Kolmevuotias lapsi hukkui Lahdessa tiistaina. Lapsi ilmoitettiin kadonneeksi Metsämaalla päivällä, ja poliisi löysi lapsen läheisestä joesta noin puolen tunnin kuluttua ilmoituksesta. Joki sijaitsee noin puolen kilometrin päästä katoamispaikasta.

Lapsi menehtyi elvytyksestä huolimatta. Etsintöihin osallistui useita poliisipartioita ja pelastuslaitoksen yksiköitä.

Tapausta tutkitaan kuolemansyyn tutkintana.

Alle kouluikäisten hukkumiskuolemia on joitakin tapauksia vuosittain, arvioi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti STT:lle.

Hukkumiskuolemat ovat edelleen yksi yleisimmistä alle kouluikäisten lasten tapaturmaisista kuolemansyistä, vaikka tapaturmakuolemat ovat vähentyneet merkittävästi muutaman vuosikymmenen takaisesta, Korpilahti kertoo.

Lue lisää:

Tunnistatko, milloin vesillä on tosi kyseessä? Hukkuminen käy hiljaa ja hetkessä, opettele 7 paljastavaa merkkiä

Lämmin sää houkutteli vesille – kesäkuussa hukkui yhtä paljon ihmisiä viimeksi kuusi vuotta sitten

Kiiltävä alumiinen katamaraanirunko, pituutta runsaat viisi ja leveyttä reilut pari metriä. Niistä koostuu Pidä Saaristo Siistinä ry:n uusin ase vesien roskaantumista vastaan.

Aurinkosähköllä liikkuva Roska-Roope kerää kellukeponttooneidensa väliin pintavedessä kelluvaa roskaa ja nielee tupakantumppia isompia roskia. Roskienkeruuvene on myös valistuskampanjan johtotähti.

– Tämä on 50 -vuotiaan yhdistyksemme lahja Suomen vesille. Haluamme herätellä ihmisiä huomaamaan, että roskaaminen on ongelma myös sisävesillä. Roskat eivät ole kovin näkyvä ongelma, mutta tiedämme niitä olevan paljon, sanoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n pääsihteeri Aija Kaski.

Veneen kellukkeiden välissä on siis eräänlainen kaukalo, jonka reunoilla on metallinen suodatin. Vedessä kelluvat roskat uivat ponttooneiden väliin ja jäävät satimeen. Kelluvat roskat ovat vesistöissä vain pieni osa ongelmaa, sillä muovi uppoaa pinnan alle yllättävän nopeasti.

Pienestäkin roskasta voi tulla iso riesa

Muutaman viime vuoden aikana vesien roskaaminen on ollut paljon esillä, etenkin mikromuovin vuoksi. Vasta hiljattain sen on todettu vaivaavan myös sisävesiä.

Vesiin kertyy roskaa eniten ihmisasutuksesta ja sen läheisyydestä. Jopa vedenpuhdistamoista pääsee järviin esimerkiksi vanupuikkojen varsia.

Pikkuruinen Roska-Roope ei ehdi, eikä pysty koko ongelmaa ratkaisemaan – sen tehtävä onkin olla enemmän symboli kuin roskapuimuri.

– Esimerkiksi jugurttipurkki jauhautuu mikromuoviksi, jos se veteen päätyy. Vedessä se päätyy kaloihin ja edelleen jopa ihmisiin, kun syömme kalaa, muistuttaa pääsihteeri Kaski.

Tärkein rooli vesistöjen puhtaanapitämisessä onkin ihan jokaisella ihmisellä. Ja tutkimukset osoittavat, että ennen pitkää roskat päätyvät vesistä meihin itseemme.

– Meidän on tärkeää tietää, mistä roska vesiin päätyy, jotta voimme siihen vaikuttaa. Olemme todenneet, että kaikkein suurin vaikutus olisi sillä, että jos jokainen huolehtisi tupakantumpit ja kaikki roskat tosi visusti talteen, ettei ne vaan päätyisi mitään kautta vesistöihin, Kaski painottaa.

Haamuverkkoja, tyhjiä pulloja ja vesilläliikkujan vastuuta

Roska-Roope on tänä kesänä kiertänyt Suomea esittäytymässä yleisölle. Jatkossa se tulee kiertämään sisävesiä säännöllisesti. Sille kaavaillaan myös käyttöä esimerkiksi haamuverkkojen, eli unohtuneiden ja karanneiden kalanpyydysten etsinnässä. Veneen varustukseen kuuluvalla modernilla kaikuluotaimella isännättöminä ajelehtivat verkot voidaan löydää pinnan alta ja saada pois kaloja tappamasta.

Kaikkea roskavirtaa vesiin ei voi kontrolloida. Esimerkiksi autonrenkaista tiedetään irtoavan pieniä kumimuruja, jotka voivat päätyä vesiin kaukaakin.

Vesilläliikkujien asenteet ovat kuitenkin parantuneet. Moni veneilijä hoitaa omat roskansa niin, etteivät ne päädy luontoon. Jyväskyläläinen Esko Vuorela on yksi heistä. Hän viettää koko avovesikauden veneellään Päijänteen vesistöalueella. Roskat hän vie tarvittaessa kotiin asti.

– Edelleen retkisatamissa ja nuotiopaikoilla näkee roskia ja tyhjiä pulloja. Ihmettelen, että jos ne jaksaa tuoda sinne täysinä, miksi niitä jaksa viedä tyhjinä pois, Vuorela pohtii.

Päijänteen vesi lainehtii verkkaisesti, kun asikkalalainen Mikko Vesterinen käy tankkaamassa venettään. Edessä on matka mökille perheen kanssa. Vesterinen on lomalla, mutta kertoo silti vilkuilevansa välillä työsähköpostiaan.

– Se on vähän tullut huono tapa. Joskus yritän olla lukemattakin, mutta kerran päivässä tulee vilkaistua, Vesterinen myöntää.

Samaan aikaan venesatamaan rantautuu myös espoolainen Anu Kuusela. Myös hän kertoo lukevansa työmeilejään, mutta rajoitetusti. Kuusela sanoo lukevansa niitä kaksi kertaa loman aikana.

– Loma on mulle sellainen, että täytyy päästä eroon kaikista työasioista niin pitkälle kuin mahdollista. On kuitenkin tiettyjä vastuita, joiden takia täytyy kurkata, Kuusela perustelee.

Seuraavaksi toimittajan haaviin osuu muuramelainen Janne Knuutinen. Hän toteaa, että lomalla pitäisi olla erossa työstä, mutta yrittäjänä se ei ole helppoa. Kotona työmeilien lukemisesta tulee kuitenkin sanomista.

– Luen, mutta ainoastaan silloin kun avopuolison silmä välttää. Sähköpostin lukeminen helpottaa töihin paluuta, joten olen kokenut sen järkeväksi, Knuutinen puntaroi.

Miltei 40 prosenttia lukee työpostejaan lomalla, kertoo kyselytutkimus

Vesterinen, Kuusela ja Knuutinen eivät ole tilanteensa kanssa yksin, sillä suomalaisista 38 prosenttia kertoo lukevansa työsähköpostia lomalla. 34 prosenttia myös vastaa työmeileihin, vaikka samanaikaisesti moni haluaa tietoisesti välttää digilaitteiden käyttöä vapaalla.

Tämä selviää teleoperaattori Moin Kantar TNS:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi 1 104 henkilöä.

Ilmiö on tunnistettu työhyvinvoinnin tutkijoiden parissa. Erityisesti asiantuntijatehtävissä työskentelevillä on paineita hoitaa työasioita vapaalla.

Mieli kaipaa levon lisäksi myös vaihtelua. Kirsi Ahola

Työterveyslaitokselta ei suositella työmeilin lukemista lomalla. Työterveyspsykologian dosentti, johtaja Kirsi Ahola sanoo, että työstä pitää irtautua sekä fyysisesti että psyykkisesti.

– Työhyvinvoinnin näkökulmasta lomien yksi tehtävä on edistää työkuormituksesta palautumista. Mikäli henkilö seuraa työsähköpostia myös lomalla, palautuminen ei toteudu kunnolla etenkin työstä irtautumisen näkökulmasta.

