Lahden Urheilutalosta on pystyssä enää pieni osa suurta salia. Talon matala osa on purettu jo perustuksiin asti. Joskus julkisten rakennusten purkutyömailta löydetään harvinaisuus, peruskivi. Urheilutalon purkamisesta vastaava työnjohtaja Raimo Lehtimaa PSV Rekenne -yhtiöstä pitää peruskiven löytymistä hyvin epätodennäköisenä.
-20 vuoden aikana, jona olen purkutöitä tehnyt, kaksi peruskiveä on löytynyt vaikka siinä on varmasti yli sata rakennusta purettu.
Peruskivien paikoista ei tavallisesti ole mitään dokumentteja, joten ne voivat helposti tuhoutua purkutöissä. Paikka saattaa olla tiedossa, jos esimerkiksi peruskiven muuraustilaisuudesta on säilynyt valokuvia. Toinen mahdollisuus on, että tieto peruskiven paikasta säilyy esimerkiksi julkisen rakennuksen henkilökunnan perimätietona.
-Esimerkiksi erään koulun saneerautyön yhteydessä tehtiin peruskiven muuraus, jossa oli arvovaltainen yleisö ja henkilökunta paikalla. Se jäi täysin dokumentoimatta, mutta uskon, että perimätieto säilyy, koska kaikki tietävät missä paikka on, sanoo Raimo Lehtimaa.
Peruskivi kertoo tarinaa rakennuksen syntyajasta
Peruskivi on tavallisesti julkisen rakennuksen perustuksiin valettava kotelo, joka sisältää muistoja rakennusajalta. Työnjohtaja Raimo Lehtimaan näkemät peruskivet ovat sisältäneet muurauspäivän sanomalehtiä, listan rakennustyöhön osallistuneista henkilöistä ja rakennusvuoden rahoja.
Jos Urheilutalon peruskivi löytyisi, sen sisältö annettaisiin purkutyön tilaajalle eli Lahden kaupungille. Vuonna 1957 käyttöön vihityn Urheilutalon peruskivi lienee muurattu käyttöönottovuonna tai mahdollisesti jo vuonna -56.
