivallan lisääntymiseen on monia syitä. Ensihoitaja Tuomas Valtosen mielestä päihteiden sekakäyttö aiheuttaa suuren osan väkivaltatilanteista ambulanssissa.
– Tuntuu myös, että viranomaisten kunnioittaminen on vähentynyt. Auttaja nähdäänkin uhkana, Valtonen sanoo.
Vanhustyössä väkivaltaa aiheuttaa usein potilaiden sekavuus. Pitkäaikaisosastoilla hoidettavat ovat aiempaa huonokuntoisempia. Kotihoidossa puolestaan työskennellään yksin, mikä myös kasvattaa väkivallan riskiä.
Kädet näkyvillä, älä tuijota
Väkivaltaa tuskin saadaan sote-alalta kitkettyä, toteaa työsuojelupäällikkö Mikko Simonen. Silloin ratkaisuksi jää tilanteiden ennakointi. Siihen Siun Sotessa pyritään kouluttamalla henkilökuntaa. Tähän mennessä noin viidennes henkilöstöstä on käynyt väkivaltatilanteita käsittelevän Avekki-koulutuksen.
– Tavoitteena on, että meidän henkilöstö osaa lukea uhkatilanteita etukäteen ja pyrkii rauhoittamaan tilanteen ennen kuin mitään tapahtuu. Ja kun tapahtuu, on tärkeää osata toimia niin, ettei kukaan vahingoitu, Mikko Simonen sanoo.
Pidä kädet näkyvillä, mutta ei puuskassa. Puhu selkeitä, lyhyitä lauseita. Kerro, mitä teet. Katso silmiin, mutta älä tuijota. Pysy rauhallisena. Varmista, että pääset tarvittaessa pois tilanteesta.
Tuomas Valtonen ja Vesa Parviainen purkavat väkivaltatilanteet yleensä työparin kanssa heti tapahtuman jälkeen.Laura Kosonen / Yle
Muun muassa tällaisia perustaitoja Siun Soten turvallisuuskouluttaja Markus Haukka neuvoo ensihoitajille.
– Jos ihminen on sekava, sanat eivät mene läpi. Yli puolet viestinnästä tapahtuu kehon kielellä. Tärkeintä on pysyä itse rauhallisena, Haukka sanoo.
Vanhustyössä avainasia Haukan mielestä on, että hoitajat tuntevat potilaansa ja heidän tapansa. Jos vanhus vastustelee, kannattaa pohtia, voisiko pesun tai vaipanvaihdon siirtää rauhallisempaan hetkeen.
Uhkailuun turtuu
Väkivalta sote-alalla on myös resurssikysymys. Sitä voidaan ennaltaehkäistä niin, että hoitajia on työvuoroissa riittävästi. Erityisesti ilta- ja yöaikaan sairaalaosastoilla on yleensä pienempi miehitys, jolloin työntekijöiden asema on turvattomampi.
Ensihoitajat Tuomas Valtonen ja Vesa Parviainen tunnistavat väkivallan aiheuttaman kuormituksen.
– Uhkailuun tottuu, vaikka ei varmaan pitäisi. Useimmiten asiat puretaan työparin kanssa, mutta työpaikalla on myös mahdollisuus ohjattuun jälkipurkuun. Väkivallasta puhutaan selvästi enemmän kuin ennen, Vesa Parviainen sanoo.
Suomen suurin käynnissä oleva väylähanke, Lahden eteläisen kehätien rakentaminen, työllistää tällä hetkellä noin 400 ihmistä ja kymmeniä työkoneita.
Nykyinen valtatie 12 kulkee Lahden keskustan halki ja Hollolan kunnan tiiviisti rakennetun alueen läpi.
Uusi reitti siirtää valtatieliikenteen pois keskustasta ja parantaa turvallisuutta. Uutta valtatietä rakennetaan noin 13 kilometriä. Myös Lahden eteläistä sisääntuloväylää parannetaan.
– Koko kehätie saatiin työmaaksi viime vuoden aikana. Tänä vuonna siirretään suuria maamassoja ja tehdään paljon siltoja. Työntekijämäärä nousee noin 500:aan, projektijohtaja Janne Wikström Väylävirastosta arvioi.
Porajumbot uurastavat kallion uumenissa
Kehätieurakkaan kuuluu myös kilometrin pituisen Liipolan tunnelin louhiminen. Tunneli koostuu betonista tehdyistä ja kallioon louhittavista osuuksista.
– Tehdään kaksi tunneliputkea eli kumpaankin kulkusuuntaan tulee oma 2+2 -kaistainen moottoritietunneli. Osa tunnelista kulkee kerrostaloalueen ali.
Skanska Infra Oy:n porari Juha Turigin istuu tunnelilouhoksessa massiivisen työkoneen, 17 metriä pitkän porajumbon hytissä. Tunnelin päällä on 18 metriä graniittikalliota, jonka päällä on kerrostalo.
Koneisiin on etukäteen syötetty ohjelmisto, jossa on tunnelilinjan koordinaatit, porauskaavio ja navigointipisteet. Näin poraus saadaan tarkasti haluttuun paikkaan.
– Poraan 24 metrin tunnustelureikää. Työ vaatii rauhallista otetta ja tarkkuutta.
Jos teillä tippuu esineitä seinältä ja menee rikki, ottakaa päivämäärä ja kellonaika ylös sekä valokuva. Raija Mäkelä
Tunnustelureiästä selvitetään muun muassa kallion laatu. Myöhemmin kallioleikkaukseen porataan noin sata 5,5 metrin reikää, joihin panostetaan räjähteet.
Yksi räjäytys voi irrottaa noin tuhat tonnia eli 50 kuorma-autollista kiveä. Tähän mennessä tunnelissa on räjäytetty noin 400 kertaa.
– Kaivoskuorma-autot kuljettavat kiviainekset työmaateitä pitkin uuden kehätien rakennusaineeksi, sanoo Skanska Infran työmaapäällikkö Janne Lehtinen.
Porajumbon poravasara tunkeutuu lahtelaiseen peruskallioon.Petri Niemi / Yle
Melu ja tärinä tuntuvat kerrostaloissa
Liipolan tunnelissa työskentelee yhteensä neljä porajumboa. Urakka on noin puolivälissä: edessä on vielä noin 600 louhintaräjäytystä.
Räjäytykset ovat tuntuneet työmaan päällisten kerrostaloasukkaiden elämässä.
– Meillä on aika monta kerrostaloa, joiden ali linjausta tehdään. Kokemukset ovat hyvin talokohtaisia, mutta aina kun lähestytään taloa, melu lisääntyy pikkuhiljaa. Kun pääsemme talon takaseinälinjalle, eikä kalliomassa enää ole suoraan talon perustusten alla, ääni lähtee vaimenemaan, projektijohtaja Janne Wikström Väylävirastosta kertoo.
Asukkaat kertovat, että räjäytysten ja porausten ääni säikäyttää asukkaita ja jotkut kotieläimet stressaantuvat.
– Joku tämän tilanteen hyväksyy ja toiset eivät hyväksy. Olen asukkaille sanonut, että jos teillä tippuu esineitä seinältä ja menee rikki, ottakaa päivämäärä ja kellonaika ylös sekä valokuva. Jos niistä olisi vaikka jälkikäteen hyötyä, sanoo asukas ja talotoimikunnan jäsen Raija Mäkelä.
Tunnelilinjaus kulkee kerrostaloalueen ali. Työpäivinä räjäytykset pyritään ajoittamaan klo 08-20 väliseen aikaan. Petri Niemi / Yle
– Kyllähän yhteydenottoja tulee. Silloin ulkopuolinen tärinäasiantuntija käy tutkimassa epäilyt ja tekee raportin, että onko jotain sellaista vauriota, joka olisi tästä työstä johtuvaa, projektijohtaja Janne Wikström Väylävirastosta kertoo.
Wikström ei tarkenna, mihin tuloksiin raportit ovat päätyneet, mutta sanoo kaikkien tärinäarvojen alittavan ohjearvot.
– Seuraamme tärinöitä koko ajan. Joka aamun jälkeen katsomme heti annetut tärinäarvot ja että pysymme niiden rajoissa. Optimoidaan tämä louhinta näiden arvojen mukaan, työmaapäällikkö Janne Lehtinen Skanska Infra Oy:stä sanoo.