Riskinä on, että luovuus ja reagointikyky haastaviin tilanteisiin heikkenee, jos työt ovat koko ajan mielessä. Dosentti varoittaa, että pahimmillaan siitä voi seurata työssä uupumista pitkällä aikavälillä.

Lue myös: Miten tiede auttaa saamaan lomasta eniten irti – Aivotutkija Katri Saarikiven 10 vinkkiä hyvään latautumiseen ja työhuolten unohtamiseen

Keinoina kohdistaa huomio muualle, myös työpaikalla voidaan vaikuttaa

Kirsi Aholan mukaan jokainen voi edistää omaa palautumistaan, kun tekee vapaalla mahdollisimman erilaisia asioita kuin töissä ja arkena. Irtautumista voi tehostaa suunnittelemalla loman kulkua siten, että työasiat voi jättää mahdollisimman nopeasti pois mielestä.

– Mieli kaipaa levon lisäksi myös vaihtelua. Mikäli on mahdollista lähteä reissuun, kannattaa se ajoittaa loman alkuun, Ahola neuvoo.

Mikäli maisemanvaihdos ei onnistu, kannattaa rutiineja rikkoa muilla tavoin. Loman onnistumista voidaan edistää myös työpaikoilla.

– Sovitaan, että on kiertävä sijaistus. Silloin jokainen voi lomailla rauhassa, kun tietää, että työkaveri tuuraa ja vastaa sähköposteihin. Työkaverin nimen voi laittaa myös automaattivastaajaan sähköpostiin.

Yritysjohtajien ja muiden vastuuasemissa olevien kohdalla työpaikoilla voidaan sopia, että ongelmatilanteissa soitetaan. Silloin johtajakin voi lomailla ilman paineita. Esimerkiksi yrittäjille täysi irtautuminen ei kuitenkaan ole aina mahdollista.

– Silloin voi käyttää tietyn ajan päivästä ikään kuin huolituntina, jonka ulkopuolella ei työmeilejä lueta, Ahola neuvoo.

Oletko sinä kiinni työasioissa kesälomallakin? Mikä ajaa työsähköpostin ääreen? Osallistu keskusteluun ja kerro vinkkisi. Keskustelu on avoinna kello 22 saakka.

Lue myös: Loma alkoi vai alkoiko kuitenkaan? – Asiantuntija neuvoo välttämään työpostien tsekkailua

Eteläkarjalaiset yritykset ja yhteisöt ovat omineet Etelä-Karjalan keskussairaalan hyllytetyn lääkärien rekrytointi-ilmoituksen. Ilmoitus leviää sosiaalisessa mediassa.

Muun muassa Lappeenrannan kaupunki, autovuokraamo Hertz, Lehmus Roastery ja Imatran kaupunki ovat ottaneet kohu-ilmoituksen omaan markkinointiinsa.

Yritykset ja yhteisöt ovat yhdistäneet markkinointitoimisto Avidlyn suunnittelemaan ilmoitukseen omat tunnuksensa, ja jakavat ilmoitusta luvan kanssa.

Markkinointitermein ilmiötä kutsutaan sissimarkkinoinniksi. Sille on ominaista nopea toiminta.

Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa sai esimakua kohuilmoitukseen, kun hänen twiittaava tuttavansa muokkasi ilmoituksen uuteen uskoon ja vaihtoi Eksoten tilalle LUT-yliopiston.

Kun Avidlyn operatiivinen johtaja Sanna Rautio antoi ilmoituksen vapaaseen käyttöön, yliopisto iski kiinni.

– Siinä on sellaista positiivista röyhkeyttä, jossa on faktat taustalla, kommentoi Saksa.

Ilmoituksen viesti istuu Saksan mukaan yliopiston kontekstiin kuin nenä päähän.

– Meiltä valmistuneille dippainsseille maksetaan Suomen parasta palkkaa, joten saatoimme ylpeästi kopioida sen pohjan ja lyödä siihen oman logon päälle, sanoo Saksa.

"Yltiöpositiivinen ilmiö"

Lappeenrantalainen Lehmus Roastery jalosti ilmoituksen etiketiksi kahvipakettiin.

Kymmenen pakkauksen erikoiserä vietiin Lappeenrannan kaupungintalolle jo samana päivänä.

Kahvipaketit annetaan lääkäreille, jotka kohuilmoituksen perusteella saadaan töihin Etelä-Karjalan keskussairaalaan.

– Hauska juttu, että kielteinen asia kääntyy myönteiseksi ja siitä syntyy monia tahoja yhdistävä yltiöpositiivinen ilmiö, sanoo Lehmus Roasteryn johtaja Arttu Muukkonen.

Avidlyn operatiivinen johtaja Sanna Rautio on ylen onnellinen hyllytetyn ilmoituksen aiheuttamasta ketjureaktiosta.

–Tarina ja ilmoitukseen sisältyvä viesti ovat koskettaneet voimakkaasti. Ne tukevat kaikkien yhteisiä tavoitteita, sanoo Rautio.

Mitä, jos Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote haluaisikin ottaa hyllyttämänsä ilmoituksen uudelleen käyttöön?

– Se olisi ihana ratkaisu tälle kaikelle, sanoo Rautio.

Jos niin kävisi, palautuisi rekry-ilmoitus yksinoikeudella Eksoten käyttöön.

Mainoksen leviämisestä kertoi ensimmäisenä Markkinointi&Mainonta–lehti.

Esperanton maailmankongressi käynnistyy lauantaina Lahdessa. Viikon kestävään tapahtumaan on etukäteen ilmoittautunut noin 900 osallistujaa eri puolilta maailmaa.

Esperanton loi 1800-luvun lopulla nuori puolanjuutalainen silmälääkäri Ludwik Zamenhof. Doktoro Esperanto, suomeksi Toiveikas Tohtori, halusi luoda puolueettoman ja valtasuhteista vapaan kielen. Zamenhofin nimimerkistä muotoutui myös nimi maailman tunnetuimmalle keinotekoiselle kielelle.

Valtasuhteiden välttäminen on edelleen arvossaan kieltä puhuvien keskuudessa. Kongressin tiedottaja Jukka Pietiläinen toteaa, että keskustelu esperantoksi on tasavertaisempaa kuin kansalliskielillä käytävä.

Pietiläinen sanoo, että esperantoa puhuttaessa ihminen otetaan ihmisenä, eikä jonkun kansan edustajana.

– Vaikka puhun hyvin englantia, esperantoa puhuessa tuntuu, että puhun omaa kieltäni. Voin itse muokata sitä. En ole riippuvainen siitä, mitä kielen alkuperäiset puhujat ovat päättäneet kielestään.

Esperanton etuna pidetään sen helppoa rakennetta ja sanastoa, joka perustuu 500 kantasanaa. Sanastoon ovat vaikuttaneet latinan tytärkielet, mutta kieliopissa on paljon slaavilaisia vaikutteita.

Suomessa neljännen kerran

Maailmankongressin ohjelmassa on luentoja, konsertteja, esperantoksi opastettuja retkiä ja lasten leiri. Myös suomi ja saamen kielet ovat esillä. Heti kongressin aluksi valitaan uusi puheenjohtaja Esperanton maailmanliitolle.

Kongressin tärkeintä antia on yhteisöllisyys ja se, että harrastajat pääsevät käyttämään esperantoa. Suomen esperantoliiton puheenjohtaja Tuomo Grundström sanoo, että kokoontuminen halutaan nähdä ennemmin kulttuurifestivaalina kuin tiedetapahtumana.

Tapahtuma järjestetään Suomessa neljännen kerran. Jukka Pietiläinenkertoo, että Lahti valikoitui kongressin paikaksi monesta syystä. Valintaan vaikutti muun muassa Lahden matkailutoimijoiden aktiivisuus.

Yhteensä kongressi on järjestetty 104 kertaa. Taukoa on ollut maailmansotien aikaan.

Puhujien määrää on vaikea arvioida

Esperanton puhujien määrää on vaikea arvioida. Jukka Pietiläinen arvioi, että kieltä hyvin osaavia on tuskin enemmän kuin 10 000 puhujaa.

– Toisaalta voi olla 100 000 sellaista, jotka kieltä ovat opiskelleet.

Kielen puhujien määrä on laskenut Euroopassa viimeiset 30 vuotta, vaikka suurin osa puhujista asuu edelleen länsimaissa. Samaan aikaan kiinnostus on kasvanut Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa.

Pietiläinen sanoo, että laskeva innostus Euroopassa on pulmallinen Esperanton maailmanliiton taloudelle.

– Rikkaissa maissa kielenharrastus on vähentynyt, mikä merkitsee jäsenmaksutulojen pienentymistä.

Valtatie 4 on avattu liikenteelle Lahden kohdalla. Tien tukkinut rekka-auto saatiin tieltä pois, kertoo poliisi.

Valtie 4:llä liikenne oli illalla poikki etelän suuntaan Lahdessa, kertoi Hämeen poliisi Twitterissä. Syynä oli Hartwallin tehtaan kohdalla sattunut liikenneonnettomuus.

Hämeen poliisin mukaan täysperävaunurekka oli tietyömaalla ajanut betoniporsaiden yli ja jäänyt jumiin niiden päälle. Onnettomuuspaikalla rakennetaan Lahden ohitustietä.

Onnettomuus tapahtui iltayhdeksän maissa ja liikenne jouduttiin ohjaamaan kiertotielle.

Kuopiossa tehtiin alkukesästä katumaalaus, jonka avulla torikävijät on saatu yllättävän aktiivisiksi sosiaalisessa mediassa. Keskelle toria maalattiin kalakuvioinen pyöreä merkki, "mualimannapa", jonka ajateltiin houkuttelevan ihmisiä kuvaamaan ja jakamaan kuvia somessa.

Varsinaista markkinointikampanjaa ei kuitenkaan tuolloin vielä käynnistetty. Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtajan Tilla Martikaisen mukaan somekampanja käynnistyi itsestään ja se yllätti.

– Merkin ympärillä on käynyt kova kuhina. Sinne on pysähdytty kuvaamaan ja tapaamaan toisia ihmisiä. Onpa mualimannavalla nähty myös suudelmia ja halaamisia, Martikainen nauraa.

Mualimannapa-hästägillä on jaettu lyhyessä ajassa julkisesti kymmeniä kuvia.

– Etenkin turistit ovat ottaneet kuvia paljon, kiittelee torivalvoja Johannes Teppo tyytyväisenä.

Kunnat toivovat yhden yön ihmettä

Kuopiossa ja myös monissa muissa kunnissa on ryhdytty hakemaan näkyvyyttä sosiaalisen median avulla aiempaa enemmän. Viime vuonna esimerkiksi päijäthämeeläinen Padasjoki julkaisi somevideon, jossa kuntaa verrattiin maailman metropoleihin kuten New Yorkiin ja Pariisiin.

Helsinkiläinen tubettaja Inari Fernández puolestaan houkuteltiin perheineen Sodankylään, mistä hän raportoi videoillaan elämänmuutoksestaan. Sodankylän kunta maksaa Fernándezille videoista 2500 euroa kuukaudessa.

Joensuulainen Rookie Communications on toteuttanut somekampanjoita useille kunnille.

–Kuntien yleisin toive on tehdä video, josta tulee yhdessä yössä valtava somehitti, kertoo sisällöntuottaja Ville Moilanen.

– Se on vähän sama kuin säveltäjälle soitettaisiin, että tee meille huomiseksi hittibiisi, joka nousee heti listojen kärkeen. Ei siis onnistu kuin ehkä kerran miljoonasta yrityksestä, hän jatkaa.

Moilanen arvioi, että kunnat ovat kyllä nykyisin kiitettävästi mukana sosiaalisessa mediassa, mutta usein some mielletään vain kanavaksi jakaa linkkejä kunnan tiedotteisiin.

– Kuntien tapa on vielä ehkä aloittelevaa ja hapuilevaa, arvioi kuntien mainetta ja mainetekoja väitöskirjassaan tutkinut Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Kuntien pitäisi viestiä samoista asioista pitkään

Sekä Halonen että Moilanen korostavat somemarkkinoinnissa jatkuvuutta.

– Yhdellä kampanjalla voidaan saada hetkellinen kiinnostus herätettyä, mutta varsinaisia vaikutuksia saadaan viestimällä samasta asiasta pitkään, usein ja monissa eri kanavissa, vinkkaa Moilanen.

Kuopion torin ympärille rakennettu somemarkkinointi ei jää pelkän mualimannapamerkin varaan.

Kuopion torin brändiä on tarkoitus tuoda nykyaikaan. Tilla Martikainen

Jatkoa seuraa jo syksyllä, kun tarkoituksena on julkistaa kirjailija Antti Heikkisen kirjoittama mualimannavan syntytarina. Luvassa on myös somevideoita ja kuvasarjoja, joissa ihmiset pääsevät ääneen.

– Kuopion torin brändiä on tarkoitus tuoda nykyaikaan. Torihan on aina ollut legendaarinen, tunnettu ja tärkeä erityisesti meille savossa. Haluamme jakaa toriin liittyviä positiivisia mielikuvia muuallekin, visioi Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tilla Martikainen.

Pelkkä somemarkkinointi ei riitä

Samaan aikaan, kun keskelle Kuopion toria maalattiin mualimannapamerkki, ryhdyttiin toria leikkimielisesti kutsumaan myös koko universumin keskukseksi. Merkissä mualimannapa on ulkomaalaisia turisteja ajatellen käännetty The Centre of the Universeksi.

Tähän torikävijät suhtautuvat huumorilla.

– Kyllähän savolaisista uskoo, että ne voi keksiä jopa tämmöistä. Onhan se, jos niin halutaan. Sehän on meistä itsestämme kiinni, virnistää kajaanilainen Timo Kela.

Helsinkiläisen Ulla Petjoin mielestä tämmöisellä kampanjoinnilla Kuopion maine ja kunnia sen kuin kasvavat.

– Aion jakaa kuvan somessa, kertoo juuri mualimannapa-merkin äärellä kuvan ottanut Petjoi.

Timo Kelan mielestä Kuopion torin ympärille rakennettu somemarkkinointi on tätä päivää.

Kunnille markkinointia suunnitellut joensuulainen Ville Moilanen muistuttaa, ettei pelkkä somekampanja tee autuaaksi. Muutakin viestintää tarvitaan.

– Esimerkiksi nettisivuille pitäisi saada kampanjaa tukevaa sisältöä. Lisäksi saatetaan tarvita mainostamista muissa medioissa, tempauksia tai suoramarkkinointia.

Sähköverkkoyhtiö Elenia nostaa jälleen sähkönsiirtohintaa. Syyskuun alusta siirtomaksuun tulee keskimäärin 6,5 prosentin korotus. Edellisen kerran Elenia nosti sähkönsiirtomaksuja elokuussa 2018.

Esimerkkejä hinnankorotuksen keskimääräisistä vaikutuksista verolliseen siirtohintaan kuukausitasolla:

Yhtiö perustelee korotusta muun muassa säävarman sähköverkon kustannuksilla. Sähköverkon pitää kestää rajutkin säätolot.

– Säävarman sähköverkon uudistaminen etenee vastaamaan asiakkaiden, yhteiskunnan sekä sähköjärjestelmän muuttuvia tarpeita. Kauan sitten rakennettu ilmajohtoverkko on tullut tai on tulossa käyttöikänsä päähän. Tämän vuoksi sähköverkko on uusittava joka tapauksessa, sanoo tiedotteessa Elenia Oy:n toimitusjohtaja Tapani Liuhala.

Vuoden 2028 jälkeen myrskyjen tai lumikuormien aiheuttama sähkökatko ei saa asemakaava-alueella ylittää 6 uutta tuntia ja muualla 36 tuntia.

– Säävarman verkon rakentamisen aloitimme jo 2009, ja toteutamme yhteiskunnan asettamat vaatimukset aikataulussa. Säävarman osuus 72 000 kilometrin verkostamme lähestyy 50 prosenttia. Vuonna 2028 verkostamme on maan alla 75 prosenttia, Liuhala sanoo.

Elenia on investoinut viimeisen kymmen vuoden aikana sähköverkkoon miljardi euroa. Se on merkinnyt yli 10 000 henkilötyövuotta Kanta- ja Päijät-Hämeeseen, Pirkanmaalle, Keski-Suomeen sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalle.