Louhintaräjäytyksistä voi tilata itselleen kännykkään tekstiviesti-ilmoituksen, joka tulee 20 minuuttia ennen seuraavaa räjäytystä. Liipolan tunnelin etenemistä voi seurata myös netissä karttapalvelussa.
Lahden eteläinen kehätie on tarkoitus avata liikenteelle ensi vuoden lopussa ja Kujalan eritasoliittymä tämän vuoden lopulla.
Kuuntele Yle Areenasta liipolalaisten kokemuksia tunnelityömaan vaikutuksista heidän elämäänsä.
Sysmän koulukiusaamisongelmat liittyvät kunnan pieniin piireihin ja valta-asetelmiin. Näin ajattelevat useat Yleen yhteyttä ottaneet sysmäläiset.
Ylen MOT:n tiistaina julkaisema juttu Sysmän koulukiusaamisesta sai vanhemmat ja oppilaat kirjoittamaan kokemuksistaan Ylelle. Moni tulkitsi Sysmän Yhtenäiskoulun ja lukion vt. rehtorin Tuula Vuorisen lausunnot artikkelissa kiusaamista vähätteleviksi.
Suuttumusta aiheutti etenkin Vuorisen kommentti, jossa hän kummasteli joidenkin oppilaiden tarvetta tuoda seksuaalista suuntautumistaan esiin.
Lisäksi Yle pyysi Facebookin ja radion kautta sysmäläisiltä tietoja kiusaamistapauksista. Yhteydenottoja tuli toistakymmentä, joissa kaikissa toistuu oppilaiden epäoikeudenmukainen kohtelu, jonka taustalla ovat valta-asetelmat pienessä kunnassa.
”Poikani on joutunut kokemaan niin epäoikeudenmukaista käytöstä kuin vain voi.”
”Jakautuminen on suvut, bisnes, raha ja valta."
”Kiusaamista ei oteta tarpeeksi vakavasti ja syy vieritetään kiusatun harteille.”
Sysmäläinen Ella Siltanen suorittaa lukionsa Lahdessa. Lauri Rautavuori / Yle
Yksi kokemuksistaan kertonut on koko peruskoulunsa Sysmässä suorittanut Ella Siltanen. Noin 4 000 asukkaan kunnan pienet piirit tuntuivat peruskoululaisen arjessa.
– Ainakin joidenkin opettajien suhtautumiseen vaikuttaa se, että he tuntevat vanhempia ja tietävät sisaruksia. Opettajilla on vaikeuksia puuttua kiusaamistilanteisiin.
”Minulla ei ole tietoa, että ketään olisi kohdeltu eriarvoisesti”
Sysmän kunnanhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Mika Järvinen ei tunnista kuntalaisten viestiä lasten epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Hän näkee, että vastuu on koululla.
– Mielestäni tätä asiaa pitäisi kysyä niiltä opettajilta. Minulla ei ole tietoa, että ketään olisi kohdeltu eriarvoisesti. Yleensä olen kuullut, jos (koulussa) on ollut jotain, mutta tällaisesta en ole kuullut.
Yle tavoitti kaksi Yhtenäiskoulun opettajaa, joista kumpikaan ei suostunut puhumaan asiasta.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja tukee rehtori Vuorista.
– Hän on hoitanut asioita ihan hyvin. Moitteettomasti, Järvinen sanoo.
Tuula Vuorinen on myös kokoomuslainen ja Järvisen henkilökohtainen varajäsen Sysmän kunnanhallituksessa.
Mika Järvinen.Enos Monga / Yle
Valtakunnallista kiusaamisen vastaista työtä tekevän neuvontakeskus Valopilkun koordinaattori ja perustajajäsen Tina Holmberg-Kalenius uskoo, että pienen paikkakunnan piirit voivat hyvinkin vaikuttaa kouluympäristössä.
– Sillä voi olla negatiivinen vaikutus. Tietyt ihmiset pitävät kiinni joko vallastaan tai käsityksestään, miten asioiden täytyy mennä.
Pienen kunnan pienen koulun ilmapiirin voi kääntää myös voitoksi.
– Jos koulussa on hyvä ja avoin ilmapiiri, siellä uskalletaan ottaa vaikeatkin aiheet puheeksi. Silloin pieni koulu voi olla mukava. Kaikki saavat ystäviä, ja koulussa toimitaan siltä pohjalta, että lapsilla on hyvä olla, Holmberg-Kalenius sanoo.
Ulkopuolinen ratkomaan kiusaamista ja koulun ongelmia?
THL:n vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan lähes 20 prosenttia sysmäläisistä neljäs- ja viidesluokkalaisista kertoi tulleensa kiusatuksi vähintään kerran viikossa.
Myös Hartolassa tilanne on selvästi maan keskiarvoa huonompi, mutta eniten Päijät-Hämeessä kiusaamista on Sysmässä.
Juha-Petri Koponen / Yle
Sysmän kunnanhallituksen puheenjohtajan mielestä päätöksenteossa on otettu koululaisten hyvinvointi riittävästi huomioon ja kiusaamiseen puuttumiseen on satsattu.
– Viimeisenä Yhtenäiskouluun saatiin täysipäiväinen koulukuraattori. Sillä lailla on yritetty panostaa, miten on voitu, Mika Järvinen sanoo.
Sysmän hyvinvointivaliokunta käsittelee kiusaamista ja rehtori Vuorisen jatkoa virassaan kokouksessaan 22. tammikuuta.
Sysmässä peruskoulunsa käynyt Ella Siltanen siirtyi ensimmäisten lukiokuukausiensa jälkeen Lahden Yhteiskouluun opiskelemaan.
Ensimmäistä lukuvuottaan opiskeleva Siltanen löytää Sysmän kiusaamisongelmaan konkreettisen ratkaisun.
– Sysmän sisällä tälle asialle ei voi tehdä enää mitään. Tähän pitäisi mielestäni tulla ulkopuolelta ihan uusi henkilö, jolla ei ole siteitä kuntaan. Kun kaikki tuntevat toisensa, on yhden tai muutaman ihmisen vaikea tehdä asialle mitään, koska heillä on oma asemansa siellä.
Erityisesti ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin liittyvät opinnäytetyöt ja niiden laatuongelmat ovat nousseet viime aikoina valokeilaan. Entinen amk-yliopettaja, tohtori Erja Moore on tehnyt jo 26 selvityspyyntöä plagiointiepäilyistään ammattikorkeakouluille ympäri Suomen. Viimeisimmät pyynnöt hän on laatinut loppuvuodesta.
Opinnäytetöiden plagiointien yleisyydestä on vaikea saada tietoa, sillä ammattikorkeakoulut selvittävät tapauksia pitkälti itsenäisesti, tosin tavallisimmin tutkimustieteellisen neuvottelukunnan TENKin ohjeistuksella. Neuvottelukunnasta kerrotaan, että tapauksia tulee heidän tietoonsa harvakseltaan, mutta nyt Mooren selvityspyyntöjen kautta selvitystyön määrä on lisääntynyt rajusti.
Sanomalehti Karjalainen kysyi plagiointien yleisyydestä oppilaitoksilta itseltään. Lehti sai toukokuussa vastauksen 36 korkeakoululta, jotka itse arvioivat plagiointien olevan harvinaisia.
Moore on ollut aiemminkin julkisuudessa plagiointien paljastajana, kun hän löysi Karelia-ammattikorkeakoulun hyväksymiä osin kopioituja opinnäytetöitä. Kolme kyseisessä plagiointijupakassa epäiltyä tutkinnon suorittajaa toimii opettajana ammattioppilaitoksessa. He olivat suorittamassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, mikä tiesi roimaa palkankorotusta, kertoi Yle marraskuussa.
– Minusta on kummallista, että opinnäytetöitä on kirjoitettu, ohjattu ja hyväksytty niin leväperäisesti, toteaa Moore.
Moore ei ole yksin: hän ja toinen entinen amk-yliopettaja, tohtori Pirkko Laukkanen ovat olleet vuosien aikana aktiivisesti yhteydessä esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriöön niin opinnäytetöiden epäillyistä plagioinneista kuin sairaanhoitajaopetuksen tasosta maamme ammattikorkeakouluissa. He ovat tyytymättömiä siihen, että ministeriöstä ei ole tullut kunnon vastausta heidän kysymyksiinsä.
Kirjoittamisen taidot puuttuvat, eikä lähdeviittauksista aina ymmärretä tarpeeksi. Erja Moore
Yle sai ministeriöstä vastauksia tähän juttuun sähköpostilla useamman päivän yrityksen jälkeen.