Tänä vuonna yhtiö investoi sähkönjakelun varmuuteen reilut 145 miljoonaa euroa. Säävarmaa sähköverkkoa yhtiö uudistaa vuoden aikana yli 3 000 kilometriä.

Toimitusjohtaja Tapio Liuhala ei lähde ennakoimaan, milloin tai millaisia korotuksia on jatkossa siirtohintoihin tulossa, mutta hintojen korotuspaineet hänen mukaansa jossain vaiheessa vähenevät.

Energiavirasto valvoo sähköverkkoyhtiöiden toimintaa ja hinnoittelun kohtuullisuutta.

Elenia Oy:llä on 430 000 kotitalous-, yritys- ja yhteiskunta-asiakasta yli sadan kunnan alueella muun muassa Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Heinäkuisena aamuna lahtelaisen rautakaupan noutopihalla käy vilinä. Mökkiläiset hamstraavat lautatavaraa ja ammattirakentajan tilaamaa puutavarakuormaa lastataan trukilla kuorma-autoon.

Kesä on rautakaupassa vilkasta aikaa, kun remontoijat ja uutta rakentavat koettavat hyödyntää lämpimän vuodenajan mahdollisimman tehokkaasti. Kauppa onkin käynyt alkuvuonna hieman vilkkaammin kuin vuosi sitten.

Lahden Holmassa sijaitseva kauppa on kaupungin tuoreimpia rautakauppoja. Se on ollut toiminnassa nyt runsaat kolme vuotta. Kauppiaalla on pitkä yrittäjäkokemus, mutta uuden kaupan perustaminen ei ole helppoa. Varsinkaan kun samalla paikkakunnalla on toinenkin saman ketjun myymälä. Työ on kuitenkin onnistunut, sillä myymälä palkittiin viime vuonna ketjunsa parhaana.

– Uuden liikkeen avaamisessa on omat haasteensa, eikä mikään tule ilmaiseksi. Työ vaatii hyvän strategian, suunnitelmat siitä mitä tehdään. Ja tietysti hyvän porukan tekemään, listaa Lahden Holmassa sijaitsevan K-Raudan kauppias Kimmo Tirkkonen.

Sementtiin valetut markkina-asemat

Rautakaupan markkinatilanne on melko vakiintunut, eikä kakusta ole helppoa saada isompaa siivua. Runsas viikko sitten Osuuskauppa Hämeenmaa ilmoitti myyvänsä tappiollisen Lahden Kodin Terran kansainväliselle Bauhaus-ketjulle. Osuuskauppa ei tahdo eritellä syitä, miksi myymälä oli tappiollinen.

Koko maassa S-ryhmän rautakaupat ovat saavuttaneet vajaan kymmenen prosentin markkinaosuuden, edellään muun muassa Stark-ketju ja Keskon rautakaupat. Yksi syy voi löytyä siitä, että S-ryhmä tavoittelee yksityiskuluttajia, kun kilpailijat havittelevat myös ammattirakentajia.

– Alalla on tapahtunut myös keskittymistä. Kivijalkakauppojen määrä on trendinomaisesti ollut pienessä laskussa muutaman vuoden ajan. Kaupungistuminen näkyy myös rautakaupassa, eli pieniltä paikkakunnilta, joissa ostovoima vähenee, suljetaan kauppoja, sanoo Rakennus- ja Sisustustarvikekauppa ry:n toimitusjohtaja Minna Liuksiala.

Huolia ja toiveikkuutta

Alkuvuonna rautakauppa on ollut pienessä, puolentoista prosentin kasvussa. Suurin markkinaosuus on K-ryhmällä, yli neljäkymmentä prosenttia. Kansainväliset ketjut eivät takavuosien tapaan himoa Suomen markkinoille, koska venäläisten ostosmatkailun vähentynyt.

Vaikka rakentaminen on alkanut hiipua, uskoo rautakauppa tulevaan. Uskoa vahvistaa se, että korjausrakentamiseen vapautuu paremmin työvoimaa, kun uudisrakentaminen vähenee. Toisaalta alan ylle luo varjoja kaavailut kotitalousvähennyksen leikkaamisesta.

– Uskon, että loppuvuonna kauppa päätyy hieman plussalle. Ensi vuodelle uskoa tuo se, että moneen kiinteistöön on tulossa jätevesiremontteja, Liuksiala summaa.

Vierumäen joukkohaudan siirto Heinolassa ei etene korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn.

KHO on hylännyt yksityishenkilön tekemän valituksen siirtoluvasta. Ratkaisun mukaan perustetta valitusluvan myöntämiselle ei ole.

Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi viime vuoden loppupuolella luvan sisällissodan aikaisen joukkohaudan siirrolle Heinolan keskustaan. Asiasta jätettiin kuitenkin valitus.

Joukkohaudassa on arvioitu olevan joistain kymmenistä jopa muutamaan sataan vainajaa.

Heinolan kaupungin ja Versowood-yhtiön suunnitelmissa on keskelle teollisuusaluetta jääneen joukkohaudan siirto arvokkaampaan ja turvallisempaan ympäristöön.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta kertoi ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomat.

Lue lisää:

Sukulainen valitti Vierumäen joukkohautojen vainajien siirtämisestä – hallinto-oikeus jättää tutkimatta

Vierumäen joukkohaudan siirtoluvasta valitus – vainajien siirtotöihin päästäneen aikaisintaan keväällä 2020

Museovirasto vastaa kritiikkiin: "Vierumäen joukkohautaa ei voi pitää muinaisena hautapaikkana"

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta arvostelee sisällissodan aikaisen joukkohaudan siirtosuunnitelmaa – vainajia Heinolassa jopa 300

Hämeen poliisin palveluksessa oleva poliisi on kärähtänyt kokaiinin hallussapidosta pari viikkoa sitten, kertoo Etelä-Suomen Sanomat.

Poliisi otti miehen kiinni yleisötilaisuudesta Keski-Suomessa, jossa hän oli yleisön joukossa. Miestä epäillään huumausainerikoksesta.

Hämeen poliisi vahvistaa asian Twitter-tilillään.

Miehen hallusta löytyneen kokaiinin määrä on melko pieni. Tapauksen esitutkintaa hoitaa Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto.

Tutkinnanjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen toteaa lehdelle, ettei epäilty kuulu poliisin päällystöön. Hän ei kommentoi sitä, onko epäilty myöntänyt teon.

– Virkamiesoikeudelliset toimenpiteet aloitetaan heti, kun virkavapaus on päättynyt ellei hän irtisanoudu itse. Pääsy poliisiasemalle on estetty kaikilta osin, toteaa Hämeen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki Etelä-Suomen Sanomille.

Heinolassa Päijät-Hämeessä tapahtui torstai-iltana kolmen auton kolari, jossa oli osallisena kaikkiaan 15 ihmistä. Kaikki heistä toimitettiin sairaalaan tarkastettavaksi tai hoidettavaksi, ja kahden vammat olivat vakavia. Loukkaantuneiden joukossa oli kaksi lasta, mutta heidän vammansa eivät olleet vakavia. Kolari sattui puoli seitsemän aikaan illalla.

Poliisin alustavan selvityksen mukaan onnettomuus tapahtui, kun pohjoisen suuntaan menossa olleista henkilöautoista yksi oli ollut kääntymässä oikealle Palajärventielle ja hidastanut sen vuoksi. Takana tulleet henkilöautot olivat joutuneet jarruttamaan välttääkseen törmäyksen. Yksi autoista osui edellä ajaneen auton takakulmaan, jonka jälkeen peräänajaja ajautui vastaantulevien kaistalle ja törmäsi Jyväskylän suunnasta tulevan henkilöauton keulaan.

Kaksi vakavasti loukkaantunutta ihmistä olivat vastaantulevien kaistalle ajautuneen auton kyydissä.

Nelostie oli kolarin takia poikki Heinolasta Lusin suorasta noin viisi kilometriä Jyväskylän suuntaan Palajärventien risteyksen kohdalta. Palomestari Mika Tervolan mukaan paikalle ehti kertyä useiden kilometrien mittainen jono.

Liikennekeskus tiedotti kahdeksan jälkeen, että liikenne oli palautumassa normaaliksi onnettomuuspaikalla.

Poliisi tutkii tapahtunutta liikenneturvallisuuden vaarantamisena sekä yhden kuljettajan osalta kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta.

– Loma Lincolnissa vahvisti perheemme tiimihenkeä. Vieras kieli ja kulttuuri vahvistivat tunnetta, että tämä on meidän yhteinen seikkailumme, kertoo Aino-Kaisa Auvinen, 37.

Juha Auvinen, 39, nyökkäilee vieressä. Lahtelaisperheen tekemä kodinvaihto kuukaudeksi brittiperheen kanssa perustui vahvaan luottamukseen – sitä rakennettiin hyvissä ajoin valokuvilla ja viesteilemällä.

– Minulla vahvistui ajatus siitä, että suurin osa ihmisistä on luotettavia ja hyväntahtoisia. Home swap on vieraanvaraisuutta: oman reviirin ja asunnon jakamista. Voi olla, että kaikille ei sovi ajatus toisten päästämisestä omiin nurkkiin.

Aino-Kaisa ja Juha Auvinen päätyivät kokeilemaan kolmen lapsensa kanssa uudenlaista lomailua koko kesäkuun. Kuukauden loman järjestäminen onnistui, koska Aino-Kaisa Auvisella on luokanopettajana pitkä kesäloma – Juha Auvisella puolestaan oli kesäloman lisäksi työstään sosiaalialan projektipäällikkönä kuukauden lomautus.

Home swap tai home exchange on Suomessa harvinaista. Auviset valitsivat googlettamalla amerikkalaisen palveluntarjoajan, totesivat sen luotettavaksi, lomailivat kuukauden Lincolnissa ja ovat tyytyväisiä kokemaansa.

Keski-Englannissa sijaitseva Lincoln on Lahden kokoinen 120 000 asukkaan kaupunki.

– Lincolnissa vanhimmat rakennukset ovat Rooman vallan ajalta. Vanha keskusta on upea, kehuu Juha Auvinen.

Hän pääsi pyöräilemään paikallisen pyöräilyseuran ystävällisellä opastuksella. Aino-Kaisa Auvinen ja lapset solmivat uusia tuttavuuksia paikallisissa kouluryhmissä. Aikaa kului myös kiipeilyn ja jalkapallon parissa.

– Käytin Googlen translatoria apuna, kun juttelin yhden ikäiseni pojan kanssa, kertoo Akseli Auvinen, 8.

"Hello sweetheart"

Vaikka vanhemmat taitavatkin hyvin englantia, oli reissu tehokas kielikylpy.

– Kun aluksi sanat tulivat takellellen, myöhemmin jo ajattelu tapahtui englanniksi, sanoo Juha Auvinen.

Vanhemmat oikein hakeutuivat tilanteisiin, joissa englantia piti käyttää.

– Ruokakaupan kassalla minua tervehdittiin "Hello sweetheart" ja apteekissa kysyttiin "How can I help you my dear", kertoo Aino-Kaisa Auvinen.

Hän jatkaa hassusta hetkestä, kun käytti väärää verbiä. Hän oli kertonut kahdelle britille, kuinka lasten kasvattamisessa tulee olla rajat.

– Käytin vahingossa sellaista verbiä, että asia rinnastui lähes pahoinpitelyyn. Tarkastin myöhemmin sanan ja kauhistuin. Sitten onneksi tapasin myöhemmin toisen näistä briteistä ja korjasin asian, nauraa Aino-Kaisa Auvinen.

Lentäminen olisi ollut halvempaa ja nopeampaa

Kuukauden loma maksoi Auvisille 2 600 euroa, mikä yllätti perheen kalleudellaan. Summaan on laskettu autoilu, lauttamatkustaminen ja matkustamisen takia otetut hotelliyöt. Ruokamenojen laskeminen mukaan ei olisi mielekästä, koska ne olisivat olleet kotona Lahdessa suunnilleen samat.

Perhe ajoi vanhalla Volvo-farmariautollaan, johon oli pakattu viisi polkupyörää, kokonaisuudessaan peräti 5 500 kilometriä. He autoilivat määränpäähänsä Ruotsin, Saksan, Hollannin, Belgian ja Ranskan kautta. Paluumatkalla koukattiin Tanskan kautta. Lautalla mentiin viidesti ja hotelliöitä kertyi seitsemän.

Aikaa meni pelkkään matkustamiseen kahdeksan vuorokautta.

– Pakko sanoa, että lentäminen olisi ollut huomattavasti halvempaa ja tietenkin nopeampaa. Erityisesti lautoilla matkustaminen oli aikamoisen tylsää, kun ei siellä ollut mahdollisuutta hyttiinkään, miettii Juha Auvinen.

Periaatteessa siis home swap voi kuitenkin olla suuri rahallinen säästö. Tämän lisäksi se mahdollistaa "aidon arjen" elämisen kohdemaassa.

– Ei ole pakko käydä missään kalliissa huvipuistoissa, koska kaikki tavallinenkin on uutta. Minä kävin ostamassa kirpparilta vaatteita, kertoo Aino-Kaisa Auvinen.

Home swap -palvelusta he maksoivat amerikkalaisyritykselle vuosimaksun, joka oli 120 euroa. Palveluun sisältyvät mahdollisuus selailla ilmoituksia, oman ilmoituksen laatiminen sekä viestittelymahdollisuus toisen osapuolen kanssa aluksi anonyymisti. Lisäksi nettiportaalissa voi lukea toisten antamia suosituksia.

Samaan aikaan toisaalla eli Lahdessa

Kun Auviset olivat Lincolnissa, brittiperhe lomaili puolestaan Auvisten kodissa.

Tuotedesignia yliopistossa opettava Alexa Mottram, 36, ja arkkitehti James Irvine, 42, lensivät vauvansa kanssa kesäiseen Lahteen, jonka oli juuri täyttänyt kansainvälinen triathlon-kisa Ironman. Ehkä yllättävääkin, he aikoivat ensin lomailla home swap -idealla San Franciscossa, mutta valitsivatkin Suomen Chicagon eli Lahden.

– Meillä oli Lahdessa upea loma. Halusimme Suomeen, koska olemme kiinnostuneita skandinaavisesta muotoilusta. Uimme järvissä, rentouduimme ja saunoimme. Grillasimme makkaraa ja söimme korvapuusteja, kertoo Alexa Mottrman sähköpostivastauksessaan Ylelle.

Brittiperhe kävi hyppyrimäkien näköalatasanteella ihailemassa maisemaa, johon kuuluvat kaupunkikeskusta, satama ja Vesijärvi.

Perheenisä kävi soittamassa rumpuja jami-illassa suomalaisystäviensä kanssa. Perhe suosittelee home swapia lämpimästi ja aikoo toteuttaa seuraavan reissunsa Suomeen heti ensi vuonna. Heidän mielestään home swap tarjoaa paljon enemmän kuin standardiloma.

Heinolan eilisiltaisessa liikenneonnettomuudessa vakavasti loukkaantuneilla henkilöillä ei ole hengenvaaraa. Onnettomuuden seurauksena sairaalahoitoon vietiin kymmenen loukkaantunutta, joista kahden tila on vakava.

Nelostiellä Heinolan Lusissa sattui torstaina illalla kolmen auton kolari, jossa oli osallisena kaikkiaan 15 ihmistä. Pahiten loukkaantuneet olivat autossa, joka osui edellä menevän auton perään ja ajautui vastaantulevien kaistalle.

Poliisi pitää onnettomuuden aiheuttajana peräänajaneen auton keski-ikäistä kuljettajaa. Häntä epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja ajo-oikeudetta ajamisesta. Mies on syyllistynyt ennenkin ajo-oikeudetta ajamiseen.

Kolari sattui päivänvalossa kuivalla tiellä

Poliisin mukaan ajo-olosuhteet olivat onnettomuuden aikana hyvät. Kolari tapahtui päivän valossa ja tienpinta oli kuiva ja paljas. Tapahtumapaikalla Lusin Makkaramäen suoralla on sadan kilometrin tuntinopeusrajoitus.

Onnettomuus tapahtui, kun pohjoisen suuntaan menossa ollut henkilöauto oli kääntymässä oikealle Palajärventielle ja oli hidastanut sen vuoksi. Takana tulleet henkilöautot olivat joutuneet jarruttamaan välttääkseen törmäyksen.