– Plagiointi ja muut vilpilliset ja vastuuttomat menettelyt ovat aina tuomittavia niin tutkimuksessa kuin opiskelussakin. Ei ole kuitenkaan tutkittua tietoa tai tilastoja siitä, että korkeakouluopiskelijoiden tekemät plagioinnit olisivat Suomessa lisääntyneet, todetaan sähköpostissa.
Ministeriön vastaukset on annettu korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sekä lukiokoulutuksen osaston nimissä.
Yhteiskuntatieteiden tohtori Erja Moore työskenteli Kareliassa tutkimus- ja menetelmäopintojen yliopettajana ja filosofian tohtori Pirkko Laukkanen terveyden edistämisen yliopettajana. Molemmat irtisanottiin ammattikorkeakoulun yt-neuvotteluissa vuonna 2014. Irtisanomiset etenivät käräjäoikeuteen, mutta lopputuloksena oli salainen sopimus työnantajan kanssa.
Moore ja Laukkanen sanovat nyt Ylelle, että eivät ole nostaneet asioitaan katkeruuksissaan. He sanovat olevansa aidosti huolissaan sairaanhoitajaopetuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöiden laadusta Suomessa.
– Lopulta kyse on ammattikorkeakouluista valmistuneiden ammattitaidosta ja esimerkiksi sairaanhoitajien osalta potilasturvallisuudesta, huomauttaa Laukkanen.
Erja Moore on lähestynyt viimeksi 31.12.2018 opetus- ja kulttuuriministeriötä. Hän vetoaa blogissaankin julkaisemassaan kirjeessä opetusministeri Sanni Grahn-Laasoseen (kok.), että suomalaisissa korkeakouluissa esiintyvä plagiointi otettaisiin lopultakin vakavasti.
– Aika tylysti minuun on suhtauduttu näinä vuosina, kokee Moore.
Pomotason opinnäyte katosi yllättäen Lahdessa
Erja Mooren nyt tekemät 26 selvityspyyntöä opinnäytetöistä koskevat ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, useita koulutusaloja sekä useita ammattikorkeakouluja ympäri Suomen. Yksi Mooren kaivama ihmeellisyys liittyy Lahden ammattikorkeakoulussa vuonna 2011 tehtyyn opinnäytetyöhön.
– Koko opinnäytetyötä ei löydy mistään. Sen on suorittanut julkisella sektorilla johtavassa asemassa työskentelevä henkilö, sanoo Moore.
Lahden ammattikorkeakoulusta vahvistetaan asia.
– Tapaus on kyllä meillä selvityksen alla. Olemme saaneet ohjeistuksen selvittämiseen tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta (TENK). Tässä vaiheessa asiaa on vaikea kommentoida, sanoo rehtori Turo Kilpeläinen.
TENK on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka edistää hyvää tieteellistä käytäntöä, ennaltaehkäisee tutkimusvilppiä ja edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotusta.
TENKin pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof vaikuttaa väsähtäneeltä isoon nippuun selvityspyyntöjä. Joensuulaiselle Karelia-ammattikorkeakoululle hän antaa kiitosta siitä, että oppilaitos on avoimesti informoinut plagioinneista ja puuttunut asiaan.
– Mielestäni Mooren tekemät plagiointipaljastukset eivät kuuluisi julkisuuteen. Jos opinnäytetöiden ohjauksessa on puutteita, pitää ohjausta oppilaitoksessa kehittää. Nämä selvityspyynnöt kuormittavat valtavasti ammattikorkeakouluja ja meitä.
Karelia-amk:n opinnäytetöistä on löytynyt useampia plagiaatteja.Jouki Väinämö / Yle
– Nyt esille tulleet epäilyt kohdistuvat jo hyväksyttyihin yamk-opinnäytetöihin. Katse on kuitenkin jo kohdistettu eteenpäin kehittämistoimenpiteisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on panostanut yhdessä tutkimuseettisen neuvottelukunnan TENKin kanssa konkreettisiin toimiin tutkimusetiikan käytäntöjen omaksumiseksi korkeakouluissa.
Sähköpostissa kerrotaan, että opetusministeriö on muun muassa rahoittanut tutkimusetiikan tukihenkilöverkoston koulutuksen sekä parhaillaan käynnissä olevan, korkeakouluille suunnatun, tiedevilpin yleisyyttä selvittävän barometrikyselyn. Opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen ja tutkimuksesta vastaavien vararehtoreiden kanssa ottaa tutkimuseettiset käytännöt ja opinnäytetöidenohjauksen esille vielä kevään aikana.
"Vailla lukiopohjaa ja tajua lähdeviitteistä"
Mikä sitten Erja Mooren syynäämissä opinnäytteissä on ollut vialla? Niissä kun ainakin osassa on kiistatta ollut vakaviakin puutteita. Mooren mukaan heikoimmat suoritukset amk-opinnäytetöissä koskevat erityisesti jatkotutkintoja, joissa opiskelijat ovat aikuisia ja ilman lukiopohjaa.
– Kirjoittamisen taidot puuttuvat, eikä lähdeviittauksista aina ymmärretä tarpeeksi. Näissä tapauksissa plagioitua tekstiä voi olla paljonkin. Toisen omaa tekstiä ja jopa tutkimustuloksia on otettu omiin nimiin.
Jos opinnäytteissä on loukattu hyvää tieteellistä käytäntöä, asiaa voidaan selvittää koulun sisällä niin sanotulla HTK-prosessilla, josta tutkimustieteellinen neuvottelukunta TENK kertoo nettisivullaan. Karelia-ammattikorkeakoulun osalta plagiaatit ovat viimeisimmän kohun myötä johtaneet yhden opinnäytetyön arvosanan pudottamiseen alimmalle mahdolliselle tasolle, tiedotti oppilaitos marraskuussa. Oppilaitoksen apuna selvittelyissä ovat olleet muut ammattikorkeakoulut sekä TENK ohjeistajana.
Lisäksi yksi Kareliassa suoritettu ylempi insinööritutkinto ollaan perumassa. Ammattikorkeakoulu on hakenut tutkinnon purkua korkeimmasta hallinto-oikeudesta loppututkinnolla, jonka se on myöntänyt 31.5.2018. Asia on tullut KHO:ssa vireille marraskuussa.
– Erja Moorella on oikeus tehdä selvityspyyntöjä, mutta hän tekee niitä mielestäni henkilökohtaisista syistä. Tällä en tarkoita sitä, etteikö Moore olisi ollut oikeassa näissä plagiointiasioissa, muotoilee rehtori Petri Raivo.
Yksi Karelian tilannetta tiiviisti seurannut ihminen on oppilaitoksessa itsekin yliopettajana aikanaan työskennellyt terveystieteiden tohtori ja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.). Hänen työtehtäviinsä kuului opinnäytetöiden ohjaus 1998–2001.
Mäkisalo-Ropposen mielestä Suomen ammattikorkeakouluilla saattaa olla jo liian vahva autonomia, mikä heijastuu opinnäytetöiden löysään ohjaukseen ja toisaalta opetuksen laatuunkin.
– Ammattikorkeakoulukohtaiset erot ovat valitettavan suuret.
Lahden Kiveriössä syksyllä tapahtunut nuoren miehen yliajo on edennyt syyteharkintaan. Miehen päälle ajettiin autolla, ja kuljettajaa epäillään murhasta.
Kahden henkilön osalta syyteharkinnassa punnitaan, ovatko he jättäneet hälyttämättä apua. Toista poliisi epäilee pelastustoimen laiminlyönnistä ja rikoksentekijän suojelemista, toista pelkästään pelastustoimen laiminlyönnistä.
Poliisi kertoi tutkinnan vielä ollessa kesken, että kuljettaja kiisti ajaneensa miehen päälle tarkoituksella.
Keskustelu on suljettu. Rikosuutisia ei pääsääntöisesti avata keskustelulle.
Vierumäen joukkohaudan siirtotöitä ei päästäne aloittamaan ainakaan tänä vuonna. Itä-Suomen aluehallintoviraston loppuvuodesta antamasta siirtoluvasta on tehty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeussihteeri Jussi-Pekka Lajusen mukaan valituksen käsittelyssä voi kestää jopa vuosi.
Valittaja Jarmo Laitisen sukulaisia on mahdollisesti haudattu Vierumäen joukkohautaan. Hänen isoäitinsä isän kaksi veljeä on valitusasiakirjan mukaan osallistunut punaisten puolella Lahden seudulla vallankumoustapahtumiin, ja heidän hautapaikkansa on tuntematon.
Siirtotöitä ei voida aloittaa ennen kuin valitus on käsitelty ja siirtolupa siten lainvoimainen. Siirtoluvan hakijat, Versowood Oy ja Heinolan kaupunki jatkavat kuitenkin siirtoprojektin suunnittelua ja etsivät parhaillaan yhteistyökumppania museoalalta.
– Tällä hetkellä keräämme ohjausryhmää suunnittelemaan siirtotöiden toteutusta. Suunnittelutöitä voimme jatkaa, mutta se on selvä, ettemme ainakaan tulevalla maastokaudella pääse toteutukseen, mikäli hallinto-oikeus ottaa valituksen käsittelyynsä, kaupunginarkkitehti Harri Kuivalainen Heinolan kaupungilta kertoo.
Moni terveysalan asiantuntija kaipaa sairaanhoitajakoulutukseen ryhtiä. Opetus ei saisi määrittyä liikaa ammattikorkeakoulujen sisäisistä linjauksista, yksittäisten opettajien mieltymyksistä tai hoitolaitosten resursseista harjoittelun järjestämisessä. Yhtenäisiä standardeja sairaanhoitajaosaamisen vähimmäisvaatimuksista toivotaan – silloin tiedettäisiin nykyistä paremmin, mitä vastavalmistunut osaa, eikä opetusvastuuta vieritettäisi niin paljon hoitolaitoksille.
Sairaanhoitajaopetuksen suurimmaksi ongelmaksi näyttää nousevan kaksoistutkinnon ohuus. Kun opiskellaan kätilöksi, ensihoitajaksi tai terveydenhoitajaksi, samalla tulee sairaanhoitajan pätevyys. Kritiikin mukaan liian ohuilla eväillä verrattuna pelkkään sairaanhoitajan tutkintoon, jonka laajuus on 210 opintopistettä. On nimittäin mahdollista, että esimerkiksi terveydenhoitaja ei työskentelekään terveydenhoitajana vaan sairaanhoitajana. Silloin osaamisen varmistaminen jää pitkälti hoitolaitoksen vastuulle.
Kaksoistutkintoon liittyvät asiat on huomattu sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyssä.
– Ensihoitajien, kätilöiden ja terveydenhoitajien tutkintojen osalta on Suomessa aika ajoin mietitty, että pitäisikö niiden olla ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Nykyisellä tutkintorakenteella sairaanhoitajaopintojen tuottamaa osaamista on vahvistettava, toteaa Tehyn tutkimuspäällikkö Juha Kurtti.
Sairaanhoidon koulutuksen laajuudesta ja tasosta on oltu Suomessa huolissaan aika ajoin. Viimeksi pari vuotta sitten kansallisessa hankkeessa sorvattiin koulutuksen vähimmäislaajuudet. Kurtin mukaan tilanne ei kuitenkaan riittävästi selkeytynyt.
– Sairaanhoitajakoulutuksen osaamisvaatimukset on kirjattu kaikkien oppilaitosten opetussuunnitelmiin. Siitä huolimatta toteutustavat ja saavutettu osaaminen vaihtelevat ammattikorkeakouluissa. Asiaa ei ole taidettu edes tutkia vielä. Ammattikorkeakouluilla on vahva autonomia päättää asioistaan. Oppilaitos x toteuttaa opintoja eri lailla kuin oppilaitos y, sanoo Kurtti.
Myös professorin mielestä kaksoistutkinto on tarkoitukseensa nähden suppea. Hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi Turun yliopistosta väläyttää ajatuksen yliopistotasoisesta koulutuksesta kätilöille, anestesiahoitajille ja terveydenhoitajille.
– Ruotsissa kätilöt opiskelevat yliopistossa, mikä on kansainvälisestikin tavallisin ratkaisu. Mielestäni se on luontevaa, koska samassa paikassa oppia saavat myös lääkärit ja gynekologit. Mutta en tällä todellakaan tarkoita sitä, että ammattikorkeakoulut olisivat huonoja!
Professoria harmittaa, ettei entisenlaisia erikoissairaanhoitajia enää ole.
– Esimerkiksi psykiatrisia tai anestesiasairaanhoitajia ei ole ollut enää pitkään aikaan. Minusta se on hoitoalan ammattien aliarviointia. Nyt tarkempi perehdytys on jätetty hoito-organisaatioiden vastuulle.
Sairaanhoitajaliitossa suretaan samaa asiaa. Liiton puheenjohtaja Nina Hahtela on kirjoittanut Sairaanhoitaja-lehdessä, että useissa maissa sairaanhoitajat ovat arvostettu ammattiryhmä niin muiden ammattilaisten kuin väestön silmissä.
– Näille maille on tyypillistä erikoissairaanhoitajakoulutus. Sairaanhoitajilla on mahdollisuus hankkia syväosaamista omalta erikoisalaltaan. Meillä Suomessa syväosaamisen tuottaminen on tällä hetkellä sysätty pitkälti työnantajille, mikä tarkoittaa pitkiä perehdytysaikoja.
Kysytäänpä kokemuksia sairaanhoitajakoulutuksen tuloksista erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta. Ainakin eteläsuomalaisesta näkökulmasta tilanne vaikuttaa varsin hyvältä. Hoitolaitoksilla on kokemuksia niin työelämään saapuvista sairaanhoitajista kuin alan opiskelijoista harjoittelijoina.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin hallintoylihoitaja Kaarina Torpan mukaan ei pidäkään lähteä siitä ajatuksesta, että sairaanhoitajan pitäisi olla "valmis" oppilaitoksesta valmistuttuaan ja työelämään tullessaan.
– Hyvät perustaidot on toki valmistuneella oltava, mutta yksityiskohtainen jatkokoulutus jatkuu sairaalassa. Esimerkiksi teho-osastolla työskentely on tarkoin profiloitunutta osaamista, johon on annettava omanlaisensa tarkka perehdytys. Kukaan valmistunut ei voi osata koko sairaanhoitosektoria.
Perusterveydenhuollosta kuuluu samaa viestiä. Erityisesti pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen koulutusosaamiselle sataa kiitosta Helsingin kaupungilta. Koulutusta antavat Metropolia, Laurea, Diak ja ruotsinkielinen Arcada.
– Opetus on korkeatasoista ja hyvin profiloitua. Myös näistä oppilaitoksista valmistuneet kaksoistutkinnon suorittaneet kätilöt ovat pärjänneet sairaanhoitajan työssä oikein hyvin. Pääkaupunkiseudun sote-ammattikorkeakoulut kuulevat hyvin työelämän toiveita, toteaa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen.
Sekä HUSista että Helsingin kaupungilta todetaan, että vielä muutama vuosi sitten valmistuneiden sairaanhoitajien osaamisessa oli nykyistä enemmän kirjavuutta. Ryhtiä ovat tuoneet EU-direktiivit ja valtakunnalliset linjaukset, vaikka esimerkiksi Tehyn mielestä ammattikorkeakoulut eivät niitä opetuksessa yhtenäisesti noudatakaan.
– Mielestäni osaaminen on kyllä parantunut, sanoo HUSin hallintoylihoitaja Kaarina Torppa.
Työpaikan kannustavalla otteella, hyvällä eettisellä ilmapiirillä ja laadukkaalla johtamisella on positiivinen vaikutus sairaanhoitajan kompetenssiin työhönsä. Helena Leino-Kilpi
Vielä takavuosina amk-opetuksessa saattoi olla kummallisiakin ratkaisuja kliinisessä harjoittelussa. Yksi tapaus on Joensuusta vuodelta 2013, jolloin vanhuslääketieteen kurssilaiset vietiin heidän yllätyksekseen tutustumaan paikallismediaan.
– Tämä 10 opintopisteen gerontologisen hoitotyön harjoittelu suoritettiin näkemättä yhtäkään vanhusta. Mitään harjoitteluakaan ei ollut. Opiskelijat tekivät silloin opintokäynnin Pohjois-Karjalaan kirjapainoon ja Ylen maakuntatoimitukseen. Eiväthän ne liity asiaan mitenkään, ihmettelee nyt haastateltu Karelia-ammattikorkeakoulun entinen terveyden edistämisen yliopettaja Pirkko Laukkanen.
Reissailu herätti tuolloin kummastusta myös opiskelijoissa, mikä käy ilmi Ylen haltuunsa saamasta opiskelijaraportista.