Yksi autoista osui edellä ajaneen auton takakulmaan, jonka jälkeen peräänajaja ajautui vastaantulevien kaistalle ja törmäsi Jyväskylän suunnasta tulevan henkilöauton keulaan.

Kerttu ja Lauri Hotokka asuvat idyllisessä omakotitalossaan maaseudun rauhassa, parinkymmenen kilometrin päässä Lahden keskustasta. Heidän taloudessaan hallituksen suunnitelma kotitalousvähennyksen leikkaamisesta herättää ärtyneisyyttä ja huolta.

Molemmat ovat ehtineet jo kunnioitettavasti yli 80 vuoden ikään. Terveys ja kunto riittävät vielä hyvin omassa kodissa asumiseen, mutta ei täysin ilman apua. Kahden viikon välein käy siivooja. Vuosien ajalta tuttu siivooja on paitsi tuiki tärkeä kodin puhtaanapidon kannalta, myös seuran pitäjänä.

– Kun Aini tulee, hän kysyy ensimmäisenä, miten me voimme. Vaihdamme aina kuulumiset, ennen kuin hän käy työhön, Kerttu Hotokka sanoo.

Pariskunnalle siivouspalvelun käyttäminen ei ole itsestäänselvää. Pienessä eläkkeessä säännöllinen siivous on kuluerä, joka tuntuu rahapussissa. Rahallista satsausta helpottaa kotitalousvähennys, jonka ansiosta siivoukseen kuluvasta summasta palautuu verotuksessa jopa satoja euroja vuodessa.

Jos kotitalousvähennystä leikataan, on edessä valinnan paikka.

– Jos terveys ei salli sitä, että pystyy itse kotitöitä tekemään, pitää koti jotenkin saada puhtaaksi. Sitten pitää miettiä, mihin rahaa käytetään. Siivoukseen käytetty raha on pois muusta toimeentulosta, eikä joka penniä voi laittaa menemään, Kerttu Hotokka ynnää.

Pieneltä tuntuvasta leikkauksesta iso riesa

Kotitalousvähennystä voi saada esimerkiksi siivouksissa tai remonteissa työn osuudesta. Vähennykseen voi laittaa 50 prosenttia työn arvosta, mukaan luettuna arvonlisävero. Omavastuu on 100 euroa, ja vuodessa voi vähentää enintään 2 400 euroa.

Nyt hallitus kaavailee vähennysoikeutta leikattavan niin, että työn osuudesta enää 40 prosentia olisi vähennyskelpoista ja vuosiraja laskisi 2 250 euroon. Sillä tavoitellaan valtion kirstuun lisää verotuloja 95 miljoonaa euroa vuosittain.

Hotokan pariskunnan tupaa imuroiva yrittäjä Aini Lehtosalo on suunnitelmasta huolissaan. Hänen pienyrityksensä asiakkaista noin puolet on yksityisiä kotitalouksia, joille kotitalousvähennys on merkittävä syy, miksi he voivat hyödyntää kotisiivousta.

Lehtosalo muistuttaa, että kotitalousvähennys ei ole tärkeä vain vain pienituloisille eläkeläisille. Sitä käyttävät paljon myös ruuhkavuosien pyörteissä olevat lapsiperheet.

Kotitalousvähennyksissä suurin raha liikkuu remonttien ympärillä. Vuonna 2017 kotitalousvähennykseen oikeuttavista kustannuksista reilusti yli 80 prosenttia liittyi remontteihin. Kotitaloustöiden osuus oli alle 13 prosenttia. Vaikka osuus on pieni, se ei lohduta siivousyrittäjää.

– Remonteissa on paljon töitä, joita ei voi jättää teettämättä. Siivouksesta puolestaan on helppo tinkiä. Eniten vaikeuksia leikkauksesta kohdistuisi niille yrittäjille, jotka tekevät pelkästään kotisiivouksia, Lehtosalo pohtii.

Veronkierron riski kasvaa

Suomen Yrittäjät on luonnollisesti kummissaan hallituksen suunnitelmasta. Järjestön toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo ihmettelevänsä, mikä ideologia leikkaussuunnitelman takana on.

Hän sanoo, että kotitöiden ja remonttien teettäminen ei ole hyvätuloisten yksinoikeus, vaan kotitalousvähennystä hyödyntä myös moni pienituloinen, kuten eläkeläiset.

Pentikäisen mukaan kotitalousvähennyksen leikkaaminen voi aiheuttaa valtiolle myös ongelmia.

– Jos kotitalousvähennystä leikataan, on suuri riski, että samoja töitä teetetään jatkossa harmaasti. Kotitaloudet tinkivät helpommin esimerkiksi siivoustöistä, mutta leikkaus heijastuisi varmasti myös remontteihin, hän sanoo.

Yrittäjän huolena alan tulevaisuus

Kotitalousvähennyksen suosio on kasvanut jatkuvasti siitä asti, kun se otettiin käyttöön koko maan laajuisesti vuonna 2001. Ensimmäisenä vuonna sitä hyödynsi valtakunnallisesti runsaat 70 000 ihmistä, ja vuonna 2017 jo yli 425 000.

Verotuksessa hyväksyttyjen kotitalousvähennysten rahallinen määrä kasvoi samassa ajassa runsaasta 32 miljoonasta lähes 450 miljoonaan euroon. Palkansaajat hyödyntävät hieman enemmän vähennysoikeutta kuin eläkeläiset.

Pitkään yrittäjänä toiminut Aini Lehtosalo on huolissaan siivousalasta. Kilpailu alalla on kovaa: suuri osa siivousyrityksistä on yhden tai muutaman hengen firmoja. Suunniteltu leikkaus voi hänen mukaansa jopa saada joitakin luopumaan leikistä ja jäljelle jäävillä peli kovenee entisestään.

– Itselläni työvuosia ei enää ole paljon jäljellä, joten en jaksa olla huolissani itsestäni. Mutta se mietityttää, riittääkö alalle enää nuoria tulijoita, jos kilpailu kovenee, Lehtosalo aprikoi.

Tuleeko kotona asumista liian työlästä?

Hotokan pariskunta harkitsee muuttoa Nastolan kirkonkylälle.

Omakotitalon ylläpitäminen on ikäihmiselle raskasta työtä. Keskustelu kääntyykin siihen, millaisissa oloissa vanhukset asuvat. Vanhusten kotona asumista on koetettu jo vuosia helpottaa, jotta yhteiskunta säästäisi rahaa kalliista laitoshoidosta.

Kerttu Hotokan mielestä yhteiskunta voisi tulla enemmän avuksi.

– Etenkin pienituloisimmille eläkeläisille pitäisi tarjota ilmainen siivous, jos he eivät siihen itse pysty.

Asikkalalainen kansanedustaja Hilkka Kemppi ei lähde sittenkään mukaan keskustan puheenjohtajakilpailuun. Ratkaisun Kemppi sanoo tehneensä viikonlopun aikana keskusteltuaan aiheesta eri tilaisuuksissa.

Kemppi haluaa keskittyä nyt työhönsä Hämeen vaalipiirin kansanedustajana.

– Keskustan puheenjohtajan työ on kokonaisvaltaista ja erilaista kuin kansanedustajan työ. Koen, että 13 viikkoa vanhana kansanedustajana minun tehtänäni on toimia täällä ihmisten parhaaksi, perustelee Kemppi päätöstään.

Viime viikolla Kemppi kertoi harkitsevansa asettautumista ehdolle keskustan uudeksi puheenjohtajaksi. Hän kiistää, että kyseessä olisi ollut julkisuustemppu.

– Jos olisin julkisuustemppua suunnitellut, olisin suunnitelut ulostulon tarkemmin. En allekirjoita ajatusta mediatempusta.

"Ruostunut puoluekoneisto ja toimintakulttuuri"

Keskustan tilaan Hilkka Kemppi ei ole tyytyväinen.

– Keskustalla on paljon työtä siinä, että pystymme kirkastamaan ruostunutta puoluekoneistoa ja toimintakulttuuria. Puheenjohtajan tehtävän on käynnistää keskustelu.