Opetusministeriön Ylelle antamassa sähköpostivastauksessa todetaan, että ammattikorkeakoulujen tulisi vastata sairaanhoitajakoulutuksen laadusta ja kehittämisestä lain nojalla.
– Laki edellyttää ammattikorkeakoulun laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja ammattikorkeakoulun on osallistuttava lain nojalla ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä säännölliseen arviointiin, jonka tulokset ovat julkisia. Näitä arviointeja tekee Suomessa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on teettänyt koulutusalakohtaisia arviointeja.
Laadun arviointityö ei ministeriön mukaan rajoitu korkeakouluissa pelkästään lain edellyttämään arviointiin vaan useimmat korkeakoulut ovat hankkineet esimerkiksi erilaisia alakohtaisia arviointeja tai sertifikaatteja.
Ministeriön sähköpostivastaukset on annettu korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sekä lukiokoulutuksen osaston nimissä.
Lääkkeisiin liittyvät työtehtävät herättävät usein epävarmuutta vastavalmistuneissa sairaanhoitajissa.Emilia Malin / Yle
Lääkeosaamisessa ja potilaan kääntämisessä petrattavaa
Turun yliopistossa on meneillään tutkimus, jossa selvitetään sairaanhoitajien kompetenssia työhönsä. Kompetenssia arvioi sairaanhoitaja itse, hänen opettajansa sekä esimies organisaatiosta.
Arvioitavana ovat olleet muun muassa rokottaminen, lääkehoito ja potilaan havainnoiminen.
Hyvänä on arvioitu sairaanhoitajan tekemä potilaan hyvinvoinnin tarkkailu sekä potilaasta tehtävät johtopäätökset. Kohtuullisen hyvin on sujunut potilaan itsehoitokeinojen tukeminen eli muun muassa eettiset asiat ja henkinen tukeminen. Sen sijaan kehitettävää on huomattu olevan lääkehoidon tasossa ja sen yksityiskohdissa. Myös potilaan syöttämisessä ja kääntämisessä on ollut haasteita.
Professori Helena Leino-Kilpi korostaa, että tutkimustulokset sairaanhoitajakoulutuksesta kertovat paljon positiivisista asioista. Hänen mielestään negatiiviset sävyt saavat helposti liian suuren roolin keskustelussa.
– Työpaikan kannustavalla otteella, hyvällä eettisellä ilmapiirillä ja laadukkaalla johtamisella on tutkitusti ollut positiivinen vaikutus sairaanhoitajan kompetenssiin työhönsä.
Sairaanhoitajaopetuksen laatua pyritään parantamaan meneillään olevassa valtakunnallisessa hankkeessa. Ismo Pekkarinen / AOP
Harjoittelun ohjauksessa kirjavuutta
Yksi sairaanhoitajakoulutuksen koetinkivistä on opiskelijoiden hoitolaitoksissa suorittama harjoittelu. Silloin kytkös omaan ammattikorkeakouluun voi höllentyä liikaakin. Myös hoitolaitoksissa saatavan ohjauksen taso voi hoitotieteen professori Helena Leino-Kilven mukaan vaihdella.
– Opettajat eivät tule enää sairaalaan opiskelijan mukaan. Mielestäni ammattikorkeakoulut kyllä pesevät käsiään opiskelijoiden käytännön ohjauksessa. Joissakin hoitolaitoksissa voi käydä niin, ettei aikaa opastukselle ole riittävästi.
Tehystä kerrotaan, että järjestöön kantautuu aika ajoin tietoja kliinisen harjoittelun epäkohdista. Mistään laajasta ilmiöstä ei kuitenkaan ole Tehyn arvion mukaan kyse.
– Saamiemme tietojen mukaan tokikaan aina harjoittelupaikat eivät ole vastanneet opintojen sisällöllisiä tavoitteita. Että tunnistamme kyllä sairaanhoitajaopiskelijoiden huolen. Enemmänkin ongelmana on ollut, että opiskelijat ovat saaneet oppilaitoksesta puutteellista teoriaopetusta mennessään kliiniseen harjoitteluun, sanoo tutkimuspäällikkö Juha Kurtti.
– Puhtaasti ammattitaitoon liittyvissä opinnoissa, kuten anatomiassa, opiskelijat toivovat nykyistä enemmän lähiopetusta. Verkkokurssitus ei heidän mielestään riitä asioiden kunnolliseen omaksumiseen, kertoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
Ohjaajille yhtenäinen koulutus?
Epäkohtia on yritetty ratkoa harjoitteluun osallistuvilla kliinisillä opettajilla. He voivat olla joko hoito-organisaation rahoittamia tai ammattikorkeakoulun palkkalistoilla. Yhtenäistä linjaa ei kuitenkaan Suomessa tähänkään ole. Kliinisten opettajien lisäksi oppia harjoittelussa opiskelijoille antavat sairaanhoitajat. Sairaanhoitajaliitossa toivotaan, että sairaanhoitajat saisivat kunnollisen koulutuksen ohjaustehtäväänsä. Silloin ohjauksen taso paranisi ja yhdenmukaistuisi hoitolaitoksissa.
Pelkästään HUSissa harjoittelee vuosittain 4 500 opiskelijaa maamme ammattikorkeakouluista. He ovat tulevia sairaanhoitajia, röntgenhoitajia, fysioterapeutteja ja bioanalyytikkoja.
– Meillä HUSissa harjoittelijoilla on oma nimetty ohjaajansa. Jakson arvioinnissa on opettaja mukana. Pitää kyllä muistaa, että olemme erikoissairaala, jossa nämä asiat on hoidettava hyvin tarkasti, toteaa hallintoylihoitaja Kaarina Torppa.
Erikoissairaanhoitajia ei ole enää koulutettu sen jälkeen, kun ammattikorkeakoulut luotiin.Emilia Malin / Yle
Vaikka vastavalmistuneet sairaanhoitajat kokisivatkin saaneensa puutteellista opetusta, oikeusoppinut muistuttaa heidän oikeusturvastaan. Kun Valvira myöntää ammatinharjoittamisoikeuden sairaanhoitajalle, on asia muodollisesti kunnossa.
– Tähän laillistamismenettelyyn pitää voida luottaa. Tässä pitää ottaa huomioon myös tutkinnon suorittaneiden oikeusturva. Heillä on oikeus harjoittaa ammattiaan luottaen pätevyyden asianmukaiseen arviointiin, ilman riskiä tulla epäillyksi ”valehoitajaksi”, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.
Sairaanhoitajaopetuksen laatua pyritään parantamaan meneillään olevassa valtakunnallisessa hankkeessa. Siinä on mukana Suomen 21 sairaanhoitajakoulutusta tarjoavaa ammattikorkeakoulua. Vuoteen 2020 ulottuvassa Yleissairaanhoitajan ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen -hankkeessa halutaan varmistaa, että sairaanhoitajan työssä edellytettävä osaaminen on tulevaisuudessa riittävää.
– Tässä hankkeessa kehitetään esimerkiksi valtakunnallista loppukoetta yhtenäisen osaamisen varmistamiseksi, kertoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
Ollaan muutaman kilometrin päässä Lahden keskustasta. Maantien varteen on tuotu oikeaa liikennemerkkiä muistuttava kyltti, jossa lukee "Yksityistie – toistuvasta läpiajosta tiekunta perii käyttömaksun".
Jotkut pelästyvät ja toiset jättävät omatekoiselta vaikuttavan kyltin huomioimatta.
– Tiellä on alkanut liikkua paljon raskasta liikennettä ja sitä käytetään oikotienä läheiselle Kujalan kaatopaikalle. Tämä rasittaa tietä ja häiritsee tien varrella asuvia, perustelee Linnaistentien tieisännöitsijä Mikko Simola.
Simolan mukaan tiekunnalla kuitenkin on oikeus periä käyttömaksu, mikäli sille katsotaan löytyvän perusteita. Siksi tien molempiin päihin on laitettu samanlaiset kyltit.
Kysytäänpä poliisilta. Hämeen poliisilaitoksen ylikomisario Jouni Takalan mukaan asia ei ole aivan näin yksiselitteinen.
– Liikennemerkkien sisältö, koko ja vaikutus ovat Suomessa tarkkaan määriteltyjä, ja säädösten mukaisia merkkejä voidaan laittaa teiden varsille. Esimerkiksi lisärajoituksia voidaan tehdä vaikkapa kelirikon vuoksi.
– Tässä kohtaa olisi ehkä hyvä miettiä, onko tämä tie ainoa reitti, jota ihmiset voivat käyttää? Onko tiellä ajamisesta esimerkiksi muutakin häiriötä, kuin pelkästään yhden auton läpiajo, vai miksi tällainen kyltti on asennettu, pohtii Takala.
Tieisännöitsijä myöntää, että kyltti on laitettu pelotteeksi vuoden lopulla.
– Jotta autoilijat miettisivät vaihtoehtoista reittiä, sanoo Mikko Simola.
Maksun periminen kimurantimpi juttu
Poliisi muistuttaa, että autoilijalle ei kuitenkaan voi ihan noin vain lähettää laskua, vaikka kyltissä niin uhataan.
– Tällaiset maksuasiat ovat oma juttunsa. Yksityisteillä on olemassa erilaisia maksuja tien käyttäjille tiestä ja käyttömäärästä riippuen. Tyypillisiä ovat esimerkiksi sellaiset tapaukset, joissa tietä rasitetaan paljon. Tällaisia ovat vaikkapa soranajo tai puunkuljetukset, luettelee ylikomisario Jouni Takala.
Maksua ei voida periä Takalan mukaan käymättä asiaa laajemmin läpi ja selvittämättä mikä on ajojen luonne ja millä perusteella maksua peritään.
– Tienkäyttäjät täytyy luonnollisesti kutsua tiekokoukseen ja neuvotella heidän kanssaan maksuista. Jos päädytään käyttömaksuun, pitää sen olla samanperusteinen kuin tien varrella asuvilla. Se ei voi olla mikään sakkoluonteinen rangaistus.
Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) tutkii sunnuntaina rikkoutuneen Oulun-junan veturia ja junarunkoa tänään uudelleen. Tutkimuksissa on tänään paljastunut, että junan pohjarakenteisiin osui tuntematon esine.
Otkes esittelee Twitterissä junan vaunun pohjassa näkyviä vaurioita. Jälkiä on useita pitkin pohjaa.
Otkesin johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi kertoo, että aiemmassa tarkastuksessa mitään jälkiä ei löydetty. Veturinkuljettajakaan ei nähnyt raiteilla mitään.
Sunnuntainen pamaus oli erikoinen myös siksi, että Otkesin mukaan tömähdys tuntui vaunussa numero kuusi, joka oli junassa ensimmäinen vaunu veturin jälkeen.
Pamaus oli niin voimakas, että esimerkiksi penkin selkänoja vääntyi taakse ja osalla matkustajista epäiltiin niskan retkahdusta.
Juttua tarkennettu kello 14.01: Tömähdys tuntui junan vaunussa numero kuusi, joka oli junan ensimmäinen vaunu veturin jälkeen, ei kuudes vaunu, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.
Kaikille halukkaille kunnille ei riitä kiintiöpakolaisia. Eduskunnan päättämä vuotuinen pakolaiskiintiö on 750 henkeä, mutta kuntapaikkoja on tarjolla eri puolilla Suomea lähes 1 300 kiintiöpakolaiselle.
Päijät-Hämeessä Orimattila on tänäkin vuonna valmis vastaanottamaan 20 kiintiöpakolaista. Kaupunki on yksi monista paikkakunnista, joissa kiintiöpakolaisille mitoitetut kuntapaikat eivät täyty.
Orimattilaan kotiutui viime vuonna vain kolme kiintiöpakolaista. Kaupunki aloitti vuonna 2016 kotouttamishankkeen, jonka jatko on katkolla vuoden 2020 alussa.
– Kaupunki on tehnyt poliittisen päätöksen tänne otettavista kiintiöpakolaisista. Kun heitä ei ole paljon tullut, se voi äkkiä tarkoittaa sitä, ettei tällaisen hankkeen ylläpitoa koeta tärkeäksi, Orimattilan maahanmuuttokoordinaattori Sirkku Lindstam pelkää.
Sirkku Lindstam palkattiin Orimattilaan maahanmuuttokoordinaattorkiksi vuonna 2017.Lauri Rautavuori / Yle
Kaupunginjohtaja Osmo Pieski tyytyy toteamaan, että hankkeen jatkoa pohditaan ensi vuoden alussa. Orimattilan huolena on sekin, että monet kaupunkiin tulevat pakolaiset muuttavat isoihin kasvukeskuksiin.
– Mikä on se halukkuus tulla Orimattilaan? Kun täällä ei (enää) ole vastaanottokeskusta, tänne ei luontaisesti pyritä. On selvästi ollut nähtävissä, että meille tulleet haluavat isommille paikkakunnille, kuten Lahteen tai Helsinkiin, Pieski sanoo.
”Kun seuraavan kerran tarvitaan vastaanottoa, lähdetään alkutekijöistä”
Ylimitoitetut kuntapaikat kiintiöpakolaisille juontuvat vuoteen 2015, kun turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi Suomessa rajusti. Tuolloin käynnistettiin useita hankkeita, jotta kuntapaikkoja saataisiin lisää kansainvälistä suojelua saaville.
Ja lisää niitä saatiinkin. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) erityisasiantuntijan Katja Vänskä-Rajalan mukaan Suomen vastaanottoverkosto kaksinkertaistui vuoden 2016 aikana, ja kunnille jäi positiivinen suhtautuminen pakolaisten vastaanottamiseen.
Ylimitoitettujen kuntapaikkojen takia TEM suosittelee, että kiintiöpakolaisia sijoitetaan halukkaisiin kuntiin kierrättämällä. Eli karkeasti kunnat, joille pakolaisia ei viime vuonna riittänyt, vastaanottaisivat heitä tänä vuonna.
Alueellinen suunnittelu ja vastaanotto on kuitenkin ely-keskusten harteilla. Kunnat käyvät elyn kanssa dialogia siitä, minne kiintiöpakolaiset kunakin vuonna sijoitetaan.
Nykytilanteessa on vaarana, että kuntien kehittämät kotouttamispalvelut rapistuvat.
– Jos jossain kunnassa ei useampaan vuoteen ole vastaanottoa, sieltä voi hävitä henkilö, joka koordinoi ja hoitaa asiaa. Tavallaan osaaminenkin häviää sen myötä. Kun seuraavan kerran tarvitaan vastaanottoa, lähdetään alkutekijöistä, Vänskä-Rajala puhuu.
Syyrialaisperheen vanhimmat tytöt opiskelevat ja puhuvat jo Suomea.Lauri Rautavuori / Yle
TEM on tehnyt tälle vuodelle alustavan suunnitelman kiintiöpakolaisten kohdentamisesta eri puolille Suomea. Hämeen ely-keskuksen alueelle suunnataan näillä näkyminen 60 henkeä. Eniten kiintiöpakolaisia vastaanottaa Pohjanmaan ely-alue, 90 henkeä.
Varsinais-Suomeen ei tänä vuonna oteta yhtään kiintiöpakolaista. Isoin syy päätöksen takana on juurikin tulijoiden niukka määrä suhteessa koko maan kuntapaikkoihin.
– Kuntien kanssa ei tänä vuonna edes neuvoteltu asiasta, koska pakolaisia ei todennäköisesti riitä, kertoo Varsinais-Suomen ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllykoski.
Eduskunta nostanut kiintiötä kahdesti
Maahanmuuttovirasto (Migri) sijoittaa pakolaiset kuntiin yhteistyössä ely-keskusten kanssa. Migri on koostanut sivuilleen tietopaketin kiintiöpakolaisten valitsemisesta ja sijoittamisesta.
Kunta saa korvauksia pakolaisten vastaanottamisesta (kotouttaminen.fi-sivusto). Yli 7-vuotiaista kiintiöpakolaisista kunta saa vuosittain 2 300 euroa ja sitä nuoremmista 6 845 euroa vuodessa neljän vuoden ajan. Valtio voi korvata kunnille myös muita pakolaisista aiheutuvia kustannuksia.
Suomi on vuodesta 2001 alkaen sitoutunut vastaanottamaan 750 kiintiöpakolaista vuodessa. Vuosina 2014 ja 2015 kiintiö nostettiin Syyrian vaikean tilanteen takia 1050:een.
Junaliikenne takkuilee pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa tänä aamuna, ilmoittaa VR.
Helsingin ja Lahden välisessä junaliikenteessä osa junista on noin 10–20 minuuttia myöhässä. Kaukoliikenteessä viivästymiset ovat noin 10–30 minuutin pituisia. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä osa junista on puolestaan 5–10 minuuttia myöhässä, VR:n viestinnästä kerrotaan.