Keskustan puheenjohtajakilpailussa Kemppi haluaa nähdä myös vanhan puolue-eliitin ulkopuolelta tulevia vaihtoehtoja.

Liikunnan iloa. Sitä akroilu on ehkä puhtaimmillaan. Nuoret harjoittelevat hyppyjä, voltteja ja kärrynpyöriä yhä uudestaan ja uudestaan, kunnes liikkeet napsahtavat kohdalleen.

Akrobatian voi aloittaa olipa lähtötaso mikä tahansa. Harrastus koukuttaa, koska akrossa riittää aina uutta opittavaa.

Fanny Hosiokangas, 11, aloitti harrastuksen kaksi kuukautta sitten. Hän halusi kokeilla akrobatiaa, koska se näytti kivalta. Harrastus on täyttänyt odotukset.

– Temppujen opetteleminen on kivaa.

Hypyt taakse vaativat rohkeutta

Asikkalalainen Melissa Mäkinen, 19, on vetänyt akrobatiatunteja useamman vuoden. Oppilaita akrotunneilla on noin 70. Tunneille tullaan nimenomaan oppimaan uusia temppuja.

Suosituimmat temput ovat flikki, bäkki ja perhonen. Nämä liikkeet halutaan oppia, koska ne ovat näyttäviä ja vaativia. Flikki on puolivoltti taakse.

– Siinä hypätään taaksepäin kädet suorana, selkä kaarella ja aika kovalla vauhdilla.

Bäkki eli voltti takaperin on samanlainen, mutta siinä ei laiteta käsiä maahan ja hypyssä mennään kerälle. Perhonen puolestaan on kärrynpyörä ilman käsiä.

– Takaperin tehtävässä voltissa uskallus on tosi iso juttu. Minunkin oppilaista monet eivät vaan meinaa uskaltaa, vaikka osaisivat. Perhosessa ratkaisee hyvä ponnistusvoima ja notkeus, Mäkinen kuvailee.

Somesta saa vauhtia uusiin temppuihin

Akroiluun kuuluu, että omia suorituksia jaetaan somessa ja sieltä myös haetaan oppia uusiin liikkeisiin. Tämä kasvattaa entisestään harrastuksen suosiota.

Melissa Mäkisellä on videosovellus TikTokissa 140 000 seuraajaa. Mäkiselle se toimii myös markkinointikanavana ohjatuille akrotunneille. Mäkinen kuvaa videoille tunnelmia tunneilta ja oppilaiden suorituksia.

Videoille on helppo vangita vahvoja tunteita. Kun vaikea temppu viimein onnistuu, Mäkinen kertoo, että pinnalle nousee helpotus ja ylpeys.

– Me kiljutaan täysillä, kun onnistumme tempussa, jota on pitkään yritetty.

Kun Fanny Hosiokangas oppi tekemään perhosen maalla, fiilis oli mahtava.

– Kerroin heti äidille ja kaikille kavereille, että jee, mä opin uuden tempun.

Akroryhmissä 2 251 harrastajaa

Innostus akrobatiaan ja trampoliinivoimisteluun näkyy myös lajeja tarjoavissa Suomen Voimisteluliiton jäsenseuroissa. Viime vuonna seurojen akroryhmissä kävi yhteensä 2 251 harrastajaa. Myös kilpatasolla kasvu on ollut huimaa.

Satu Åkerlund toimii Suomen Voimisteluliitossa lasten ja nuorten voimistelun kehittäjänä. Liitossa seurataan ihastuneena lasten ja nuorten omaehtoista innostusta liikkumiseen ja temppujen harjoitteluun. Innostus hyödyttää myös seuroja, sillä niissä on viimeisen viiden vuoden aikana lisätty huomattavasti harrastus- ja höntsähenkistä tarjontaa.

Åkerlund kertoo, että usein lapset ja nuoret harjoittelevat aikansa temppuja omatoimisesti ja tulevat seurojen ohjaukseen, kun haluavat oppia haastavampia ja ohjaajan varmistusta vaativia liikkeitä.

Akroilu vetää rämäpäitä

Tampereen Voimistelijoiden valmentaja Sanni Suominen kertoo, että seurojen näkökulmasta akrobatian suosio lähti kasvuun vuonna 2015 Helsingissä järjestetystä kansainvälisestä World Gymnaestradasta. Akrobatiavoimistelu oli tapahtumassa vahvasti esillä. Suominen kertoo, että tapahtuman jälkeen seuroihin alkoi tulla kyselyjä, miten lajia voi alkaa harrastaa.

Tampereen Voimistelijoiden akroryhmissä käy noin 400 harrastajaa. Suominen kertoo, että perhetunneilla on mukana jo ihan pieniä lapsia ja aikuisten ryhmissä itseään taivuttelee viisikymppisiäkin harrastajia. Suurin harrastajaryhmä on kuitenkin 7–15-vuotiaat.

– Akro vetää ehkä vähän rämäpäisiä tyyppejä. Treeneissä on hauskaa ja yhteishenki on hyvä.

Parin vuoden takainen flossausvillitys on jo unohtunut. Suominen uskoo, että akro pitää harrastajat paremmin otteessaan, sillä akrobatiassa on enemmän haastetta.

– Kun kerran opit flossauksen, siinä et voi juuri enää kehittyä.

Orimattilalainen Costello oli keväästä asti ennakkosuosikki Kuninkuusravien voittajaksi. Hallitsevaa kuningasta ei kuitenkaan nähdä viikonloppuna Lahden Kuninkuusraveissa.

Päätös jäädä pois kotikisoista oli loppujen lopuksi helppo. Viime vuonna Rovaniemellä kuninkuuden voitannut Costello on pitkin kautta kärsinyt lihasongelmista.

Nyt 10-vuotias ori voi paremmin, mutta kisa kuninkuudesta on raskas eikä omistajaperhe halua riskeerata heille tärkeän hevosen tulevaisuutta.

– Costellon terveys on meille paljon isompi asia kuin ravikuninkuuden puolustaminen, paljastaa hevosta valmentava Ville Herttua, 42.

Oriin vaivat on paikannettu selkään. Herttuan mukaan todennäköisesti jokin fasettinivelistä aiheuttaa hermopinnettä. Vaivat tuntuvat kovassa rasituksessa.

– Kotioloissa Costello voi elää ihan normaalia arkea.

Orimattilalaisori saatetaan nähdä Lahden Kuninkuusraveissa tulevana viikonloppuna kuitenkin pr–tehtävissä.

Lue myös: Hurja helle ja mäkäräiset piinaavat Kuninkuusravien ennakkosuosikkia – kolme kovaa ravuria lähtee hamuamaan himottua titteliä

Pukille jopa kolmesti päivässä

Suomen suosituin jalostusori on vaivoista huolimatta hoitanut siitosoriin työnsä koko kauden. Costello on keväästä alkaen käynyt kolme kertaa viikossa luovuttamassa spermaa lähellä kotitilaa sijaitsevassa Metsäpirtin siittolassa.

– Kiireisimpään aikaan Costello käy siittolassa hyppäämässä pukille pari–kolme kertaa päivässä, kertoo Ville Herttua.

Kuninkaalliset siemenet kiidätetään Nastolasta pikavauhtia eri puolille Suomea. Kuljetus hoituu pääasiassa linja-autolla. Lastin on oltava perillä samana päivänä.

– Määränpäässä odottaa eläinlääkäri valmiina siementämään tamman.

Costello pitää jalostusoriiden kärkisijaa hallussaan nyt kolmatta kautta. On osittain juuri hallitsevan ravikuninkaan ansiota, että suomenhevosen astutusluvut näyttävät hienoista nousua. Lämminverisiä hevosia puolestaan Suomessa syntyy tällä hetkellä vähemmän kuin aiempina vuosina.

Herttuan mukaan suomenhevosen suosiota on nostanut rodun säilyttämisen eteen tehty työ.

– Suomenhevostalkoot kantavat hedelmää. Jotkut lämminverisiä aiemmin omistaneet ovat hankkineet suomenhevosia.

Costellon varsoja on syntynyt noin 170. Vanhimmat ovat nyt yksivuotiaita. Omistajat ovat kehuneet oriin jälkeläisiä hyväluonteisiksi, kilpailunäyttöjä niillä ei vielä ole. Ensimmäiset ravikuninkaan jälkeläiset tulevat raviradoille parin vuoden kuluttua.