Viivästykset johtuvat muun muassa kalustomuutoksista sekä siitä, että oikoradalla Helsingin ja Lahden välissä on käytössä tällä hetkellä vain yksi raide.
Linja-autot korvaavat G-junat Riihimäen ja Lahden välillä
G-junat Riihimäen ja Lahden välillä korvataan toistaiseksi linja-autoilla. Lähijunaliikenne Riihimäeltä ja Lahdesta Helsinkiin kulkee kuitenkin normaalisti junilla.
Ongelma johtuu liikenteenohjausjärjestelmän tiedonsiirtoviasta, joka alkoi eilen iltapäivällä.Riihimäellä linja-autot lähtevät rautatieasemalta ja Lahdessa matkakeskuksen tilausajopysäkiltä. Linja-autot kiertävät väliasemien kautta.
VR muistuttaa, että linja-autolla matka-aika on pidempi kuin junalla.
Rataliikennekeskuksen mukaan tiedonsiirtovian korjauksen aikataulusta ei ole vielä arviota.
Myös tiistaina ongelmia
Tiistaina junien kulkua hankaloittivat kova pakkanen ja pöllyävä lumi. VR, HSL ja Finrailin rataliikennekeskus päättivätkin perua osan pääkaupunkiseudun tiistai-iltapäivän ja keskiviikkoaamun junavuoroista.
Pakkanen saattaa vaikuttaa muun muassa vaihteiden kääntymiseen ja sähköjärjestelmiin sekä kaluston paineilmalaitteisiin, jolloin ovien toiminnassa saattaa ilmetä ongelmia.
Sysmän hyvinvointivaliokunta jääväsi puheenjohtaja Jaakko Palvailan (kesk.) rehtorin lausuntoja käsittelevässä asiassa. Sysmän yhtenäiskoulun vt. rehtorin Tuula Vuorisen Ylen MOT-ohjelmalle antamat kommentit kiusaamisesta nousivat valtakunnalliseen keskusteluun, ja kunnan hyvinvointivaliokunta otti asian käsitelläkseen tiistain kokouksessa.
Esteellisyydestä kerrottiin puheenjohtaja Palvailalle juuri ennen kun hän oli astumassa kokoushuoneeseen.
– Kunnan suunnittelupäällikkö Merja Simola sanoi, että hänellä on vt. rehtorin esimiehenä velvollisuus ilmoittaa, että minusta on tehty työsuojeluilmoitus. Sen takia suunnittelupäällikkö ilmeisesti oli sitä mieltä, että olen myös esteellinen käsittelemään rehtorin lausuntoja ja työssä jatkamista, Palvaila kertoo.
Palvaila oli mukana päättämässä muista asioista, kuten kouluhyvinvointityöryhmän perustamisesta. Työryhmän on tarkoitus etsiä konkreettisia keinoja koulun ilmapiirin parantamiseen. Rehtorin kommentteja käsittelevän keskusteluun Palvailan ei annettu osallistua.
Esteellisyys tuli varoittamatta
Palvailan mukaan tieto jääväämisestä tuli täysin yllätyksenä, eikä siitä kerrottu hänelle etukäteen. Hän sanoo selvittäneensä asiaa seuraavan aamuna kunnan työsuojelupäälliköltä, eikä työsuojeluilmoitus näytä olevan peruste jääväämiselle.
Työsuojelupäällikkö Urho Papinniemi kertoo Ylelle, että hän sai työsuojeluilmoituksen nähdäkseen tiistaina iltapäivällä. Hänen mukaansa ilmoituksessa oli puutteita, eikä se sen vuoksi voisi johtaa mihinkään toimenpiteisiin.
Sysmän suunnittelupäällikkö Merja Simolan mukaan hän toimi senhetkisen tiedon varassa ilmoittaessaan Palvailalle ja valiokunnalle työsuojeluilmoituksesta.
Palvaila sanoo myös käsittäneensä, ettei hänestä ei olisi voinut tehdä työsuojeluilmoitusta, sillä hän on luottamushenkilö eikä kunnan työntekijä.
Ei politiikkaa?
Sysmän yhtenäiskoulun vt. rehtorin Tuula Vuorisen Ylen MOT-ohjelmalle antamat kommentit kiusaamisesta nousivat pari viikkoa sitten valtakunnalliseen keskusteluun. MOT kysyi rehtorilta, onko koulukiusaamisessa joitakin uusia trendejä tai ilmiöitä.
Vuorinen sanoi muun muassa kummastelevansa joidenkin oppilaiden tarvetta korostaa omaa erilaisuuttaan, kuten seksuaalista suuntautumista, ja pukeutua räväkästi sekä paljastavasti.
Hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Jaakko Palvaila sanoi jutun julkaisun jälkeen pitävänsä rehtorin kommentteja kestämättöminä.
Sysmän hyvinvointivaliokunnan esityslistalla oli tiistaina 22. tammikuuta yhtenä kohtana keskustelu rehtori mediassa esittämistä kommenteista. Palvaila ei usko, että jääväämiseen olisi ollut poliittisia syitä tai että se liittyisi hänen työhönsä.
Palvaila on töissä Ylen Mikkelin-toimituksessa, mutta MOT:n juttu tuli hänen mukaansa täysin yllätyksenä eikä häneen oltu yhteydessä MOT:sta ennen sen julkaisemista.
– Koen enemmänkin, että virkamieskunta on kampittanut minua. Ihmettelen, ettei kaikista asioista ole otettu selvää, eikä ole kerrottu niistä minulle ennen kokousta.
Suunnitteilla oikaisuvaatimus
Palvaila arvelee sivuun siirtämisen johtuneen enemmänkin siitä, että hänen näkemyksensä rehtorin lausuntojen sopimattomuudesta on ollut sen vastainen, mitä moni Sysmässä ajattelee.
– Eihän Sysmästä ole kuulunut hirveästi sellaisia mielipiteitä, joissa olisi äänekkäästi kritisoitu rehtorin antamia lausuntoja tai toimintaa tässä asiassa, päinvastoin sitä on puolusteltu.
Palvaila ei aio jättää jäävämistään sikseen.
– Minun on todennäköisesti tehtävä oikaisuvaatimus valiokunnan päätöksiin, hän toteaa.
Isä ja tytär, Abas Shiwan ja Kale Shiwan, jakavat Lahden kurdit -Facebook-sivulla monipuolisesti tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta kurdin kielellä. Isä on ammatiltaan toimittaja-kirjailija ja tytär tulkki-koordinaattori. He pakenivat Kurdistanista Suomeen 20 vuotta sitten.
Seuraajia sivulla on 15 000. Se on suuri määrä siihen nähden, että Suomessa arvioidaan asuvan juuri sen verran kurditaustaisia ihmisiä. Seuraajia on Lahdesta, ympäri Suomen ja Kurdistanista. Määrä on kasvanut tasaisesti sivun perustamisvuodesta 2011.
Sivulla kerrotaan kuunpimennyksestä, taiteesta ja runsaasta lumentulosta. Siellä jaetaan tietoa kurdeja kiinnostavista koulutuksista ja tapahtumista, kuten keskustelukerhoista. Painavampiakaan teemoja ei kaihdeta. On tuoreimpia Suomen vaaligallupeja, neuvoja työllistymiseen sekä Maahanmuuttoviraston tilastoja. Lähteinä ovat suomalaiset mediatalot ja viranomaiset.
– Emme ole todellakaan keksineet päivityksiä omasta päästämme, sanoo Kale Shiwan.
Valistavia kuvia vakavista asioista
Kuumana käynyt keskustelu alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista on otettu huomioon. Piirroskuvassa on nainen, jota mies koskettelee epäasianmukaisesti.
– Seksuaalinen häirintä on yksiselitteisen paha asia. Siksi haluamme informoida ihmisiä, sanoo Abas Shiwan.
Tytär Kale Shiwan nyökkäilee vieressä. Hän pitää alaikäisiin kohdistuneita rikoksia pöyristyttävinä, mutta ihmettelee, miksi Suomessa keskustelu on kohdistunut lähinnä vain ulkomaalaistaustaisten tekemiin rikoksiin.
– Päivityksissämme kerrotaan tasa-arvosta. Siitä, kuinka naiset ovat Suomessa aktiivisia ja integroituneet yhteiskuntaan.
Valistavassa kuvassa on saateteksti suomeksi ja kurdiksi. Kurdinkielinen teksti on niin arabialaisilla kuin latinalaisilla kirjaimilla.Yle
Ulkomaalaisten tekemien seksuaalirikosten nouseminen otsikoihin on johtanut rasistisiin ulostuloihin. Tämä huolestuttaa Abas ja Kale Shiwania. Sivulla on muistutettu useasti, että rasismi ei ole oikein eikä kaikkia ulkomaalaistaustaisia tulisi leimata.
Kurdinkielinen teksti on arabialaisilla kirjaimilla, mutta sama asia kerrotaan myös latinalaisin merkein.
– Nuoremmat kurdit eivät välttämättä osaa lukea tai kirjoittaa arabialaisia kirjaimia. Päivityksemme tulevat tarpeeseen, sillä on paljon kurdeja, jotka eivät seuraa kovinkaan aktiivisesti mediaa, kertoo Kale Shiwan.
Turkkilaiset hakkerit iskivät
Kurdiliitossa pidetään lahtelaisten Shiwanien somettelua erinomaisena ja tarpeellisena osana kotoutustoimintaa.
– Facebookilla on ylipäätään tärkeä rooli yhteisössämme, koska suurin osa heistä on mukana Facebookissa, sanoo puheenjohtaja Welat Nehri.
Kurdiliiton useilla jäsenjärjestöillä on FB-sivut tai -ryhmät. Lisäksi Facebookissa toimii joitakin yksittäisten ihmisten ylläpitämiä sivuja. Puheenjohtaja Nehrin mukaan somekanavien osalta Instagramin rooli on kasvamassa ja yhteydenpidossa muun muassa Whatsapp, Messenger, Viber ja Telegram ovat tärkeässä roolissa.
– Some- ja viestintäkanavien yleistymisen taustalla on yhteydenpito kotimaahan ja ympäri maailmaa asuviin ystäviin ja sukulaisiin. Niiden yleistymisen myötä yhteisön välinen ja eri järjestöjen viestintä on siirtynyt sinne.
Väkivalta ja vihapuhe eivät ole ratkaisu, muistutetaan tässä kuvassa. Yle
Toistaiseksi Facebook on kurdien parissa yleisin somekanava.
– Twitterin rooli on marginaalinen toistaiseksi. Sähköpostikaan ei tavoita niin hyvin kuin Facebook.
Kurdiliiton puheenjohtajalla on itsellään raskaita kokemuksia kurdeille suunnatun nettisivun ylläpidosta muutama vuosi sitten. Asiasta uutisoitiin mediassa ja siitä kerrottiin muun muassa Voima-lehden blogissa vuonna 2012. Welat Nehrin pyörittämä Kurdistan.fi-nettisivu ehti toimia puolenkymmentä vuotta, kunnes turkkilaiset hakkerit sabotoivat sivua monta kertaa.
– Lopetin toiminnan, kun voimani eivät enää riittäneet. Onneksi uutisointi ja tiedotus Suomen kurdiasioista ja Kurdistanin tilanteesta jatkuu nyt kuitenkin Facebookissa, sanoo Welat Nehri.
Hiihdon nuorten MM-kisoissa Lahdessa jaettiin keskiviikkona ensimmäistä kertaa yhdistetyn MM-mitaleja tytöille. Yhdistetty onkin ainoa talviolympialaji, jossa vain miehet ottavat toisistaan mittaa.
Ylen torstaiseen tasa-arvokeskusteluun osallistuneet asiantuntijat näkevät, että tasa-arvotyössä riittää vielä sarkaa, vaikka yhdistetty on saatu avattua naisille MM-tasolla. Talkoisiin on saatava mukaan niin yleisö, seurat, valmentajat kuin urheilun päättäjät.
– Itse ajattelisin, että tästä se työ vasta alkaa. Nyt täytyy lähteä systemaattisesti hakemaan lisää harrastajia ja tekemään kansainvälisellä tasolla työtä lajin kehittämiseksi, toteaa lehtori Kati Lehtonen Jyväskylän yliopistosta.
– Herrojen asenteiden pitää muuttua. Tytöt otettiin mukaan yhdistettyyn pakon edessä, muuten laji olisi hävinnyt miehiltä olympiatasolta, täräyttää naismäkihypyn pioneeri Heli Pomell.
Urheilun tukirahoja jakava opetusministeriö edellyttää urheiluseuroilta ja lajiliitoilta yhdenvertaisuutta ja tasa-arvon edistämistä.
– Tasa-arvosuunnitelmat on yksi kriteeri yleisavustusten saamiseen. Nyt haluamme, että suunnitelmat viedään arkipäivään, on se sitten urheilijan, valmentajan tai kenen tahansa liikkujan arkipäivää, painottaa johtaja Tiina Kivisaari opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Tasa-arvo eloonjäämiskysymys?
Hiihtolajien harrastajamäärät ovat laskusuunnassa, mitä tasa-arvo-ongelmat eivät paranna. Hiihtoliiton johtokunnassa istuva lehtori toivoo, että naisia pyydettäisiin enemmän valmentajiksi ja naiset itse rohkaistuisivat valmentamaan.
– Pohjoismaiset hiihtolajit ovat olleet ajastaan jäljessä. Jos taas ajatellaan tämän päivän uusia lajeja, eivät ne enää jaottele sukupuolia. Niiden lähtökohtana on, että ne ovat kaikille avoimia. Jos nyt ei herätä todellisuuteen, tietyt lajit kuolevat, murehtii Kati Lehtonen Jyväskylän yliopistosta.
Mäkihypyssä naisille tietä raivannut Heli Pomell kaipaa tasa-arvoa etenkin rahanjakoon ja resursseihin.
– Resurssit ovat naismäkihypyssä heikot. Naisten mäkihypyn budjetti on noin 10 000 euroa, kun miehillä se on satojatuhansia euroja. Kumminkin tällä kaudella kisoissa on ollyt vain yksi hyppääjä sekä miehiltä että naisilta. Minulla tulee edelleen joitakin vihanpilkahduksia välillä, vaikka en olekaan katkera, Pomell sanoo.
"Pojista puhutaan yleensä enemmän"
Suomen nuorten yhdistetyn MM-kisajoukkue Lahdessa.Petri Niemi / Yle
Lahden kisoissa keskiviikkona kilpailleet 16-vuotiaat suomalaistytöt ovat harrastaneet lajia jo vuosia.
– Ehkei tyttöjä arvosteta niin paljon, mutta kyllä tilanne on menossa parempaan suuntaan koko ajan. Pojista puhutaan yleensä enemmän, mutta kyllä nämä MM-kisatkin voi tuoda sitä tyttöjen yhdistettyä enemmän esille, sanoo Alahärmän Kisan Pinja Koivisto.
Taivalkosken Kuohun Annamaija Oinas näkee tulevaisuutensa lupaavana, kunhan vain treenaus tuottaa yhä paranevia suorituksia.
– Toivottavasti menee koko ajan parempaan suuntaan hyppy sekä hiihto. Olisihan se siistiä olla tulevaisuudessakin tällaisissa suuissa kisoissa mukana.
Taivalkosken Kuohun Annamaija Oinas.Petri Niemi / Yle
Saksa, Itävalta ja Norja mahtimaita
FIS:issä nähdään, että tyttöjen huipputasolla laji on vielä pieni, mutta kehittyvä. Kansainvälisissä kisoissa kiertää noin parikymmentä kilpailijaa, vaikka nuoria harrastajia on tullut mukaan yhä enemmän.
Lajin mahtimaat ovat Saksa, Itävalta ja Norja.
– Me kansainvälisessä hiihtoliitossa voimme vain luoda parhaat mahdolliset kilpailut ja olosuhteet. Tällä hetkellä tytöt hyppäävät normaalimäistä, koska kilpailijoiden on kehityttävä. Eri maiden hiihtoliittojen pitää saada lajiin nykyistä enemmän ja nykyistä parempia harrastajia. Sitten katsomme, miten laji tulevaisuudessa kehittyy, sanoo FISin yhdistetyn koordinaattori Michel Neumayer.
Yhdistetyn naiset ovat mukana MM-kisoissa vuodesta 2021 alkaen. Yhdistetty on toistaiseksi ainoa olympialaji, jossa vain miehet ottavat toisistaan mittaa. Tähänkin on tulossa muutos todennäköisesti vuoden 2026 olympialaisissa.
FISin yhdistetyn koordinaattori Michel Neumayer.Petri Niemi / Yle