Suvussa viisinkertainen ravikuningas Vieteri

Pikkupojasta asti Pohjanmaalla hevostouhuissa mukana ollut Ville Herttua osti Costellon varsana, puhtaasti sen suvun perusteella.

– Lähdin katsomaan sitä sukutaulu taskussa. Olin jo päättänyt ostaa sen.

Costellon sukutaulussa komeilee monia hyvän juoksijan uran tehneitä suomenhevosia. Emä I.P. Pilkku on kolmannessa polvessa legendaarisen 1970-luvulla ratoja hallinneen ravikuningas Vieterin jälkeläinen.

Kaarlo Partasen ori oli ensimmäinen suomenhevonen, jonka palkintosumma ylitti miljoona markkaa. Vieteri on niin ikään viisi kuninkuutta voittaneiden Vekselin ja Vieskerin ohella menestynein ori kuninkuusravien historiassa.

Ensinäkemällä Costello ei miellyttänyt Herttuan silmää, mutta tämä matkusti hiukan myöhemmin uudestaan Yläneelle katsomaan varsaa.

– Silloin se oli reippaampi ja askel näytti hyvältä.

Heli ja Matti Säterin kasvattaman Costellon juoksijanlahjat tulivat esille parivuotiaana. Ensimmäiset startit ravikilpailuissa ori juoksi 3-vuotiaana.

– Siihen aikaan uskalsin jo veikata, että hevonen tulee menestymään.

Koko perheen Costello

Ravikuningas Costellon viralliset omistajat ovat perheen lapset Hanna Herttua, 9, ja Tommi Herttua, 8. Käytännössä ori on koko perheen hevonen.

Oriin hoito on pääasiassa Ville Herttua vaimon, Tia Malisen, 35, käsissä. Nykyään hän valmentaa sitä.

– Costellosta on tullut minulle todella läheinen hevonen. Kotona sitä hoitaessani, se on ystävällinen ja lempeä.

Kilpailupaikalle saavuttaessa ori Malisen mukaan syttyy.

– Mitä isommat ravit ja mitä enemmän yleisöä, sitä korskeammaksi Costello kasvaa, sanoo Malinen.

Lapsille ori on iso osa elämää. He ovat usein mukana raveissa ja seuraavat silmä tarkkana hevosensa menestystä.

– On niin hieno katsoa, kun se juoksee, sanoo Hanna Herttua.

Voittotilillä yli puoli miljoonaa euroa

Costello käytännössä elättää perheen muita hevosia. Menestyvä ori on talouden tukijalka.

– Kyllä se meitä ihmisiäkin oikeastaan elättää, vaikka työelämässä olemmekin, sanoo Ville Herttua.

Costellon palkintosumma Suomen Hippoksen Heppa-järjestelmässä on 587 235 euroa. Siitosoriin ura tuo säännöllistä tuloa. Ravikuninkaan astutus- ja varsamaksu ovat tällä kaudella yhteensä 1 100 euroa jokaisesta elinkelpoisesta varsasta.

– Jalostuspuolella on iso merkitys meille taloudellisesti. Se on varmempaa tuloa kuin ravien palkintorahat.

Yhteensä jälkeläisiä on nyt listattu 170. Kuluvan kauden hinnoilla oriin kahden vuoden tulot siitoksesta olisivat bruttona 187 000 euroa.

Herttua on varautunut siihen, että jälkeläisten määrä putoaa jossain vaiheessa. Notkahdus tulee usein neljännen astutuskauden korvilla.

– Jos jälkikasvu sen jälkeen kilpauran aloittaessaan menestyy, siitosoriin suosio lähtee uuteen nousuun.

Rovaniemen kuninkuusreissu on muistoista parhaita

Koko Herttua–Malisen perhe oli mukana viime kesänä, kun Costello lähti Rovaniemelle tavoittelemaan ravikuninkuutta. Viikon kestänyt reissu on jättänyt mahtavia muistoja.

– Kaksi elämäni hauskinta viikkoa ovat varmaan rippileiriviikko nuorena ja viime kesän kuninkuusravimatka, sanoo Ville Herttua.

Hienon viikon kruunasi Costellon ravikuninkuus, joka tuli hienoisena yllätyksenä omistajille. Siitä huolimatta, että Costello oli ollut ykkösenä pitkin kautta kuninkuusravirankingeissa.

– Meille soviteltiin ennakkosuosikin viittaa, mutta emme suostuneet ottamaan sitä niskaamme, kertoo Herttua.

Ohjastajan kuolema jätti ison aukon

Rovaniemellä Costellon ohjasti kuninkaaksi Risto Tupamäki, joka kuoli tänä keväänä tapaturmaisesti metsätyömaalla. Ville Herttuan mukaan Tupamäki ei ollut heille ainoastaan ohjastaja. Hän oli tärkeä tukipilari, jolta kysyttiin neuvoa Costellon suhteen monta kertaa.

– Riston kuolema jätti valtavan tyhjän aukon. Emme ole oikein vieläkään päässeet siitä yli.

Costellon ja sen pitkäaikaisen ohjastajan yhteistyö oli saumatonta. Ville Herttua tuntee hevosensa läpikotaisin ja on itsekin ajanut sitä usein. Silti hän ei koskaan tule yltämään siihen, mihin Tupamäki oriin kanssa pääsi.

– Costellon ja Riston yhteistyö oli eleetöntä. Siinä näkyi vahva side miehen ja hevosen välillä.

Risto Tupamäen kuolema on yksi syy siihen, miksi Lahden Kuninkuusraveista pois jääminen ei harmita niin paljon.

– Tässä tilanteessa sivuun jättäytyminen tuntuu oikeastaan jotenkin oikealta.

Nykyään Costellon rattailla kilparadalla istuu Risto Tupamäen poika Antti. Herttua odottaa Antti Tupamäen ja hevosen yhteistyöltä paljon, kunhan ori ensin toipuu täysin.

"Costello jää tälle tontille"

Costello on ensimmäinen Herttua-Malisen perheen hevosista, joka on yltänyt tälle tasolle. Herttua kertoo unelmoineensa, että vielä joskus omistaisi hevosen, joka yltäisi mukaan kilpaan kuninkuudesta.

– En unelmissakaan ajatellut, että hevoseni voisi jopa voittaa ravikuninkuuden.

Costello teki sen.

Ei ihme, että ori on omistajiensa elämän hevonen. Jos kaikki menee hyvin, sillä on enimmillään viisi vuotta kilpauraa jäljellä. Suomenhevosen kilpailuoikeus raveissa päättyy 15-vuotiskauteen.

– Mutta loppuun hevosta ei ajeta! Costello saa lopettaa uransa huipulta.

Kilpauran jälkeen se on ansainnut eläkevuotensa kotona perheen parissa.

– Jos se meistä on kiinni, Costello ei koskaan joudu lähtemään tältä tontilta.

Keskusrikospoliisi jatkaa Lahden alkukesäisen kyberhyökkäyksen tutkintaa. Toistaiseksi poliisi on keskittynyt todistusaineiston läpikäyntiin, minkä arvioidaan kestävän vielä kuukausia.

Tutkinnanjohtaja Marko Leposen mukaan vielä ei pystytä arvioimaan kaupungin tietoverkon lamauttaneen kyberhyökkäyksen alkuperää.

– Ei voida poissulkea, onko hyökkäys Suomesta vai ulkomailta.

KRP on myös edelleen kiinnostunut aiemmasta hyökäyksestä Lahdessa. Selvittelyssä on, onko sillä yhteyksiä uuteen hyökkäykseen. Reilun vuoden takainen kyberhyökkäys on poliisin mukaan alkujaan ulkomailta.

Lue lisää:

Kaupunginjohtaja Lahden kyberhyökkäyksestä: "Tietoturvan taso ei ole ollut riittävä"

KRP vahvistaa: Lahden tietoverkkoon kesäkuussa kohdistunut hyökkäys oli tahallinen

Lahden kyberhyökkäystutkinta: livahtiko haittaohjelma tuhanteen tietokoneeseen yksittäisen käyttäjän toiminnan vuoksi?